Piek «Piek J. Decompressive surgery in the treatment of traumatic brain injury. Curr Opin Crit Care 2002;8:134-8 »1 teki laajan kirjallisuuskatsauksen (60 ref) dekompressiivisesta kraniektomiasta muuhun hoitoon reagoimattomasta kohonneen kallonsisäisen paineen hoidossa. Vaikka yhtään A-luokan tutkimusta ei ollut, on vahvaa näyttöä prospektiivisista, kontrolloimattomista tutkimuksista, että dekompressio parantaa selviytyvyyttä ja vaikuttaa suotuisasti tiettyihin fysiologisiin parametreihin, joiden tiedetään olevan itsenäinen, huonon ennusteen merkki.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Gunnarssonin ja Fehlingsin «Gunnarsson T, Fehlings MG. Acute neurosurgical management of traumatic brain injury and spinal cord injury. Curr Opin Neurol 2003;16:717-23 »2 katsauksessa dekompressiivista kraniektomiaa pidettiin viimeisenä vaihtoehtona kontrolloimattoman kohonneen kallonsisäisen paineen hoidossa. Katsaus perustuu retrospektiivisiin sarjoihin ja ainoa merkitsevä tekijä, joka paransi potilaiden ennustetta oli nuori ikä.

• Tutkimuksen laatu: heikko
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Duttonin ja McCunnin «Dutton RP, McCunn M. Traumatic brain injury. Curr Opin Crit Care 2003;9:503-9 »3 katsauksessa dekompressiivista kraniektomiaa suositeltiin diffuusin, tyyppi III (diffuusi ödeema CT:ssä) aivovamman hoidosa, ellei kallonsisäinen paine ja/tai perfuusiopaine reagoi muuhun hoitoon. Katsaus perustui 69 potilaan hoitotuloksiin ja selviytyvyys oli hyvä 66 % potilaista, vaikka ennusteen mukaan, ilman dekompressiota kuolleisuus olisi ollut 84–100 %.

• Tutkimuksen laatu: heikko
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Winter ym. «Winter CD, Adamides A, Rosenfeld JV. The role of decompressive craniectomy in the management of traumatic brain injury: a critical review. J Clin Neurosci 2005;12:619-23 »4 tekivät kriittisen kirjallisuuskatsauksen dekompressivisesta kraniektomiasta ja fokusoivat etenkin bitemporaaliseen dekompressiotekniikkaan. Tutkimus perustui retrospektisiin sarjoihin, joista yhdessä oli 800 potilasta, joista 5%:lle tehtiin dekompressio; nämä potilaat valittiin ns. huonon ennusteen kriteereiden mukaan ja heistä hyvään kuntoon selvisi 25 %. Toinen 400 potilaan tutkimus, samoin kriteerein, jossa 11 %:lle tehtiin dekompressio johti 37 %.ssa hyvään tulokseen. Katsauksessa analysoitiin muutama pienempikin sarja, joissa tulokset olivat verrattain hyviä, mutta valinkriteereitä ei mainittu. Tutkijat päätyivät suosittelemaan RCT:tä, mutta olivat sitä mieltä, että oikealla potilasvalinnalla dekompressiosta on hyötyä.

• Tutkimuksen laatu: heikko
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Sahuquillo ja Afrikan «Sahuquillo J, Afrikan F. Decompressive craniectomy for the treatment of refractory high intracranial pressure in traumatic brain injury. Cochrane Database Syst Rev. Last update 16 Nov 2005»5 tekivät Cohcrane-katsauksen dekompressiivisesta kraniektomiasta kohonneen kallonsisäisen paineen hoidossa. Ainoastaan yksi RCT (27 potilasta) löytyi ja tämäkin oli tehty pediatrisilla potilailla. Kaksi RCT:tä aikuisilla on käynnissä, mutta tuloksia ei vielä ole saatavilla. Tutkijat päätyivät tulokseen, että dekompressiosta ei tämänhetkisen näytön perusteella ole hyötyä.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Adamides ym. «Adamides AA, Winter CD, Lewis PM, Cooper DJ, Kossmann T, Rosenfeldt JV. Current controversies in the management of patients with severe traumatic brain injury. AZN J Surg 2006;76:163-74»6 tekivät laajan katsauksen aivovamman hoitoon. Dekompressio oli tutkijoiden mukaan yksi mahdollinen hoito valitulla potilasryhmällä, mutta mitään evidenssiä tästä ei kuitenkaan ollut. Tutkijat päätyivät muös suosittamaan RCT:tä.