Takaisin Tulosta

Nielutulehdus

Käyvän hoidon tiivistelmät
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen Otolaryngologiyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Kliiniset mikrobiologit ry:n asettama työryhmä
11.6.2020

Käypä hoito -suositus «Nielutulehdus»1 ja lyhyt tiivistelmä englanniksi «Sore throat»2

Keskeistä

  • Virukset aiheuttavat suurimman osan akuuteista nielutulehduksista. Akuutti nielutulehdus on yleensä lievä ja itsestään parantuva tauti.
  • A-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki (Streptococcus pyogenes) (StrA) on tavallisin ja tärkein mikrobilääkkein hoidettava nielutulehduksen aiheuttaja.
  • Diagnoosin perustana ovat oireet ja löydökset.
  • Mikrobiologista diagnostiikkaa suositellaan käytettäväksi, kun Centor-pisteet ovat ≥ 3.
  • Hoito perustuu mikrobiologiseen diagnoosiin. Ensisijainen hoito on V-penisilliini.
  • Epidemiat pyritään havaitsemaan ja katkaisemaan varhain.

Diagnoosi

  • Merkittäviä aiheuttajia ovat beetahemolyyttiset streptokokit, adenovirukset ja Epstein–Barrin virus.
  • Tavoitteena on tunnistaa nielukiputapaukset, jossa nielutulehdus on todennäköisesti virusperäinen, ja toisaalta löytää mikrobit, joiden hoidosta potilas hyötyy ja tunnistaa erotusdiagnostisesti tärkeät tapaukset (erityisesti kurkunkansitulehdus, supraglottiitti ja nielupaise).

Kliininen kuva

Mikrobiologinen diagnostiikka

  • Kliinisten oireiden ja löydösten perusteella ei voida luotettavasti diagnosoida StrA-infektiota.
  • Mikrobiologista diagnostiikkaa suositellaan käytettäväksi, kun Centor-pisteet ovat ≥ 3 (piste kustakin oireesta tai löydöksestä: yskä puuttuu, leukakulman alaisten imusolmukkeiden aristus ja turvotus, nielurisojen turvotus tai peitteet, yli 38 °C:n kuume), sillä oireiden lisääntyessä StrA-taudin todennäköisyys kasvaa «Oireiden lisääntyessä streptokokkitaudin todennäköisyys kasvaa.»A.
  • Mikrobiologinen testi valitaan paikallisesti. Työryhmä suosittelee ensisijaiseksi testiksi pikatestejä. Epidemiatilanteessa suositellaan nieluviljelyä.

Hoito

Milloin erikoissairaanhoitoon?

  • Jos potilaan yleistila huononee tai epäillään komplikaatiota, konsultoidaan korvalääkäriä, lastenlääkäriä tai infektiolääkäriä tarvittaessa päivystysluonteisesti, ks. hoitokaavio «hoi38020b.pdf»1.
  • Työryhmä suosittelee harkitsemaan hoitoa klindamysiinillä toistuvissa nielurisatulehduksissa ennen tonsillektomia-arvioon lähettämistä. Harkinnassa on hyvä huomioida klindamysiinin suolistohaittavaikutukset.
  • Potilas on syytä lähettää erikoislääkärille, jos hänellä esiintyy asianmukaisesta hoidosta huolimatta vähintään 4 voimakasoireista nielurisatulehdusta vuodessa tai vähintään 3 tulehdusta puolessa vuodessa, hänellä on pitkittyvä, krooninen tai hoitoon reagoimaton nielurisatulehdus tai jos peritonsillaariabsessi ei parane tai se uusiutuu. Lapsen peritonsillaariabsessi on aina aihe erikoislääkärille lähettämiseen.

Nielutulehduksen hoitokaavio

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen Otolaryngologiyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Kliiniset mikrobiologit ry:n asettama työryhmä

Pekka Honkanen (pj.)

Johanna Wikstén

Hans Blomberg

Lauri Ivaska

Terhi Manner

Hannu Sarkkinen

Raija Sipilä