Propranololi saattaa olla tehokas traumaperäisten oireiden ehkäisyssä. Meneillään oleva laaja yhdysvaltalainen viranomaisrahoitteinen satunnaistettu koe (NCT00158262), jonka seurantavaihe päättyy vuonna 2009, tuonee lähiaikoina lisänäyttöä propranololin vaikuttavuudesta.

Amerikkalaisessa satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa «Pitman RK, Sanders KM, Zusman RM ym. Pilot study of secondary prevention of posttraumatic stress disorder with propranolol. Biol Psychiatry 2002;51:189-92 »1 osallistujille annettiin 10 päivän ajan propranololia (160 mg/d, n = 18) tai lumetta (n = 23). Ensimmäinen lääkeannos annettiin viimeistään 6 tuntia traumaattisen tapahtuman jälkeen. Osallistujat olivat päivystyspoliklinikan potilaina olleita naisia ja miehiä, iältään keskimäärin 34 vuotta, joilla tutkimushetkellä oli korkea pulssi (≥ 80/min). Suurin osa heistä oli liikenneonnettomuudessa olleita (29 henkilöä eli 70 %). Tutkimuksesta suljettiin pois henkilöitä, joilla oli vakava vamma, alhainen verenpaine (systolinen paine < 100 mmHg) tai myrkytystila, raskaana olevat naiset ja sydänsairauksista ja astmasta kärsivät. Tuloksia arvioitiin 1 ja 3 kuukauden jälkeen Clinician Administered PTSD Scale -asteikolla (CAPS).

CAPS-pistemäärä 11 propranololia käyttäneellä osallistujalla oli 27.6 (keskihajonta 15.7), ja 20 lumetta käyttäneellä pistemäärä oli 35.5 (keskihajonta 21.5). Ryhmien välinen ero propranololin hyväksi ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä (t-testi, yksisuuntainen p = 0.15). Kolmen kuukauden kohdalla ei kukaan 8:sta propranololia käyttäneestä henkilöstä reagoinut fysiologisesti testissä, jossa palautettiin traumaattinen tapahtuma mieleen, kun sen sijaan kuusi 14:stä lumetta käyttäneestä henkilöstä reagoi samassa testissä (yksisuuntainen p = 0.04). Tutkijat arvioivat, että traumaattisen tapahtuman jälkeen aloitetulla propranololihoidolla voi olla traumaperäistä stressihäiriötä ehkäisevä vaikutus.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ranskassa tehdyssä ei-satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Vaiva G, Ducrocq F, Jezequel K ym. Immediate treatment with propranolol decreases posttraumatic stress disorder two months after trauma. Biol Psychiatry 2003;54:947-9 »2 päivystyspoliklinikalla aloitettiin propranololihoito (120 mg/d) 2–20 tunnin sisällä traumaattisesta tapahtumasta 21–30-vuotiaille potilaille, joilla oli makuuasennossa takykardia (> 90/min). Tutkimuksesta suljettiin pois potilaat, joilla oli tajuttomuutta trauman yhteydessä, sydän- tai verisuonitauti, astma, vakava fyysinen vamma, aivovamma tai aiempi PTSD.

Hoitoon suostui 11 potilasta. 8 potilasta, jotka kieltäytyivät hoidosta mutta suostuivat seurantaan, muodostivat tutkimuksen verrokkiryhmän. Hoitoa jatkettiin viikon ajan, jonka jälkeen lääkeannosta vähitellen laskettiin. Traumaperäisen stressihäiriön esiintyvyyttä arvioi kahden kuukauden kuluttua psykiatri, jolla ei ollut tiedossa, kuuluiko henkilö hoito- tai verrokkiryhmään.

Kaksi kuukautta traumaattisen tapahtuman jälkeen DSM-IV:n mukainen traumaperäinen stressihäiriö todettiin kolmella henkilöllä (37 %) verrokkiryhmässä ja yhdellä henkilöllä (9 %) propranololiryhmässä.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Amerikkalainen sokkoutettu satunnaistettu koe «Stein MB, Kerridge C, Dimsdale JE ym. Pharmacotherapy to prevent PTSD: Results from a randomized controlled proof-of-concept trial in physically injured patients. J Trauma Stress 2007;20:923-32 »3, jossa osallistujat saivat kahden viikon ajan joko propranololia (120 mg/d, n = 17), gabapentiniä (1 200 mg/d, n = 14) tai lumetta (n = 17) kirurgista hoitoa vaatineen vammautumisen jälkeen. Osallistujat olivat 18–61-vuotiaita, mediaani 29 vuotta, ja he olivat tyypillisesti kolariuhreja (58 %). Hoito aloitettiin kahden vuorokauden sisällä vammautumisesta. Takykardia ei ollut kriteeri hoidon aloittamiselle.

Tuloksia seurattiin 1, 4 ja 8 kuukautta tapahtuman jälkeen. Traumaperäisen häiriön esiintymistä arviotiin Posttraumatic Disorder Checklist - Civilian Version -mittarilla.

Traumaperäisen häiriön oireet vähenivät ajan myötä kaikissa ryhmissä. Kumpikaan lääke ei ollut lumetta parempi traumaperäisen häiriön tai masennuksen ehkäisyssä.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä