Tulosta

Sivuontelotulehdus

Käyvän hoidon tiivistelmät
26.9.2013
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Otolaryngologiyhdistys ry:n asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Sivuontelotulehdus»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Sinusitis»2

Mitä uutta päivityksessä?

  • Suosituksessa korostetaan, että flunssaan liittyy sivuontelo-oireita, jotka eivät vaadi kuvantamistutkimuksia eivätkä antibioottia.
  • Jos oireet pitkittyvät, kyseessä voi olla flunssan jälkeinen sivuontelo-oireilu (ns. postviraalinen rinosinuiitti) tai bakteerien aiheuttama sivuontelotulehdus.
  • Suosituksessa painotetaan, että varsinkin alkuvaiheen sivuontelo-oireilussa ja lieväoireisilla potilailla tulisi pidättäytyä antibioottihoidosta ja tukeutua oireita lievittäviin hoitokeinoihin.
  • Antibiooteista ensivaiheen lääkkeiksi suositellaan amoksisilliinia, V-penisilliiniä ja doksisykliiniä.

Suositus on ensisijaisesti tarkoitettu sivuontelotulehduspotilaita avohoidossa hoitaville lääkäreille.

Yleisin sivuontelotulehdus on poskiontelotulehdus. Flunssan yhteydessä esiintyy nenä- ja sivuontelo-oireita, jotka useimmiten paranevat itsestään «Flunssaan liittyvää rinosinuiittia sairastavat potilaat paranevat ilman mikrobilääkehoitoa 3 viikossa.»A. Äkillinen bakteerien aiheuttama sivuontelotulehdus kehittyy yleensä flunssan seurauksena. Flunssan oireet ovat tällöin useimmiten kestäneet yli 7 vuorokautta «Bakteerin aiheuttama sivuontelotulehdus vaatinee kehittyäkseen yli 7 vuorokautta.»C.

Sivuontelotulehdus määritetään kestonsa perusteella äkilliseksi (< 12 viikkoa), pitkittyneeksi (≥ 12 viikkoa) tai toistuvaksi (≥ 3–4 kertaa vuodessa).

Äkillisen sivuontelotulehduksen diagnoosi

Virusflunssassa ja sivuontelotulehduksessa oireet ja löydökset ovat etenkin taudin alkuvaiheessa hyvin samankaltaisia. Vasta oireilun pitkittyessä on syytä epäillä bakteerien aiheuttamaa sivuontelotulehdusta. Myös oireiden voimakkuus ja potilaan yleisvointi ovat keskeisiä, kun harkitaan antibioottihoitoa. Sivuonteloiden ultraäänitutkimuksesta voidaan saada lisäapua diagnostiikkaan «Sinus ultrasound has similar accuracy as sinus X-ray in the diagnosis of acute maxillary sinusitis.»A↑↑, mutta vasta yli 7–8-vuotiailla potilailla. Sädediagnostisia tutkimuksia tarvitaan vain sellaisilla potilailla, joilla on voimakkaita oireita tai joilla äkilliset sivuontelotulehdukset toistuvat tai epäillään komplikaatiota.

Flunssan jälkeen voi esiintyä erilaisia sivuontelo-oireita, kuten nenän värillistä eritettä, tukkoisuutta, hajuaistin huononemista, painon tunnetta ja arkuutta poskien alueella sekä hakkaavaa, öisin pahenevaa yskää. Jos oireet ovat lievät tai kohtalaiset, kyseessä on flunssan jälkeinen sivuontelo-oireilu, niin sanottu postviraalinen rinosinuiitti. Bakteerien aiheuttamaan äkilliseen sivuontelotulehdukseen viittaavat vähintään 10 päivää kestäneet oireet, voimakkaat vähintään 3–4 päivää kestäneet oireet tai oireiden paheneminen lievemmän oireilujakson jälkeen (ns. double sickening) sekä myös voimakas paikallinen kipu, kuume ja suurentuneet La- tai CRP-arvot.

Äkillisen sivuontelotulehduksen hoito

Ks. kuva «Nenä- ja sivuontelo-oireita sairastavan aikuispotilaan tutkiminen ja hoito avohoidossa»1

Oireenmukainen hoito riittää potilaille, joiden oireet, löydökset ja taudin kesto sopivat flunssaan. Särkylääkkeet, limakalvodekongestantit ja antihistamiini-sympatomimeettivalmisteet lievittävätylähengitystieinfektio-oireita «Limakalvoja supistavien lääkkeiden, antihistamiinien ja kipulääkkeiden yhdistelmävalmisteet näyttävät lievittävän ylähengitystieinfektioiden yleisoireita. Kuitenkin lähes viidesosa hoidetuista potilaista saa näistä lääkkeistä myös haittavaikutuksia.»B. Kun oireet ja löydökset viittaavat äkilliseen bakteerien aiheuttamaan sivuontelotulehdukseen, harkitaan antibioottihoitoa. Ensisijaisia lääkkeitä äkilliseen bakteerien aiheuttamaan sivuontelotulehdukseen ovat amoksisilliini, V-penisilliini ja aikuisilla myös doksisykliini. Lääkekuurin suositeltava pituus on 7 päivää. Nenästeroidista hyötyvät etenkin lieväoireiset potilaat.

Jos ensisijaisantibiootti ei ole tehonnut, harkitaan punktiota tai bakteerinäytettä keskikäytävästä eritteen viljelyä varten ja hoitoa patogeenien herkkyysmäärityksen mukaan.

Usein toistuva tai pitkittynyt sivuontelotulehdus

Jos äkilliset tulehdukset toistuvat, tulehduksen diagnoosi tulee varmistaa kuvantamistutkimuksilla tai poskiontelopunktiolla. Potilas lähetetään erikoislääkärille, jos oireilu jatkuu yli 3 kuukautta tai tulehduksia on vähintään 3–4 kertaa vuodessa. Jos oireilu on selvästi toispuoleista tai esiintyy nenäverenvuotoa, karstoittumista, pahaa hajua, kasvojen turvotusta tai näköoireita, jatkotutkimukset tulee tehdä kiireellisesti.

Pitkittyneen sivuontelotulehduksen ensisijainen hoitotapa on konservatiivinen hoito. Altistavat tekijät (esim. tupakointi ja allergiat) on selvitettävä ja hoidettava ennen leikkaushoidon harkitsemista. Leikkaushoitoa suositellaan hankalissa, pitkäaikaisissa tai usein toistuvissa sivuontelotulehduksissa, joissa muilla hoidoilla ei ole päästy tyydyttävään tulokseen. Osalle potilaista jää taudin perusluonteen vuoksi pysyviä sivuontelotulehdusoireita leikkauksen jälkeenkin. Tällöin tarvitaan säännöllistä konservatiivista hoitoa.

Seuranta

Äkillisissä sivuontelotulehduksissa seuranta ei ole tarpeen, jos oireet häviävät. Erikoislääkäriä konsultoidaan, jos äkilliset sivuontelotulehdukset toistuvat, oireet ja löydökset viittaavat pitkittyneeseen sivuontelotulehdukseen tai epäillään komplikaatiota.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Otolaryngologiyhdistys ry:n asettama työryhmä

Maija Hytönen (pj.)

Johanna Nokso-Koivisto

Pentti Huovinen

Eero Ilkko

Jukkapekka Jousimaa

Juho Kivistö

Matti Korppi

Helena Liira

Antti Malmivaara

Jura Numminen

Tapio Pirilä

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Sivuontelotulehdus
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko