Tulosta

Nielutulehdus

Käyvän hoidon tiivistelmät
20.2.2012
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen Otolaryngologiyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Kliiniset mikrobiologit ry:n asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Nielutulehdus»1 ja lyhyt tiivistelmä englanniksi «Sore throat»2

Mitä uutta päivityksessä

  • Kohderyhmänä ovat perusterveydenhuollon työntekijät, jotka tutkivat ja hoitavat nielutulehduspotilaita.
  • Nielutulehdusta aiheuttavat mikrobit ja niiden kliininen kuva on kattavasti esitetty suosituksen taulukossa.
  • Perusterveydenhuollossa akuutti nielutulehdus on yleensä lievä ja itsestään parantuva tauti, mikä tieto on myös välitettävä potilaalle.
  • Nielunäyte kannattaa ottaa vähintään 15-vuotiailta, joilla on vähintään kaksi seuraavista oireista: yli 38 °C:n kuume, leuanalusimusolmukkeiden turvotus, peitteitä nielurisoissa, ei yskää. Alle 15-vuotiailla riittää yksi edellä mainituista oireista.
  • Käytetyn pikatestin herkkyys ja spesifisyys tulee testata ja todeta riittäväksi paikallisissa oloissa. Jos pikatestejä käytetään ensisijaisena metodina, diagnostiikan laatua seurataan tekemällä osalle potilaista viljely tai testaamalla laadunvarmistuksen valmistamia näytteitä.

Keskeistä

Virukset aiheuttavat suurimman osan akuuteista nielutulehduksista. Akuutti nielutulehdus on yleensä lievä ja itsestään parantuva tauti. Beetahemolyyttinen streptokokkiryhmä A (StrA) on tavallisin ja tärkein mikrobilääkkein hoidettava nielutulehduksen aiheuttaja. Hoito perustuu mikrobiologiseen diagnoosiin. Kapeakirjoiset lääkkeet ovat ensisijaisia. Epidemiat pyritään havaitsemaan ja katkaisemaan varhain.

Diagnoosi

Merkittäviä aiheuttajia ovat beetahemolyyttiset streptokokit (BHS, ryhmät A, C ja G), adenovirukset ja Epstein–Barrin virus. Tavoitteena on todeta luotettavasti ne tapaukset, joissa tulehduksen aiheuttaa StrA. Epidemioiden aikana etsitään myös C- ja G-ryhmän streptokokkeja.

Kliininen kuva

StrA:n aiheuttaman nielutulehduksen tyypillisiä löydöksiä ovat oireiden nopea alku, kurkkukipu, kuume (yli 38 °C), nielurisojen valkoiset pilkut tai katteet, leuanalaiset aristavat ja turvonneet imusolmukkeet sekä päänsärky ja etenkin lapsilla vatsakipu, pahoinvointi ja oksentelu. Yskä ja nuha puhuvat StrA-infektiota vastaan.

Mikrobiologinen diagnostiikka

Kliinisten oireiden ja löydösten perusteella ei voida luotettavasti diagnosoida StrA-infektiota. Antibioottihoidon tulee perustua StrA:n osoittamiseen nielusta. Bakteriologisen tutkimuksen perusmenetelmä on nieluviljely, ja epidemiatilanteessa se on ainoa hyväksyttävä menetelmä.

Pikatestin käyttö on aiheellista vain, jos tulos saadaan potilaan odottaessa. Käytettävän testin herkkyys ja spesifisyys tulee testata ja todeta riittäväksi paikallisissa oloissa.

Hoito

Noin 90 % nielutulehduspotilaista on oireettomia muutaman vuorokauden kuluttua oireiden alusta, olipa heitä hoidettu antibiootilla vai ei. Hoidon tavoitteena onkin paitsi potilaan oireiden lievittäminen myös komplikaatioiden ja epidemioiden ehkäisy. Jos potilaalla on kova kuume ja voimakkaat oireet, hänelle voidaan aloittaa antibioottihoito jo ennen viljelyvastauksen saantia. Jos penisilliini ei lievitä StrA:n aiheuttaman nielutulehduksen oireita muutamassa päivässä tai potilaan oireet lisääntyvät, potilas on syytä tutkia uudelleen. Oireenmukainen kipulääkitys on tärkeä. Kipulääkitys lievittää merkitsevästi sekä nielemiskipua että muuta kipua.

Mikrobilääkkeet

Penisilliini on ensisijainen mikrobilääke akuutin StrA-nielutulehduksen hoidossa. Toissijaisia ovat ensimmäisen polven kefalosporiinit, prokaiinipenisilliini ja makrolidit (harkinnan mukaan, jos alueen resistenssitilanne sen sallii tai on tehty herkkyysmääritys). Toistuvissa tonsilliiteissa käytetään kefaleksiinia, kefadroksiilia tai klindamysiinia. Vaikeassa penisillinallergiassa tai kefalosporiini-allergiassa suositellaan klindamysiinia.

Milloin erikoislääkärille?

Jos potilaan yleistila huononee tai epäillään komplikaatiota, konsultoidaan korvalääkäriä tai infektiolääkäriä tarvittaessa päivystysluonteisesti. Potilas on syytä lähettää erikoislääkärille, jos potilaalla esiintyy asianmukaisesta hoidosta huolimatta vähintään neljä streptokokin aiheuttamaa nielurisatulehdusta vuodessa tai vähintään kolme tulehdusta puolessa vuodessa, hänellä on muu pitkittynyt tai krooninen tauti tai jos peritonsillaariabsessi ei parane tai uusiutuu. Lapsen peritonsillaariabsessi on aina aihe erikoislääkärille lähettämiseen.

Nielutulehduksen hoitokaavio

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen Otolaryngologiyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Kliiniset mikrobiologit ry:n asettama työryhmä

Hans Blomberg

Hannele Kotilainen

Tommi Liukko

Marjukka Mäkelä

Alpo Vuorio

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Nielutulehdus
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko