Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin asettama työryhmä
25.1.2017

Ota käyttöön

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Kosteusvauriot tulee pyrkiä korjaamaan ja niiden synty ehkäisemään, koska siten voidaan vähentää hengitystieoireilua ja ylläpitää rakennuksen kuntoa.
  • Rakennuksen kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä. Ei ole olemassa määriteltyä "hometalosairautta".
    • Syysuhdetta yhdenkään terveysvaikutuksen ja kosteus- ja homevauriorakennusten välillä ei ole voitu todeta, koska ei tiedetä, mistä tekijöistä ja millä mekanismilla terveysvaikutukset aiheutuvat.
    • Vaikka mikrobikasvun on arvioitu olevan merkittävä hengitystieoireiden taustatekijä, näyttö mikrobikasvun yhteydestä terveysvaikutuksiin on ristiriitaista.
    • Kosteusvaurioiden yhteydessä esiintyy usein monia muita sisäilmaan liittyviä tekijöitä (esim. puutteellinen ilmanvaihto ja ilmanvaihdon epäpuhtaudet, liian korkea sisälämpötila, kuiva sisäilma, hajut, tupakansavu, mineraalikuidut ja erilaiset allergeenit), jotka voivat vaikuttaa oireiluun. Myös yksilölliset tekijät vaikuttavat oireiluun.
  • Oireiden ja sairauksien diagnostiikka, erotusdiagnostiikka ja hoito aloitetaan hoitosuositusten mukaisesti riippumatta siitä, voidaanko oireiden taustalla osoittaa tai olettaa olevan rakennuksen kosteusvaurio.
    • Ei ole olemassa laboratorio- tai muita tutkimuksia, joilla kosteus- ja homevaurio voidaan edes kohtalaisen varmasti yhdistää yksilön hengitystieoireisiin tai sairauksiin. Ammattiastmatutkimuksissa voidaan käyttää PEF-työpaikkaseurantaa sovittujen käytäntöjen mukaisesti.
    • Kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan diagnostiikka ja hoito voidaan yleensä toteuttaa perusterveydenhuollossa.
  • Rakennuksen sisäilman rooliin potilaan oireessa tai sairaudessa ei tule ottaa kantaa ilman, että käytettävissä on terveydensuojeluviranomaisen eli yleensä kunnan terveystarkastajan tai rakennuksen kunnon ja sisäilman laadun tutkineen pätevän asiantuntijan (esim. rakennusterveysasiantuntija, STM:n asetus 545/2015 «Asumisterveysasetus (545/2015). https://www.edilex...»1 (Internet «https://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20150545.pdf»3) lausunto siitä, onko rakennuksessa merkittävä kosteus- ja homevaurio.

Tiivistelmä

Tavoitteet ja kohderyhmä

  • Suositus käsittelee rakennusten kosteusvaurioiden terveysvaikutuksia ja kosteusvaurioista oireilevan potilaan diagnostiikkaa ja hoitoa.
  • Suosituksen tavoitteena on
    • kuvata tämänhetkinen tutkimustieto
    • antaa sen perusteella työkaluja kosteusvauriosta oireilevan potilaan tutkimista ja hoitoa varten
    • yhtenäistää toimintamalleja terveydenhuollossa.
  • Suosituksen kohderyhmänä ovat erityisesti perusterveydenhuollon lääkärit.

Rajaukset

Miksi käytetään termiä ''kosteus- ja homevaurio''?

  • Tässä suosituksessa käytetään termiä ''kosteus- ja homevaurio'', vaikka termiin, erityisesti sanaan "home", liittyy ongelmia.
  • Kosteusvauriot voivat lisätä monenlaisten epäpuhtauksien (mikrobit mukaan luettuina) määrää sisäilmassa, mutta se, miten nämä eri tekijät selittävät kosteusvaurioihin liittyviä terveyshaittoja, on epäselvää.
  • Home ei ole taksonominen ryhmä vaan kuvaileva termi ryhmästä sieniä, jotka kasvavat monisoluisena rihmastona.
  • Toisaalta ''kosteus- ja homevaurio'' on terminä yleisessä käytössä Suomessa. Mikrobikasvua käytetään yhtenä keskeisenä indikaattorina, kun arvioidaan asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilmaa «Asumisterveysasetus (545/2015). https://www.edilex...»1 (Asumisterveysasetus 545/2015 «https://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20150545.pdf»3), sillä riittävän pitkään jatkunut kosteusvaurio johtaa tyypillisesti mikrobikasvuun.
  • Tässä suosituksessa termi ''kosteus- ja homevaurio'' viittaa kosteusvaurioon, jonka merkkinä usein käytetään poikkeavaa mikrobien, kuten homeiden, hiivojen ja bakteerien, kasvua.

Tutkimusnäyttö kosteusvauriorakennusten terveysvaikutuksista

Taulukko 1. Tutkimusnäyttö rakennusten kosteusvaurioiden yhteydestä eri tauteihin ja oireisiin; työryhmän arvio
Tutkimusnäyttö Eri taudit ja oireet
Vahva näyttö
Kohtalainen näyttö Astmaa sairastavien hengitystieoireet
Ylähengitystieoireet
Yskä
Hengityksen vinkuna
Hengenahdistus
Astman kehittyminen
Heikko näyttö Hengitystieinfektiot
Allerginen nuha
Yleisoireet (väsymys, päänsärky, pahoinvointi)
Atooppinen ihottuma
Ei näyttöä Allerginen alveoliitti
ODTS
Syöpäsairaudet
Reumasairaudet

Astmaa sairastavien hengitystieoireet

Astman kehittyminen

Taulukko 2. Astman tunnettuja riskitekijöitä
EE 95 %:n luottamusväli Viite
EE = vaikutuksen suuruus, joko vetosuhde tai ilmaantumisen suhde
Asunnossa kosteusvaurio Kaikenikäiset 1,12 0,98–1,27 «Quansah R, Jaakkola MS, Hugg TT ym. Residential da...»16
  • Kosteutta
1,33 1,12–1,56
  • Näkyvää hometta
1,29 1,04–1,60
  • Homeen hajua
1,73 1,19–2,50
Ammatti Aikuiset «Karjalainen A, Kurppa K, Martikainen R ym. Explora...»116
  • Maanviljelijä
2,32 2,17–2,48
  • Suutari
2,79 1,58–4,93
  • Pesulatyöntekijä
2,98 1,81–4,84
  • Leipuri
3,78 3,13–4,57
Allerginen nuha Aikuiset 2,00 1,40–2,87 «Pallasaho P, Juusela M, Lindqvist A ym. Allergic r...»117
Astma lähisukulaisella Aikuiset 2,19 1,49–3,22
Tupakointi Aikuiset 2,06 1,35–3,16
Pysyvästi suuri painoindeksi Lapset 2,90 1,30–6,40 «Loid P, Goksör E, Alm B ym. A persistently high bo...»118
Toistuva hengityksen vinkuna alle 1 vuoden ikäisenä Lapset 4,40 2,40–8,00
Äidin tupakointi raskausaikana Lapset 1,30 0,60–2,80
Äidin tai isän allerginen sairaus Lapset 1,50 0,90–2,50

Hengitystieoireet ja -infektiot

Allerginen nuha

Yleisoireet

Atooppinen ihottuma

Allerginen alveoliitti ja ODTS

Syöpäsairaudet

Reumasairaudet

Ympäristöherkkyys

Oireileva potilas vastaanotolla: kosteusvaurio rakennuksessa?

  • Oireiden ja sairauksien diagnostiikka, erotusdiagnostiikka ja hoito aloitetaan hoitosuositusten mukaisesti, voidaanpa oireiden taustalla osoittaa tai olettaa olevan rakennuksen kosteusvaurio tai ei. Diagnostiikka ja hoito toteutetaan yleensä perusterveydenhuollossa.
    • Työsuhteessa olevan työntekijän kokonaisvaltainen terveydentilan selvittely tehdään työterveyshuollossa.
  • Ei ole olemassa laboratorio- tai muita tutkimuksia, joilla kosteus- ja homevaurio voidaan edes kohtalaisen varmasti yhdistää hengitystieoireisiin tai sairauksiin. Ammattiastmatutkimuksissa voidaan käyttää PEF-työpaikkaseurantaa sovittujen käytäntöjen mukaisesti (ks. kohta Ammattitautitutkimukset).
  • Jos epäillään, että oireiden taustalla ovat rakennuksen kosteusvauriot ja jos oireet sopivat tietoon kosteusvaurioin terveysvaikutuksista, tulee suosittaa, että kyseisessä rakennuksessa tehdään asianmukaiset tutkimukset (taulukko «Keskeiset toimijat rakennuksen kosteusvaurio-ongelman selvittelyssä. Lähde . ...»3).
    • Rakennuksen kosteus- ja homevaurio voidaan todentaa vain rakennusteknisin tutkimuksin.
Taulukko 3. Keskeiset toimijat rakennuksen kosteusvaurio-ongelman selvittelyssä. Lähde «Pekkanen J, Lampi J. Rakennusten kosteus- ja homev...»119.
Rakennus Yhteydenotto ongelmatilanteissa Sisäilman terveellisyydestä vastaa Terveydenhuolto Valvova terveysviranomainen
Koulu, päiväkoti, laitos tms.
  • Työntekijät
Esimies Työnantaja Työterveyshuolto Työsuojeluviranomainen
  • Muut rakennuksen käyttäjät
Rehtori,
päiväkodin johtaja
jne.
Rakennuksen omistaja,
esimerkiksi kunta
Perusterveydenhuolto Terveydensuojeluviranomainen
(esim. kunnan terveystarkastaja)
Omistus- tai vuokra-asunnot Asunnon omistaja,
asunto-osakeyhtiön hallitus,
isännöitsijä
Rakennuksen omistaja, esimerkiksi asunto-osakeyhtiö Perusterveydenhuolto Terveydensuojeluviranomainen
(esim. kunnan terveystarkastaja)

Potilaan kohtaaminen

  • Luottamukseen perustuva vahva potilas-lääkärisuhde on tärkeässä asemassa potilaiden kohtaamisessa (lisätietoa aiheesta, ks. «Kosteus- ja homevaurioista kärsivän potilaan kohtaaminen»3). Onnistuneen toiminnan kulmakivet ovat seuraavat:
    • Perehdy huolellisesti tutkittuun, ammattialalla hyväksyttyyn tietoon.
    • Kuuntele potilasta ja paneudu huolellisesti hänen esittämiinsä asioihin. Suhtaudu niihin vakavasti mutta pitäydy johtopäätöksissä objektiivisiin potilasta tai rakennuskohdetta koskeviin havaintoihin ja tutkimustuloksiin.
    • Panosta hyvään vuorovaikutukseen vastaanottotilanteessa välttämällä sanallisen ja sanattoman viestinnän mahdollista ristiriitaa ja ota huomioon, että monet potilaat hankkivat tietoverkoista yksityiskohtaistakin asiaan liittyvää tietoa.
    • Vahvista potilaan luottamusta toimintaasi toimimalla avoimesti ja välttämällä tuntemattomien tekijöiden liioittelua ja todellisten ongelmien vähättelyä.
    • Muista, että onnistunut kosteus- ja homevauriotilanteen ratkaisu on monen asiantuntijan yhteistyötä, jossa osuutesi ovat erityisesti potilaan diagnostiikka, hoito ja kuntoutus.

Potilaan haastattelu

  • Anamneesilla pyritään tunnistamaan epäily mahdollisesta oireiden taustalla olevasta sairaudesta, kuten astmasta, jotta sairaus voidaan asianmukaisesti diagnosoida ja hoitaa. Samoin pyritään tunnistamaan sairautta tai oiretta pahentavat tekijät.
  • Rakennuksen kosteus- ja homevauriota ei tule koskaan todeta pelkästään anamnestisesti tai oireilun perusteella.
    • Potilaalta kysytään hänen omia havaintojaan kosteus- tai homevaurioista hänen koti- tai työympäristössään. Samalla selvitetään oireilun ajallista yhteyttä rakennuksessa oleskeluun.
    • Potilaalta kysytään myös muista sisäilmaan liittyvistä ja muista hänen oireitaan pahentavista tekijöistä.
  • Jos rakennuksessa epäillään kosteusvaurioita, siellä tulee tehdä asianmukaiset rakennustekniset tutkimukset (taulukko «Keskeiset toimijat rakennuksen kosteusvaurio-ongelman selvittelyssä. Lähde . ...»3). Potilaskertomukseen kirjataan terveystarkastajan tai rakennuksen kunnon ja sisäilman laadun tutkineen pätevän asiantuntijan (esim. rakennusterveysasiantuntija, STM:n asetus 545/2015) johtopäätös rakennusympäristön tutkimustuloksista ja niiden lähde, jos vastaanotolla on niitä käytettävissä.

Potilaan tutkiminen

Laboratoriodiagnostiikan käyttö

  • Käytössä ei ole sellaisia laboratoriotutkimuksia, joilla kosteus- tai homevaurio voidaan yhdistää potilaan kokemiin oireisiin tai sairauksiin.

IgE-vasta-aineiden käyttö

IgG-vasta-aineiden käyttö

Ammattitautitutkimukset

  • Sairaus korvataan lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta, kun jokin työssä oleva tekijä on sairauden pääasiallinen aiheuttaja (työtapaturma- ja ammattitautilaki «Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015. http:/...»101, Internet «http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150459»10).
  • Koska syy-yhteydestä minkään sairauden ja kosteusvaurioiden välillä ei ole tieteellistä näyttöä, ammattitautina korvattavuus tulee kyseeseen vain harvoin.
    • Kosteusvauriomikrobien aiheuttama ammattiastman diagnoosi perustuu suositukseen, jonka sosiaali- ja terveysministeriön (STM:n) johtama työryhmä esitti alkuvuodesta 2009. Työryhmään kuuluivat edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, tapaturmavakuutusjärjestelmästä, työmarkkinajärjestöistä, Työterveyslaitoksesta ja Iho- ja allergiasairaalasta.
    • Sisäilman epäpuhtauksien pahentamaa astmaa ja kosteusvaurioiden aiheuttamaa astmaa ei lääketieteellisin tutkimuskeinoin pystytä erottelemaan.
    • Ammattiastmaa tavallisempaa on, että sisäilman epäpuhtaudet pahentavat astman oireita. Tällainen astma ei kuulu ammattitautikorvausten piiriin. Astman korvaaminen ammattitautina perustuu sovittuihin kriteereihin. Lisätietoa aiheesta, ks. «Ammattiastman diagnostiset kriteerit»4.
  • Potilas lähetetään jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon, jos hänen astmaoireensa pahenevat työjaksolla, jolla hän työskentelee rakennuksessa, jossa on todettu merkittäviä kosteus- ja homevaurioita (tai jos oireet helpottavat vapaalla).
    • Jatkotutkimuksia ehdotetaan työnantajan tapaturmavakuutuksen korvattavaksi E-lääkärinlausunnolla.
    • PEF-työpaikkaseuranta (toteutusohjeet «http://www.ttl.fi/PEF»11) kannattaa toteuttaa heti, kun herää epäily astman työperäisyydestä.
    • Ammattiastmaan sopivan PEF-työpaikkaseurannan lisäksi kriteereihin kuuluvat merkittävän altistumisen osoittaminen, ammattiastmalle tyypillinen taudinkuva ja muiden samanlaisia oireita aiheuttavien sairauksien sulkeminen pois.
    • Tyypillistenkin astmaan viittaavien oireiden taustalla voi olla myös toisenlainen tunnistettava mekanismi, kuten toiminnallinen äänihuulisalpaus «Kenn K, Balkissoon R. Vocal cord dysfunction: what...»102. Toiminnallista äänihuulisalpausta on kuvattu kosteus- ja homevaurioaltistuksen yhteydessä «Cummings KJ, Fink JN, Vasudev M ym. Vocal cord dys...»103, ja sitä esiintyy myös suomalaisilla potilailla, mutta epidemiologisissa tutkimuksissa sitä ei toistaiseksi ole huomioitu.
    • Astman toteamisen kannalta on ongelmallista, että toiminnallinen äänihuulisalpaus aiheuttaa vääriä positiivisia löydöksiä PEF-tutkimuksissa, erityisesti PEF-työpaikkaseurannassa.
  • Muiden sisäilman haittatekijöiden, kuten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) suurentuneiden pitoisuuksien, ei tiedetä olevan yhteydessä astman syntyyn «Scientific Committee on Health and Environmental R...»104 (Internet «https://ec.europa.eu/health/ph_risk/committees/04_scher/docs/scher_o_055.pdf»12), joten ammattitautitutkimukset eivät niiden osalta ole tarpeen.
  • Yksittäisissä tapauksissa allergisia alveoliitteja on korvattu ammattitautina, vaikka tieteellinen tutkimusnäyttö allergisen alveoliitin ja kosteus- ja homevaurioiden väliltä puuttuu (ks. taulukko «Tutkimusnäyttö rakennusten kosteusvaurioiden yhteydestä eri tauteihin ja oireisiin; työryhmän arvio...»1).

Rakennuksen kosteusvaurion yhdistäminen potilaan oireeseen tai sairauteen

  • Lääkärin on vaikea ottaa kantaa rakennuksen sisäilman rooliin yksittäisen potilaan sairaudessa tai oireessa, koska spesifisiä altistumisen ja oireilun syy-yhteyden osoittavia potilastutkimuksia ei ole käytettävissä. Tarkka kannanotto yksittäisen potilaan oireilun osalta on kuitenkin tarpeen vain harvoin, lähinnä lausuntoja kirjoitettaessa. Yksittäisen potilaan osalta arvio jää aina epävarmaksi.
  • Kosteusvaurioiden lisäksi myös monet muut sisäilmatekijät ja sisäilman epäpuhtaudet (esim. puutteellinen ilmanvaihto ja ilmanvaihdon epäpuhtaudet, liian korkea sisälämpötila, kuiva sisäilma, tupakansavu, mineraalikuidut ja erilaiset allergeenit) sekä yksilölliset tekijät voivat vaikuttaa oireiluun, ja muita sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä esiintyy usein samanaikaisesti kosteusvauriorakennuksissa.
  • Vaikka tarkkaa kannanottoa potilaan oireen tai sairauden yhteydestä ei tarvittaisi, hänelle tulee kuitenkin suosittaa, että rakennuksessa tehtaisiin asianmukaiset rakennustekniset tutkimukset (taulukko «Keskeiset toimijat rakennuksen kosteusvaurio-ongelman selvittelyssä. Lähde . ...»3), jos rakennuksessa epäillään kosteusvaurioita. Korjaamalla merkittävä rakennuksen kosteusvaurio voidaan todennäköisesti vähentää hengitystieoireilua.
  • Rakennuksen kosteusvaurion arviointia ryhmätasolla käsitellään kappaleessa Terveydellisen merkityksen arvio ryhmätasolla.

Lausunnot

  • Lausunnoissa on syytä noudattaa huolellista harkintaa. Niitä voidaan käyttää oikeudessa esimerkiksi asuntokauppoihin liittyvissä riitatapauksissa, joihin liittyy merkittäviä taloudellisia vaikuttimia.
  • Rakennuksen sisäilman rooliin potilaan oireessa tai sairaudessa ei tule ottaa kantaa ilman, että käytettävissä on rakennuksen sisäilman epäpuhtauksia ja rakennusteknistä tilannetta koskeva kirjallinen kooste, jonka on laatinut jokin luotettava taho, kuten terveydensuojeluviranomainen eli yleensä kunnan terveystarkastaja tai rakennuksen kunnon ja sisäilman laadun tutkinut pätevä asiantuntija (esim. rakennusterveysasiantuntija, STM:n asetus 545/2015 «https://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20150545.pdf»3).
    • Rakennusta koskevia tutkimustuloksia ei tule tulkita, ellei siihen ole asiantuntemusta. Tarvittaessa tukea rakennusteknisten tulosten tulkintaan saa terveydensuojeluviranomaiselta.
      • Keskinäisessä tiedonsiirrossa on syytä ottaa huomioon salassapitosäädökset ja varmistaa potilaan suostumus hänen terveystietojensa käytöstä viranomaisten kesken.
    • Jos rakennuksen olosuhteiden terveellisyydestä ei ole käytettävissä tietoja tai niitä ei osata tulkita, lausunnossa voi todeta, ettei asiaan voi käytettävien tietojen perusteella ottaa kantaa.
  • Kannanottoon liittyvät merkittävät epävarmuudet tulee huomioida lausuntoa kirjoitettaessa. Rakennusteknisen tiedon lähde tulee kirjata lausuntoon.
  • Rakennuksen merkittävä kosteus- ja homevaurio voidaan yhdistää ryhmätasolla edes kohtalaisen varmasti ainoastaan hengitystieoireisiin ja astmaan, joiden yhteydestä näyttö on vahvinta (taulukko «Tutkimusnäyttö rakennusten kosteusvaurioiden yhteydestä eri tauteihin ja oireisiin; työryhmän arvio...»1). Yksittäisen potilaan kohdalla tämäkin on vain harvoin mahdollista.
  • Jos rakennuksessa ei ole asianmukaisin rakennusteknisin tutkimuksin todennettua merkittävää kosteus- ja homevauriota, ei ole perusteita lausua, että potilaan oireilu liittyisi rakennuksen kosteus- ja homevaurioon.

Liittyykö hengitystieoireilu tai astma kosteusvaurioon?

  • Rakennusten kosteusvaurioiden yhteydestä hengitystieoireisiin ja astmaan on epidemiologisten tutkimusten perusteella paras näyttö.
    • Astma on monitekijäinen sairaus, ja kosteusvauriot ovat vain yksi astman kehittymisen riskitekijä. Esimerkkejä muutamista tunnetuista astman riskitekijöistä kuvataan taulukossa «Astman tunnettuja riskitekijöitä...»2.
    • Mekanismi, jolla rakennuksen kosteusvauriot mahdollisesti aiheuttavat hengitystie- tai astmaoireita, on epäselvä.
    • Jotta astman kehittymisen riski kosteusvauriorakennuksessa suurenisi merkittävästi, merkittävän altistumisen tulee olla todennäköisesti pitkäaikaista.
  • Arvio perustuu ensisijaisesti rakennuksen tutkimustietoihin, anamnestiseen tietoon potilaan oireilusta ja mahdollisiin objektiivisiin löydöksiin.
  • Korjaustoimien aloittamista suositellaan, jos rakennuksessa on viranomaisen tai rakennuksen kunnon ja sisäilman laadun tutkineen pätevän asiantuntijan (esim. rakennusterveysasiantuntija, STM:n asetus 545/2015 «https://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20150545.pdf»3) toteama kosteus- ja homevaurio, koska kosteusvaurio on hengitystieoireilun ja astman riskitekijä ja sen korjaaminen vähentää hengitystieoireita. Ks. kohta Kosteus- ja homevaurioon liittyvän oireen tai sairauden hoito.
  • Jos rakennuksessa ei ole todettu merkittävää kosteus- ja homevauriota, tulee kiinnittää erityistä huomiota muihin mahdollisiin oireilun riskitekijöihin.

Kosteus- ja homevaurioon liittyvän oireen tai sairauden hoito

Sairauksien ja oireiden hoito

  • Havaitut oireet ja todetut sairaudet hoidetaan tavanomaisten hoitosuositusten mukaisesti etiologiasta riippumatta.
  • Sisäilmaongelmat aiheuttavat hengitystieoireita, jotka pääosin ovat ohimeneviä ja vaarattomia. Potilas voi kuitenkin kokea ne terveyttään vaarantaviksi ja tulevaisuuttaan uhkaaviksi. Lääkärin tehtävä on tällöin selittää oireilun luonne selkeästi, antaa näyttöön perustuvaa tietoa sisäilmaongelmien terveyshaitoista, tukea mahdollisuuksien mukaan sisäilmaongelmien selvittämistä ja antaa neuvoja oireiden hoitoon.

Korjaustoimien vaikutus oireiluun

Potilaan hoidon porrastaminen

  • Kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan diagnostiikka ja hoito voidaan oireilun etiologiasta riippumatta toteuttaa yleensä perusterveydenhuollossa.
  • Erikoissairaanhoitoon lähettämistä voidaan harkita seuraavissa tapauksissa:
    • Halutaan varmistaa diagnoosi (esim. astma).
    • Hoitovaste on riittämätön (esim. astma).
    • Työkykyisyysselvittelyssä voidaan tarvittaessa konsultoida erikoissairaanhoitoa. Työsuhteessa olevan työntekijän kokonaisvaltainen terveydentilan selvittely tapahtuu yleensä työterveyshuollossa ja työttömän työnhakijan muualla perusterveydenhuollossa. Työterveyslääkäri tekee selvittelyn, jos epäillään työolojen aiheuttamaa oireilua tai sairautta, mutta erikoissairaanhoitoa tai työlääketieteen poliklinikkaa voi konsultoida esimerkiksi ammattitautiepäilyssä.

Työkyvyn arviointi

  • Lääkärin tehtävä on hoidon ohella arvioida ja tukea potilaan mahdollisuuksia jatkaa työssä.
  • Jos vaikuttaa siltä, että työolot ovat työssä jatkamisen tai työhön paluun este, potilas kannattaa ohjata työterveyslääkärille.
    • Työterveyslääkärillä on parhaat edellytykset arvioida, onko työpaikan sisäilmassa oireilua selittäviä tekijöitä. Työterveyshuolto voi ottaa huomioon myös muut ongelmaan liittyvät tekijät.
    • Työterveyshuolto voi edistää sisäilman laadun parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä työpaikalla.
    • Työterveyslääkäri voi tarvittaessa selvittää mahdollisuudet työjärjestelyihin, kuten toisessa työpisteessä työskentelyyn tai etätyön tekemiseen.
    • Jos työpaikan sisäympäristöstä ei löydetä oireilun aiheuttajaa, päähuomio tulee kohdistaa henkilön työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen.
  • Sisäilmaoireiden kanssa samanaikaisesti esiintyvät muut sairaudet diagnosoidaan ja hoidetaan hyvän lääketieteellisen käytännön mukaisesti.
  • Sairausloman tarve arvioidaan sairauden ja siihen liittyvän työkyvyttömyyden perusteella voimassa olevan lainsäädännön ja sopimusten pohjalta.
  • Työnantajan vastuulla on huolehtia siitä, etteivät työolot aiheuta haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle (Työturvallisuuslaki «Työturvallisuuslaki (23.8.2002/738). http://www.fi...»106, Internet «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738»13).

Viranomaisyhteistyö kosteus- ja homevauriotilanteissa

Kuva 1.

Toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi työpaikalla. Jos rakennusta käyttävät muutkin kuin työntekijät, terveydensuojelun edustaja osallistuu sisäilmatyöryhmään.

Lähde: Lahtinen M, Lappalainen S, Reijula K. Sisäilman hyväksi. Toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun. Työterveyslaitos, Helsinki 2008

Lupa julkaisuun saatu Marjaana Lahtiselta 12.2.2016

Lääkärin rooli viranomaisyhteistyössä

  • Asuntojen tai rakennusten käyttökiellot tai toimenpidevaatimukset ovat työsuojelun tai terveydensuojelun viranomaistoimia.
    • Viranomaistoimet perustuvat ensisijaisesti rakennuksen kuntoon ja altistumisoloihin.
  • Lääkärin keskeinen tehtävä viranomaisyhteistyössä on antaa tukea silloin, kun tarvitaan arviota kosteusvaurioiden terveydellistä merkitystä ryhmätasolla käyttäjien kannalta, esimerkiksi kouluissa.
    • Terveydellisen merkityksen arvio on yksi osa kokonaisuutta, kun arvioidaan rakennuksessa suoritettavien jatkotoimien, kuten korjausten, kiireellisyyttä tai valmistellaan viranomaistoimia.

Terveydellisen merkityksen arvio ryhmätasolla

  • Rakennuksen kosteusvaurioiden terveydellisen merkityksen arvio perustuu lähinnä hengitystieoireiden ja astman riskin tarkasteluun.
  • Kun lääkäri arvioi rakennuksen sisäilmaongelmien terveydellistä merkitystä, hänen tulee saada luotettava tieto rakennuksen kunnosta ja sisäilman laadusta terveydensuojeluviranomaiselta eli yleensä terveystarkastajalta tai rakennuksen kunnon ja sisäilman laadun tutkineelta pätevältä asiantuntijalta (esim. rakennusterveysasiantuntija, STM:n asetus 545/2015 «https://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20150545.pdf»3).
  • Käyttäjien kokemaan oireilua voidaan selvittää vakioiduilla oirekyselyillä, kunhan käyttäjiä on riittävästi (TTL-kysely työntekijöille «https://www.ttl.fi/palvelu/sisailmastokysely/»22, THL-kysely oppilaille «https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/sisailma/oppilaiden-sisailmakysely»23).
    • Pelkän kyselyn tulosten perusteella ei kuitenkaan tule asettaa tilojen käyttöä koskevia rajoituksia, vaan haitan aiheuttaja pitää selvittää.
    • Kyselyjen tuloksiin vaikuttavat monet harhaa aiheuttavat tekijät, joten niiden tuloksia tulee tulkita ja käyttää harkitusti.
    • Tietoa rakennuksen käyttäjien oireilusta voidaan käyttää myös korjaustoimien vaikuttavuuden seurannassa.
  • Terveydellisen merkityksen arviota tehdessään lääkärin tulee huomioida myös yksilölliset tekijät.
    • Astmaa sairastavat saavat helpommin oireita kosteusvauriorakennuksissa.
    • Tilannetta arvioidessaan ja siitä lausuntoja antaessaan lääkärin tulee altistumisolotietojen ohella huomioida myös koetut terveyshaitat, pelot ja huolestuneisuus, koska ne vaikuttavat ongelmien ratkaisuun.

Mikä on merkittävä kosteus- ja homevaurio?

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin asettama työryhmä

Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas -suosituksen historiatiedot «Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»8

Puheenjohtaja:

Jussi Karjalainen, LT, dosentti; TAYS Allergiakeskus

Jäsenet:

Kirsi Karvala, LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri, työlääketieteen lisäkoulutus, vakuutuslääketieteen erityispätevyys; Työterveyslaitos, sivutoimi: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

Paula Kauppi, LT, dosentti, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri; HYKS Iho- ja allergiasairaala

Jorma Komulainen, LT, dosentti, Käypä hoito -päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Jussi Lampi, LL (väit.), asiantuntijalääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Asuinympäristö ja terveys -yksikkö, Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus

Pentti Lampi, LT, lääkintöneuvos, yleislääketieteen ja ympäristöterveydenhuollon erikoislääkäri; Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, ympäristöterveyskeskus (eläkkeellä)

Mika Mäkelä, LT, professori, vastaava ylilääkäri; HYKS Iho- ja allergiasairaala sekä Helsingin yliopisto

Juha Pekkanen, LKT, professori; Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Asuinympäristö ja terveys -yksikkö

Kari Reijula, LT, professori; Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osasto, sivutoimi: Työterveyslaitos

Asiantuntijat:

Pirkka Kirjavainen, FT, dosentti; Asuinympäristö ja terveys -yksikkö, THL, Kuopio

Sanna Lappalainen, FT, Työterveyslaitos

Anne Hyvärinen, FT, dosentti; Asuinympäristö ja terveys -yksikkö, THL, Kuopio

Kristiina Aalto-Korte, dosentti, iho- ja sukupuolitautien, ihotautien allergologian ja ammatti-ihotautien erikoislääkäri, ylilääkäri, ammatti-ihotaudit; Työterveyslaitos

Sidonnaisuudet

Jussi Karjalainen: Asiantuntijapalkkio (GlaxoSmithKline, Novartis, Teva), luentopalkkio (Boehringer Ingelheim, GlaxoSmithKline, Mundipharma, Novartis, Orion, Takeda, Teva), korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Boehringer Ingelheim, Teva)

Kirsi Karvala: Luentopalkkio (NIVA), osakeomistus (Orion Oy)

Paula Kauppi: Apuraha (Osallistuminen 2 Työterveyslaitoksen vetämään tutkimushankkeeseen: SAIY 2013, Astman liitännäissairaudet ja hoitokustannukset), asiantuntijapalkkio (Työterveyslaitos, TSR), luentopalkkio (Filha, Ratiopharm, Leira-Takeda Pharmaceuticals, GSK, Boehringer-Ingelheim, Teva, EFA, Best Practice), korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (GSK, Novartis, Teva)

Jorma Komulainen: Ei sidonnaisuuksia

Jussi Lampi: Ei sidonnaisuuksia

Pentti Lampi: Ei sidonnaisuuksia

Mika Mäkelä: Asiantuntijapalkkio (AstraZeneca, ALK, Teva, GSK), luentopalkkio (Orion, GSK, MSD, Professio, Mediareena)

Juha Pekkanen: Ei sidonnaisuuksia

Kari Reijula: Ei sidonnaisuuksia

Rahoitus

Käypä hoito -toimintaa tehdään pääosin valtionavustuksen turvin. Sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut taloudellisesti tämän hoitosuosituksen laatimista.

Kirjallisuusviite

Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»25

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Asumisterveysasetus (545/2015). https://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20150545.pdf
  2. Lappalainen S, Reijula K, Tähtinen K ym. Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen. Työterveyslaitos Helsinki 2016 https://www.julkari.fi/handle/10024/131872
  3. Salonen H, Lahtinen M, Lappalainen S ym. Kosteus- ja homevauriot – Ratkaisuja työpaikoille. Työterveyslaitos, Helsinki 2014
  4. Lahtinen M, Lappalainen S, Reijula K. Sisäilman hyväksi. Toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun. Työterveyslaitos, Helsinki 2008
  5. Hänninen O, Leino O, Kuusisto E, Komulainen H, Meriläinen P, Haverinen-Shaugnessy U, Miettinen I, Pekkanen J. Elinympäristönaltisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Ympäristö ja Terveys 2010;3:12-35; https://www.researchgate.net/profile/Ulla_Haverinen-Shaughnessy/publication/282317618_Elinympariston_altisteiden_terveysvaikutukset_Suomessa/links/563ac0d108ae337ef2985008.pdf?inViewer=0&pdfJsDownload=0&origin=publication_detail
  6. Asikainen A, Hänninen O, Pekkanen J. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja Terveys 2013:5;68-74; https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110739/Asikainen%20ym%202013%20YT5-2013%20SETURI%20DALYt.pdf?sequence=4
  7. Reijula K, Ahonen G, Alenius H, Holopainen R, Lappalainen S, Palomäki E, Reiman M. Rakennusten kosteus- ja homeongelmat. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 01/2012; https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/trvj_1+2012.pdf
  8. WHO Guidelines for Indoor Air Quality: Dampness and Mould. Geneva: World Health Organization 2009; http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0017/43325/E92645.pdf
  9. Tischer C, Chen CM, Heinrich J. Association between domestic mould and mould components, and asthma and allergy in children: a systematic review. Eur Respir J 2011;38:812-24 «PMID: 21540311»PubMed
  10. Mendell MJ, Mirer AG, Cheung K ym. Respiratory and allergic health effects of dampness, mold, and dampness-related agents: a review of the epidemiologic evidence. Environ Health Perspect 2011;119:748-56 «PMID: 21269928»PubMed
  11. Karvonen A. Microbial exposure and childhood asthma – Protective and adverse effects. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimus 93/2012; https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90833/URN_ISBN_978-952-245-752-3.pdf?sequence=1
  12. Kanchongkittiphon W, Mendell MJ, Gaffin JM ym. Indoor environmental exposures and exacerbation of asthma: an update to the 2000 review by the Institute of Medicine. Environ Health Perspect 2015;123:6-20 «PMID: 25303775»PubMed
  13. Sauni R, Verbeek JH, Uitti J ym. Remediating buildings damaged by dampness and mould for preventing or reducing respiratory tract symptoms, infections and asthma. Cochrane Database Syst Rev 2015;(2):CD007897 «PMID: 25715323»PubMed
  14. Burr ML, Matthews IP, Arthur RA ym. Effects on patients with asthma of eradicating visible indoor mould: a randomised controlled trial. Thorax 2007;62:767-72 «PMID: 17389753»PubMed
  15. Kercsmar CM, Dearborn DG, Schluchter M ym. Reduction in asthma morbidity in children as a result of home remediation aimed at moisture sources. Environ Health Perspect 2006;114:1574-80 «PMID: 17035145»PubMed
  16. Quansah R, Jaakkola MS, Hugg TT ym. Residential dampness and molds and the risk of developing asthma: a systematic review and meta-analysis. PLoS One 2012;7:e47526 «PMID: 23144822»PubMed
  17. Pekkanen J, Hyvärinen A, Haverinen-Shaughnessy U ym. Moisture damage and childhood asthma: a population-based incident case-control study. Eur Respir J 2007;29:509-15 «PMID: 17107993»PubMed
  18. Karvonen AM, Hyvärinen A, Korppi M ym. Moisture damage and asthma: a birth cohort study. Pediatrics 2015;135:e598-606 «PMID: 25687143»PubMed
  19. Norbäck D, Zock JP, Plana E ym. Mould and dampness in dwelling places, and onset of asthma: the population-based cohort ECRHS. Occup Environ Med 2013;70:325-31 «PMID: 23396522»PubMed
  20. Behbod B, Sordillo JE, Hoffman EB ym. Asthma and allergy development: contrasting influences of yeasts and other fungal exposures. Clin Exp Allergy 2015;45:154-63 «PMID: 25200568»PubMed
  21. Hedman L, Andersson M, Bjerg A ym. Environmental risk factors related to the incidence of wheeze and asthma in adolescence. Clin Exp Allergy 2015;45:184-91 «PMID: 24773259»PubMed
  22. Larsson M, Hägerhed-Engman L, Moniruzzaman S ym. Can we trust cross-sectional studies when studying the risk of moisture-related problems indoor for asthma in children? Int J Environ Health Res 2011;21:237-47 «PMID: 21745019»PubMed
  23. Fisk WJ, Eliseeva EA, Mendell MJ. Association of residential dampness and mold with respiratory tract infections and bronchitis: a meta-analysis. Environ Health 2010;9:72 «PMID: 21078183»PubMed
  24. Fisk WJ, Lei-Gomez Q, Mendell MJ. Meta-analyses of the associations of respiratory health effects with dampness and mold in homes. Indoor Air 2007;17:284-96 «PMID: 17661925»PubMed
  25. Jaakkola MS, Quansah R, Hugg TT ym. Association of indoor dampness and molds with rhinitis risk: a systematic review and meta-analysis. J Allergy Clin Immunol 2013;132:1099-1110.e18 «PMID: 24028857»PubMed
  26. Karvonen AM, Hyvärinen A, Roponen M ym. Confirmed moisture damage at home, respiratory symptoms and atopy in early life: a birth-cohort study. Pediatrics 2009;124:e329-38 «PMID: 19651571»PubMed
  27. Cho SH, Reponen T, LeMasters G ym. Mold damage in homes and wheezing in infants. Ann Allergy Asthma Immunol 2006;97:539-45 «PMID: 17069111»PubMed
  28. Biagini JM, LeMasters GK, Ryan PH ym. Environmental risk factors of rhinitis in early infancy. Pediatr Allergy Immunol 2006;17:278-84 «PMID: 16771781»PubMed
  29. Cable N, Kelly Y, Bartley M ym. Critical role of smoking and household dampness during childhood for adult phlegm and cough: a research example from a prospective cohort study in Great Britain. BMJ Open 2014;4:e004807 «PMID: 24747796»PubMed
  30. Karunanayake CP, Rennie DC, Pahwa P ym. Predictors of respiratory symptoms in a rural Canadian population: A longitudinal study of respiratory health. Can Respir J 2011;18:149-53 «PMID: 21766078»PubMed
  31. Wang J, Li B, Yu W ym. Rhinitis symptoms and asthma among parents of preschool children in relation to the home environment in Chongqing, China. PLoS One 2014;9:e94731 «PMID: 24733290»PubMed
  32. Wang J, Engvall K, Smedje G ym. Rhinitis, asthma and respiratory infections among adults in relation to the home environment in multi-family buildings in Sweden. PLoS One 2014;9:e105125 «PMID: 25136984»PubMed
  33. Thomas G, Burton NC, Mueller C ym. Comparison of work-related symptoms and visual contrast sensitivity between employees at a severely water-damaged school and a school without significant water damage. Am J Ind Med 2012;55:844-54 «PMID: 22566108»PubMed
  34. Sun Y, Zhang Y, Bao L ym. Ventilation and dampness in dorms and their associations with allergy among college students in China: a case-control study. Indoor Air 2011;21:277-83 «PMID: 21204986»PubMed
  35. Sun Y, Sundell J. Life style and home environment are associated with racial disparities of asthma and allergy in Northeast Texas children. Sci Total Environ 2011;409:4229-34 «PMID: 21802705»PubMed
  36. Tsai CH, Tung KY, Chen CH ym. Tumour necrosis factor G-308A polymorphism modifies the effect of home dampness on childhood asthma. Occup Environ Med 2011;68:771-6 «PMID: 21307151»PubMed
  37. Civelek E, Cakir B, Orhan F ym. Risk factors for current wheezing and its phenotypes among elementary school children. Pediatr Pulmonol 2011;46:166-74 «PMID: 21290615»PubMed
  38. Kasznia-Kocot J, Kowalska M, Górny RL ym. Environmental risk factors for respiratory symptoms and childhood asthma. Ann Agric Environ Med 2010;17:221-9 «PMID: 21186763»PubMed
  39. Kim JL, Elfman L, Wieslander G ym. Respiratory health among Korean pupils in relation to home, school and outdoor environment. J Korean Med Sci 2011;26:166-73 «PMID: 21286005»PubMed
  40. Stankovic A, Nikolic M, Arandjelovic M. Effects of indoor air pollution on respiratory symptoms of non-smoking women in Niš, Serbia. Multidiscip Respir Med 2011;6:351-5 «PMID: 22958910»PubMed
  41. Borràs-Santos A, Jacobs JH, Täubel M ym. Dampness and mould in schools and respiratory symptoms in children: the HITEA study. Occup Environ Med 2013;70:681-7 «PMID: 23775866»PubMed
  42. Keall MD, Crane J, Baker MG ym. A measure for quantifying the impact of housing quality on respiratory health: a cross-sectional study. Environ Health 2012;11:33 «PMID: 22583775»PubMed
  43. Hu Y, Liu W, Huang C ym. Home dampness, childhood asthma, hay fever, and airway symptoms in Shanghai, China: associations, dose-response relationships, and lifestyle's influences. Indoor Air 2014;24:450-63 «PMID: 24571077»PubMed
  44. Weinmayr G, Gehring U, Genuneit J ym. Dampness and moulds in relation to respiratory and allergic symptoms in children: results from Phase Two of the International Study of Asthma and Allergies in Childhood (ISAAC Phase Two). Clin Exp Allergy 2013;43:762-74 «PMID: 23786283»PubMed
  45. Norbäck D, Lampa E, Engvall K. Asthma, allergy and eczema among adults in multifamily houses in Stockholm (3-HE study)--associations with building characteristics, home environment and energy use for heating. PLoS One 2014;9:e112960 «PMID: 25479551»PubMed
  46. Bousquet J, Khaltaev N, Cruz AA ym. Allergic Rhinitis and its Impact on Asthma (ARIA) 2008 update (in collaboration with the World Health Organization, GA(2)LEN and AllerGen). Allergy 2008;63 Suppl 86:8-160 «PMID: 18331513»PubMed
  47. Pirhonen I, Nevalainen A, Husman T ym. Home dampness, moulds and their influence on respiratory infections and symptoms in adults in Finland. Eur Respir J 1996;9:2618-22 «PMID: 8980978»PubMed
  48. Koskinen OM, Husman TM, Meklin TM ym. The relationship between moisture or mould observations in houses and the state of health of their occupants. Eur Respir J 1999;14:1363-7 «PMID: 10624768»PubMed
  49. Koskinen O, Husman T, Meklin T, Nevalainen A. Adverse health effects in children associated with moisture and mold observations in houses. Int J Environ Health Res 1999;9:143-56
  50. Haverinen U, Husman T, Vahteristo M ym. Comparison of two-level and three-level classifications of moisture-damaged dwellings in relation to health effects. Indoor Air 2001;11:192-9 «PMID: 11521504»PubMed
  51. Dales RE, Burnett R, Zwanenburg H. Adverse health effects among adults exposed to home dampness and molds. Am Rev Respir Dis 1991;143:505-9 «PMID: 2001058»PubMed
  52. Sahakian N, Park JH, Cox-Ganser J. Respiratory morbidity and medical visits associated with dampness and air-conditioning in offices and homes. Indoor Air 2009;19:58-67 «PMID: 19076249»PubMed
  53. Wang J, Li B, Yang Q ym. Odors and sensations of humidity and dryness in relation to sick building syndrome and home environment in Chongqing, China. PLoS One 2013;8:e72385 «PMID: 23991107»PubMed
  54. Sahlberg B, Norbäck D, Wieslander G ym. Onset of mucosal, dermal, and general symptoms in relation to biomarkers and exposures in the dwelling: a cohort study from 1992 to 2002. Indoor Air 2012;22:331-8 «PMID: 22257085»PubMed
  55. Li CS, Hsu CW, Tai ML. Indoor pollution and sick building syndrome symptoms among workers in day-care centers. Arch Environ Health 1997;52:200-7 «PMID: 9169630»PubMed
  56. Engvall K, Norrby C, Norbäck D. Sick building syndrome in relation to building dampness in multi-family residential buildings in Stockholm. Int Arch Occup Environ Health 2001;74:270-8 «PMID: 11401019»PubMed
  57. Engvall K, Norrby C, Norbäck D. Ocular, airway, and dermal symptoms related to building dampness and odors in dwellings. Arch Environ Health 2002;57:304-10 «PMID: 12530596»PubMed
  58. Waegemaekers M, Van Wageningen N, Brunekreef B ym. Respiratory symptoms in damp homes. A pilot study. Allergy 1989;44:192-8 «PMID: 2712255»PubMed
  59. Patovirta RL, Husman T, Haverinen U ym. The remediation of mold damaged school--a three-year follow-up study on teachers' health. Cent Eur J Public Health 2004;12:36-42 «PMID: 15068207»PubMed
  60. Putus T, Tuomainen A, Rautiala S. Chemical and microbial exposures in a school building: adverse health effects in children. Arch Environ Health 2004;59:194-201 «PMID: 16189992»PubMed
  61. Haverinen-Shaughnessy U, Pekkanen J, Nevalainen A ym. Estimating effects of moisture damage repairs on students' health-a long-term intervention study. J Expo Anal Environ Epidemiol 2004;14 Suppl 1:S58-64 «PMID: 15118746»PubMed
  62. Meklin T, Potus T, Pekkanen J ym. Effects of moisture-damage repairs on microbial exposure and symptoms in schoolchildren. Indoor Air 2005;15 Suppl 10:40-7 «PMID: 15926943»PubMed
  63. Norbäck D, Nordström K. Sick building syndrome in relation to air exchange rate, CO(2), room temperature and relative air humidity in university computer classrooms: an experimental study. Int Arch Occup Environ Health 2008;82:21-30 «PMID: 18246367»PubMed
  64. Sundell J, Levin H, Nazaroff WW ym. Ventilation rates and health: multidisciplinary review of the scientific literature. Indoor Air 2011;21:191-204 «PMID: 21204989»PubMed
  65. Bernstein JA, Alexis N, Bacchus H ym. The health effects of non-industrial indoor air pollution. J Allergy Clin Immunol 2008;121:585-91 «PMID: 18155285»PubMed
  66. Björnsson E, Janson C, Norbäck D ym. Symptoms related to the sick building syndrome in a general population sample: associations with atopy, bronchial hyper-responsiveness and anxiety. Int J Tuberc Lung Dis 1998;2:1023-8 «PMID: 9869120»PubMed
  67. Runeson R, Norbäck D, Klinteberg B ym. The influence of personality, measured by the Karolinska Scales of Personality (KSP), on symptoms among subjects in suspected sick buildings. Indoor Air 2004;14:394-404 «PMID: 15500632»PubMed
  68. Miyake Y, Ohya Y, Tanaka K ym. Home environment and suspected atopic eczema in Japanese infants: the Osaka Maternal and Child Health Study. Pediatr Allergy Immunol 2007;18:425-32 «PMID: 17617810»PubMed
  69. Sharpe RA, Thornton CR, Tyrrell J ym. Variable risk of atopic disease due to indoor fungal exposure in NHANES 2005-2006. Clin Exp Allergy 2015;45:1566-78 «PMID: 25845975»PubMed
  70. Seuri M, Husman K, Kinnunen H ym. An outbreak of respiratory diseases among workers at a water-damaged building--a case report. Indoor Air 2000;10:138-45 «PMID: 10979195»PubMed
  71. Eerikäinen J, Nynäs P, Uitti J. Työperäinen kosteusvauriomikrobien aiheuttama subakuutti allerginen alveoliitti. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2013;129:972-5
  72. Karvala K. Asthma in damp indoor work environments. Finnish Institute of Occupational Health. People and Work Research Reports 97/2012
  73. Wang H, Yadav JS. DNA damage, redox changes, and associated stress-inducible signaling events underlying the apoptosis and cytotoxicity in murine alveolar macrophage cell line MH-S by methanol-extracted Stachybotrys chartarum toxins. Toxicol Appl Pharmacol 2006;214:297-308 «PMID: 16476459»PubMed
  74. Penttinen P, Tampio M, Mäki-Paakkanen J ym. DNA damage and p53 in RAW264.7 cells induced by the spores of co-cultivated Streptomyces californicus and Stachybotrys chartarum. Toxicology 2007;235:92-102 «PMID: 17420079»PubMed
  75. Markkanen Penttinen P, Pelkonen J, Tapanainen M ym. Co-cultivated damp building related microbes Streptomyces californicus and Stachybotrys chartarum induce immunotoxic and genotoxic responses via oxidative stress. Inhal Toxicol 2009;21:857-67 «PMID: 19459771»PubMed
  76. Kirjavainen PV, Täubel M, Karvonen AM ym. Microbial secondary metabolites in homes in association with moisture damage and asthma. Indoor Air 2016;26:448-56 «PMID: 25913237»PubMed
  77. Peitzsch M, Sulyok M, Täubel M ym. Microbial secondary metabolites in school buildings inspected for moisture damage in Finland, The Netherlands and Spain. J Environ Monit 2012;14:2044-53 «PMID: 22714101»PubMed
  78. Myllykangas-Luosujärvi R, Seuri M, Husman T ym. A cluster of inflammatory rheumatic diseases in a moisture-damaged office. Clin Exp Rheumatol 2002;20:833-6 «PMID: 12508776»PubMed
  79. Luosujärvi RA, Husman TM, Seuri M ym. Joint symptoms and diseases associated with moisture damage in a health center. Clin Rheumatol 2003;22:381-5 «PMID: 14677010»PubMed
  80. Scott DL, Wolfe F, Huizinga TW. Rheumatoid arthritis. Lancet 2010;376:1094-108 «PMID: 20870100»PubMed
  81. Palmquist E, Claeson AS, Neely G ym. Overlap in prevalence between various types of environmental intolerance. Int J Hyg Environ Health 2014;217:427-34 «PMID: 24029726»PubMed
  82. Staudenmayer H, Binkley KE, Leznoff A ym. Idiopathic environmental intolerance: Part 1: A causation analysis applying Bradford Hill's criteria to the toxicogenic theory. Toxicol Rev 2003;22:235-46 «PMID: 15189046»PubMed
  83. Das-Munshi J, Rubin GJ, Wessely S. Multiple chemical sensitivities: review. Curr Opin Otolaryngol Head Neck Surg 2007;15:274-80 «PMID: 17620903»PubMed
  84. Rubin GJ, Hillert L, Nieto-Hernandez R ym. Do people with idiopathic environmental intolerance attributed to electromagnetic fields display physiological effects when exposed to electromagnetic fields? A systematic review of provocation studies. Bioelectromagnetics 2011;32:593-609 «PMID: 21769898»PubMed
  85. Hetherington L, Battershill J. Review of evidence for a toxicological mechanism of idiopathic environmental intolerance. Hum Exp Toxicol 2013;32:3-17 «PMID: 23060407»PubMed
  86. Dantoft TM, Andersson L, Nordin S ym. Chemical intolerance. Curr Rheumatol Rev 2015;11:167-84 «PMID: 26088215»PubMed
  87. IPCS. International programme on chemical safety/World Health Organization. Conclusions and Recommendations of a Workshop on Multiple Chemical sensitivities (MCS): February, 1996, Berlin, Germany. Regul Toxicol Pharmacol 1996;24:188-9
  88. Lacour M, Zunder T, Schmidtke K ym. Multiple chemical sensitivity syndrome (MCS)--suggestions for an extension of the U.S. MCS-case definition. Int J Hyg Environ Health 2005;208:141-51 «PMID: 15971853»PubMed
  89. Kreutzer R, Neutra RR, Lashuay N. Prevalence of people reporting sensitivities to chemicals in a population-based survey. Am J Epidemiol 1999;150:1-12 «PMID: 10400546»PubMed
  90. Berg ND, Linneberg A, Dirksen A ym. Prevalence of self-reported symptoms and consequences related to inhalation of airborne chemicals in a Danish general population. Int Arch Occup Environ Health 2008;81:881-7 «PMID: 18058120»PubMed
  91. Caress SM, Steinemann AC. A review of a two-phase population study of multiple chemical sensitivities. Environ Health Perspect 2003;111:1490-7 «PMID: 12948889»PubMed
  92. Caress SM, Steinemann AC. A national population study of the prevalence of multiple chemical sensitivity. Arch Environ Health 2004;59:300-5 «PMID: 16238164»PubMed
  93. Winder C. Mechanisms of multiple chemical sensitivity. Toxicol Lett 2002;128:85-97 «PMID: 11869820»PubMed
  94. Astma (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 24.9.2012. Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
  95. Alahengitystieinfektiot (aikuiset) (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 02.01.2015). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
  96. Alahengitystieinfektiot (lapset) (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 26.06.2015). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
  97. Sivuontelotulehdus (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu 10.06.2013). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
  98. Taskinen T, Meklin T, Nousiainen M ym. Moisture and mould problems in schools and respiratory manifestations in schoolchildren: clinical and skin test findings. Acta Paediatr 1997;86:1181-7 «PMID: 9401510»PubMed
  99. Taskinen T, Hyvärinen A, Meklin T ym. Asthma and respiratory infections in school children with special reference to moisture and mold problems in the school. Acta Paediatr 1999;88:1373-9 «PMID: 10626525»PubMed
  100. Immonen J, Meklin T, Taskinen T ym. Skin-prick test findings in students from moisture- and mould-damaged schools: a 3-year follow-up study. Pediatr Allergy Immunol 2001;12:87-94 «PMID: 11338292»PubMed
  101. Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150459
  102. Kenn K, Balkissoon R. Vocal cord dysfunction: what do we know? Eur Respir J 2011;37:194-200 «PMID: 21205712»PubMed
  103. Cummings KJ, Fink JN, Vasudev M ym. Vocal cord dysfunction related to water-damaged buildings. J Allergy Clin Immunol Pract 2013;1:46-50 «PMID: 24229821»PubMed
  104. Scientific Committee on Health and Environmental Risks, SCHER. Opinion on risk assessment on indoor air quality. European Commission 2007. https://ec.europa.eu/health/ph_risk/committees/04_scher/docs/scher_o_055.pdf
  105. Sairausvakuutuslaki 1224/2004. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20041224
  106. Työturvallisuuslaki (23.8.2002/738). http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738
  107. Terveydensuojelulaki (19.8.1994/763). http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940763
  108. Terveydenhuoltolaki (1326/2010). http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326
  109. Ympäristönsuojelulaki (527/2014). http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140527
  110. Työterveyshuoltolaki (21.12.2001/1383). http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383
  111. Hallintolaki (434/2003). http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434
  112. Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132). http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132
  113. Maankäyttö-rakennusasetus (10.9.1999/895). http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990895
  114. Suomen rakentamismääräyskokoelma. Edilex. https://www.edilex.fi/rakentamismaaraykset
  115. Kosteusvauriot työpaikoilla. Kosteusvauriotyöryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2009; http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/111938/URN:NBN:fi-fe201504224254.pdf?sequence=1
  116. Karjalainen A, Kurppa K, Martikainen R ym. Exploration of asthma risk by occupation--extended analysis of an incidence study of the Finnish population. Scand J Work Environ Health 2002;28:49-57 «PMID: 11871852»PubMed
  117. Pallasaho P, Juusela M, Lindqvist A ym. Allergic rhinoconjunctivitis doubles the risk for incident asthma--results from a population study in Helsinki, Finland. Respir Med 2011;105:1449-56 «PMID: 21600752»PubMed
  118. Loid P, Goksör E, Alm B ym. A persistently high body mass index increases the risk of atopic asthma at school age. Acta Paediatr 2015;104:707-12 «PMID: 25818987»PubMed
  119. Pekkanen J, Lampi J. Rakennusten kosteus- ja homevauriot ja terveys. Duodecim 2015;131:1749-55 «PMID: 26638659»PubMed
  120. Agarwal G, Hernandez D, Citardi MJ ym. End-organ testing for allergic rhinitis with fungi is poorly correlated with fungal sensitivity. Otolaryngol Head Neck Surg 2013;148:391-5 «PMID: 23325707»PubMed
  121. Beezhold DH, Green BJ, Blachere FM ym. Prevalence of allergic sensitization to indoor fungi in West Virginia. Allergy Asthma Proc 2008;29:29-34 «PMID: 18302835»PubMed
  122. Fernández C, Bevilacqua E, Fernández N ym. Asthma related to Alternaria sensitization: an analysis of skin-test and serum-specific IgE efficiency based on the bronchial provocation test. Clin Exp Allergy 2011;41:649-56 «PMID: 21105919»PubMed
  123. Hyvärinen A, Husman T, Laitinen S ym. Microbial exposure and mold-specific serum IgG levels among children with respiratory symptoms in 2 school buildings. Arch Environ Health 2003;58:275-83 «PMID: 14738273»PubMed
  124. Immonen J, Laitinen S, Taskinen T ym. Mould-specific immunoglobulin G antibodies in students from moisture- and mould-damaged schools: a 3-year follow-up study. Pediatr Allergy Immunol 2002;13:125-8 «PMID: 12000485»PubMed
  125. Jaakkola MS, Laitinen S, Piipari R ym. Immunoglobulin G antibodies against indoor dampness-related microbes and adult-onset asthma: a population-based incident case-control study. Clin Exp Immunol 2002;129:107-12 «PMID: 12100029»PubMed
  126. Korhonen K, Mähönen S, Hyvärinen A ym. Skin test reactivity to molds in pre-school children with newly diagnosed asthma. Pediatr Int 2006;48:577-81 «PMID: 17168977»PubMed
  127. Mari A, Schneider P, Wally V ym. Sensitization to fungi: epidemiology, comparative skin tests, and IgE reactivity of fungal extracts. Clin Exp Allergy 2003;33:1429-38 «PMID: 14519151»PubMed
  128. O'Driscoll BR, Powell G, Chew F ym. Comparison of skin prick tests with specific serum immunoglobulin E in the diagnosis of fungal sensitization in patients with severe asthma. Clin Exp Allergy 2009;39:1677-83 «PMID: 19689458»PubMed
  129. Randriamanantany ZA, Annesi-Maesano I, Moreau D ym. Alternaria sensitization and allergic rhinitis with or without asthma in the French Six Cities study. Allergy 2010;65:368-75 «PMID: 19849673»PubMed
  130. Reijula K, Leino M, Mussalo-Rauhamaa H ym. IgE-mediated allergy to fungal allergens in Finland with special reference to Alternaria alternata and Cladosporium herbarum. Ann Allergy Asthma Immunol 2003;91:280-7 «PMID: 14533661»PubMed
  131. Rydjord B, Hetland G, Wiker HG. Immunoglobulin G antibodies against environmental moulds in a Norwegian healthy population shows a bimodal distribution for Aspergillus versicolor. Scand J Immunol 2005;62:281-8 «PMID: 16179015»PubMed
  132. Rydjord B, Marton JH, Strømsnes H ym. Mould-specific immunoglobulin antibodies quantified by flow cytometry reflect mould exposure in Norwegian children. Clin Exp Allergy 2008;38:430-7 «PMID: 18167125»PubMed
  133. Salo PM, Calatroni A, Gergen PJ ym. Allergy-related outcomes in relation to serum IgE: results from the National Health and Nutrition Examination Survey 2005-2006. J Allergy Clin Immunol 2011;127:1226-35.e7 «PMID: 21320720»PubMed
  134. Taskinen TM, Laitinen S, Nevalainen A ym. Immunoglobulin G antibodies to moulds in school-children from moisture problem schools. Allergy 2002;57:9-16 «PMID: 11991303»PubMed

A

Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas ja herkistyminen yleisimmille ilman allergeeneille

Suurin osa homemikrobeille herkistyneistä on laajemmin atooppisia eli herkistyneitä myös yleisimmille ilman allergeeneille.

B

Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas ja homeherkistymisen kliininen merkitys

Homeherkistyminen on harvinaisempaa kuin tavanomainen siitepöly- ja eläinpölyherkistyminen, ja sen kliininen merkitys on tunnetumpi vaikeaa astmaa sairastavilla.

B

Kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan IgE-vasta-ainetutkimukset

Siitepöly-, eläin- ja homeherkistyminen joko ihopistokokein tai IgE-vasta-ainemäärityksillä mitattuna ovat itsenäisiä allergiaoireiden riskitekijöitä.

B

Kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan IgG-vasta-ainemääritykset

IgG-vasta-ainemäärityksistä ei ole hyötyä astmadiagnostiikassa eikä ilmeisesti myöskään altistumisen arviossa.

B

Kosteusvaurion korjaaminen asuinrakennuksessa ja hengitystieoireet

Asunnon kosteusvaurion korjaaminen ilmeisesti vähentää astman kaltaisesti oireilevien aikuisten hengitystieoireita.

C

Kosteusvaurion korjaaminen koulussa ja hengitystieoireet

Koulun kosteusvaurioiden korjaaminen saattaa vähentää oppilaiden hengitystieoireita.

C

Kosteusvaurion korjaaminen työpaikalla ja hengitystieoireet

Työpaikan kosteusvaurioiden korjaaminen saattaa vähentää työntekijöiden hengitystieoireita.

Toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi työpaikalla

Aiheeseen liittyviä suosituksia