Vuonna 2003 julkaistiin järjestelmällinen Cochrane-katsaus «Marinho VC , Higgins JP, Sheiham A, Logan S. Fluoride toothpastes for preventing dental caries in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2003;(1):CD002278; PMID: 12535435»1 «Fluoride toothpastes for preventing dental caries in children and adolescents»1 hammastahnan vaikutuksesta hampaiden reikiintymiseen 16-vuotiailla ja sitä nuoremmilla. Tarkasteluun otettiin vähintään vuoden mittaiset kokeelliset tutkimukset, joiden osanottajat olivat tutkimuksen alkaessa enintään 16-vuotiaita ja joissa fluorihammastahnaa verrattiin lumetahnaan. Kirjallisuushaku vuosilta 1968–2001 tuotti 299 relevanttia viitettä, joista 70 kelpuutettiin lopulliseen analyysiin. Tutkimuksissa käytettyjen hammastahnojen fluoripitoisuus vaihteli välillä 250–2 500 ppm ja valtaosassa pitoisuus oli 1 000 ppm. Meta-analyysin tuottama yhteinen ehkäisyosuus oli 24 % (95 % CI 21–28 %).
Monimuuttujaisen metaregressioanalyysin mukaan hammastahnan teho oli sitä suurempi, mitä korkeampi henkilön DMFS-taso oli tutkimuksen alkaessa (yksi prosenttiyksikkö DMF-pintaa kohti). Teho lisääntyi tahnan fluoripitoisuuden noustessa (8 prosenttiyksikköä tuhatta ppm:ää kohti), harjausfrekvenssin lisääntyessä (14 prosenttiyksikköä, kun harjaus lisääntyi kerrasta kahteen päivässä) sekä harjauksen ollessa valvottua (11 prosenttiyksikön ero valvomattomaan harjaukseen).
SBU:n järjestelmällisessä katsauksessa «Att förebygga karies - En systematisk litteraturöversikt. Statens beredning för medicinsk utvärdering (SBU). SBU-rapport nr 161 (Fluor i tandkräm) 2002:45-54»2 tarkasteltiin vuosina 1970–98 julkaistuja tutkimuksia, joissa fluorihammastahnaa oli verrattu joko fluorittomaan tahnaan tai toiseen fluorihammastahnaan. Yli sadasta tutkimuksesta 41 kelpuutettiin lopulliseen analyysiin. Näistä 25 katsottiin todistusvoimaltaan hyviksi tai keskinkertaisiksi.
Niissä saatu ehkäisyosuus vaihteli välillä 22–32 % ja johtopäätöksenä esitettiin, että fluorihammastahna ehkäisee merkittävästi reikiintymistä nuorissa pysyvissä hampaissa.
Hammastahnan fluoripitoisuuden merkitystä oli erikseen tutkittu seitsemässä tutkimuksessa, joissa hammastahnojen fluoripitoisuus vaihteli välillä 1 000–2 500 ppm. Hammastahnan teho lisääntyi 5–10 prosenttiyksikköä, kun pitoisuus nousi 1 000:sta 1 500:een ppm ja edelleen muutaman prosenttiyksikön pitoisuuden noustessa 1 500:sta 2 500:aan ppm.
Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: