Takaisin Tulosta

Statiinihoidossa diabetesriski kasvaa, mutta vakavien verisuonitautitapahtumien riski pienenee

Lisätietoa aiheesta
Mikko Syvänne
29.1.2016

Laajimmassa satunnaistettujen lumekontrolloitujen statiinitutkimusten meta-analyysissa uuden diabetesdiagnoosin riski suureni keskimäärin 9 % «Sattar N, Preiss D, Murray HM ym. Statins and risk...»1.

Havainnoivissa väestötutkimuksissa diabetes on lisääntynyt enemmän kuin satunnaistetuissa tutkimuksissa.

Women's Health Initiative -tutkimuksessa «Culver AL, Ockene IS, Balasubramanian R ym. Statin...»2 todettiin 153 840 postmenopausaalisen naisen yli miljoonan henkilövuoden seurannassa runsaat 10 000 uutta diabetestapausta. Diabeteksen diagnoosi perustui tutkittavien omaan ilmoitukseen. Lähtövaiheessa 7 %:lla oli statiinilääkitys. Statiinin käyttäjistä 9,9 %:lla ja käyttämättömistä 6,4 %:lla todettiin seurannassa diabetes. Riskisuhde oli 1,71 (95 % LV 1,61–1,83). Monimuuttuja-analyysissa riskisuhde oli 1,48 (1,38–1,59) vakioituna iän, etnisen tausta, tupakoinnin, painoindeksin, liikunnan, alkoholin käytön, energiansaannin, diabeteksen sukutaustan, hormonien käytön, tutkimuksen satunnaistetun osan ryhmän ja lähtövaiheen kardiovaskulaarisairauden suhteen.

Suomalaisessa METSIM-tutkimuksessa «Cederberg H, Stancáková A, Yaluri N ym. Increased ...»3 seurattiin 5,9 vuoden ajan 8 749 väestöotoksesta poimittua keskimäärin 57-vuotiasta miestä, joilla ei seurannan alkaessa ollut diabetesta. Uudet diabetestapaukset todettiin tavanomaisin kriteerein paastoglukoosin, glukoosirasituksen 2 tunnin arvon ja HbA1c-arvon perusteella. 625 miehellä todettiin seurannan aikana diabetes. He olivat lähtövaiheessa muita vanhempia, lihavampia ja vähemmän liikkuvia, ja heillä oli pienemmät HDL-kolesteroli- ja suuremmat triglyseridi- ja glykemia-arvot. Statiineja käytti lähtövaiheessa 2 142 miestä (24,5 %). Statiinin käyttäjistä 11,2 %:lla ja muista 5,8 %:lla todettiin seurannan aikana diabetes. Vakioimaton diabeteksen riski oli siis statiinin käyttäjillä kaksinkertainen. Iän, painoindeksin, vyötärönympäryksen, liikunnan, tupakoinnin, alkoholinkäytön, diabeteksen sukutaustan ja lääkehoitojen (diureetit, beetasalpaajat) suhteen vakioitu riski oli 1,46 (95 % LV 1,22–1,74). Täydellisimmin vakioidussa mallissa, jossa otettiin huomioon myös alkuvaiheen sepelvaltimotauti ja seurannan aikaiset muutokset painossa ja laboratorioarvossa, riskisuhde oli 1,28 (1,04–1,58).

METSIM-tutkimuksessa todettuja uusien diabeetikoiden määrää selittää osittain se, että diabetesdiagnoosi perustui systemaattisesti yhteen kahden tunnin glukoosirasituskokeen tulokseen (paastoglukoosi tai 2 tunnin glukoosi). Joka neljäs diabetesdiagnoosi perustui yksinomaan kahden tunnin rasitusarvoon. Muissa statiinien diabetesvaikutuksia selvitelleissä tutkimuksissa diabetes todettiin yleensä kliinisin perustein ilman glukoosirasitusta.

JUPITER-tutkimuksen jälkianalyysissa «Ridker PM, Pradhan A, MacFadyen JG ym. Cardiovascu...»4 osallistujat jaettiin niihin, joilla ei tutkimuksen alussa ollut yhtään diabeteksen riskitekijää (n=6 059) (metabolinen oireyhtymä, IFG, HbA1c > 6 % tai BMI vähintään 30 kg/m2) ja niihin, joilla yksi tai useampia näistä riskitekijäistä (n=11 508). Riskitekijättömässä ryhmässä rosuvastatiinihoito ei lisännyt uuden diabeteksen riskiä (HR 0,99, 95 % LV 0,45–2,21), ja valtimotautitapahtuman (tutkimuksen primaarinen päätepiste) riski pieneni 52 % (HR 0,48, 95 % LV 0,33–0,68). Diabetesriskitekijäryhmässä uuden diabeteksen riski kasvoi 28 % (HR 1,28, 95 % LV 1,07–1,54). Primaarisen päätetapahtuman riski väheni tässä ryhmässä 39 % (HR 0,61, 95 % LV 0,47–0,79). Uuden diabeteksen diagnoosi tehtiin diabetesriskiryhmässä keskimäärin 5,4 viikkoa aikaisemmin kuin niillä, joilla riskitekijöitä ei ollut.

Kommentti

Havainnoivat tutkimukset tukevan satunnaistettujen tutkimusten tuloksia statiinien diabetogeenisyydestä. Havainnoivien tutkimusten suuremmat riskisuhteet voivat tilastollisista vakioinneista huolimatta johtua tuntemattomaksi jääneistä sekoittavista tekijöistä ja osin liittyä diabeteksen herkkään toteamismenetelmään (METSIM). Havainnoivat tutkimukset osoittavat assosiaatioita, eivät välttämättä syy-yhteyksiä. Niissä ei voitu tutkia statiinin käyttöön liittyvän diabeteksen vaikutusta verisuonisairauksien riskiin.

JUPITER-tutkimuksesta tehdyn analyysin rajoituksena on sen post hoc -asetelma ja se, että riskitekijättömien tutkittavien diabetesriskin luottamusväli oli laaja. Tutkimus kuitenkin osoittaa yhtäpitävästi diabeetikoilla ja prediabeetikoilla tehtyjen tutkimusten kanssa, että vakavien verisuonitautitapahtumien riski pienenee statiinihoidossa merkittävästi huolimatta diabetogeenisestä vaikutuksesta.

Kirjallisuutta

  1. Sattar N, Preiss D, Murray HM ym. Statins and risk of incident diabetes: a collaborative meta-analysis of randomised statin trials. Lancet 2010;375:735-42 «PMID: 20167359»PubMed
  2. Culver AL, Ockene IS, Balasubramanian R ym. Statin use and risk of diabetes mellitus in postmenopausal women in the Women's Health Initiative. Arch Intern Med 2012;172:144-52 «PMID: 22231607»PubMed
  3. Cederberg H, Stancáková A, Yaluri N ym. Increased risk of diabetes with statin treatment is associated with impaired insulin sensitivity and insulin secretion: a 6 year follow-up study of the METSIM cohort. Diabetologia 2015;58:1109-17 «PMID: 25754552»PubMed
  4. Ridker PM, Pradhan A, MacFadyen JG ym. Cardiovascular benefits and diabetes risks of statin therapy in primary prevention: an analysis from the JUPITER trial. Lancet 2012;380:565-71 «PMID: 22883507»PubMed