Tulosta

Munasarjasyöpä

Käyvän hoidon tiivistelmät
26.4.2012
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Munasarjasyöpä»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Ovarian cancer»2

Mitä uutta päivityksessä?

  • Kasvainmerkkiaine HE4:n käyttö saattaa parantaa mahdollisuuksia löytää fertiili-ikäisten varhaisvaiheen epiteliaalinen munasarjasyöpä.
  • Munasarjasyövän hoidon perusta on leikkaus, jolla pyritään täydelliseen kasvainmassan poistoon (optimaalinen leikkaustulos).
  • Bevasitsumabin liittäminen ensihoitoon voi pidentää levinneen taudin etenemätöntä aikaa.
  • Ensihoidossa viikoittainen paklitakselin anto (kolmen viikon väliin verrattuna) yhdistettynä kolmen viikon välein annettavaan karboplatiiniin saattaa pidentää taudin etenemätöntä aikaa.

Epidemiologia ja seulonta

Munasarjasyöpä on naisten 10. yleisin syöpä. Sen ilmaantuvuus (8.2/100 000) ei ole 1990-luvulta lähtien muuttunut. Valtaosa syövistä on epiteliaalisia (noin 90 %). Muita histologisia tyyppejä ovat itusolu- ja sukupienakasvaimet.

Väestöpohjainen seulonta ei ole osoittautunut tehokkaaksi munasarjasyövässä «Toistaiseksi ei ole olemassa näyttöön perustuvaa tietoa siitä, että oireettoman väestön tai suuressa sairastumisvaarassa olevien naisten seulonnat vaikuttaisivat heidän munasarjasyöpäkuolleisuuteensa.»D. Sairastumisriskiä voidaan kuitenkin merkittävästi vähentää ehkäisevällä leikkauksella etenkin niillä naisilla, joilla on suvussa lisääntynyt alttius sairastua rinta- ja munasarjasyövään (BRCA1/2) «BRCA1- ja BRCA2-geenivirheen kantajille suositellaan munasarjojen ja munanjohtimien poistoa, sillä toimenpide vähentää merkitsevästi sekä munasarja- että rintasyövän riskiä.»A.

Oireet ja diagnostiikka

Munasarjasyövällä ei ole selviä, spesifisiä oireita. Vatsan turpoaminen voi olla merkki levinneestä taudista. Diagnoosihetkellä vatsanturpoamista esiintyy noin 30 %:ssa tapauksista. Kliinisen tutkimuksen, kaikukuvauksen ja CA 125:n «CA 125 testi on luotettava osoittamaan munasarjasyövän, kun se levinnyt lantion ulkopuolelle. Testillä on arvoa myös taudin seurannassa.»A määrityksen avulla päästään 79–87 %:n osuvuuteen erotusdiagnoosissa. Hyvän- ja pahanlaatuisen munasarjakasvaimen erotusdiagnoosissa ja leikkaushoidon keskittämisessä auttaa pahanlaatuisuuden riski-indeksin (RMI) käyttö. Diagnoosin varmistamiseksi voidaan tehdä kaiku-, tietokonetomografia ja magneettikuvauksia. Lopullinen diagnoosi perustuu kuitenkin histologisiin näytteisiin.

Hoito ja ennustetekijät

Leikkaushoito tulee keskittää sairaaloihin, joissa leikkauksesta vastaavat gynekologiseen onkologiaan erikoistuneet lääkärit ja joissa on syövän hoidon moniammatillista osaamista «Munasarjasyövän hoidon keskittäminen ilmeisesti parantaa potilaan ennustetta.»B. Hoidon perusta on leikkaus, jolla pyritään täydelliseen kasvainmassan poistoon (optimaalinen leikkaustulos). Ellei se ole mahdollista, pyritään siihen, että jäännöskasvain jää alle 1 cm:n kokoiseksi (melkein optimaalinen leikkaustulos). Jäännöskasvaimen määrä on tärkein ennustetekijä «Jäännöskasvaimen koolla on selvä ennusteellinen merkitys. Aggressiivinen sytoreduktio, jonka tuloksena jäännöskasvaimen koko on alle 1.0 cm, parantaa munasarjasyövän ennustetta.»B. Muita ennustetekijöitä ovat potilaan ikä ja suorituskyky ja kasvaimen levinneisyysaste, histologinen tyyppi ja vaste ensivaiheen solunsalpaajahoidolle.

Epiteliaalisissa syövissä, lukuun ottamatta hyvin erilaistunutta, levinneisyysasteen I ei-kirkassoluista syöpää, kaikille potilaille tulee antaa solunsalpaajahoito. Ensivaiheessa paras hoito on paklitakselin ja karboplatiinin yhdistelmä, jota annetaan vähintään kuusi hoitokertaa. Bevasitsumabi ensivaiheen solunsalpaajahoitoon yhdistettynä siirtää taudin uusiutumista hieman myöhemmäksi levinneisyysasteen III–IV taudeissa, etenkin sellaisilla potilailla, joilla jäännöskasvain on yli 1 cm:n kokoinen «Bevasitsumabi annettuna aluksi yhdessä munasarjasyövän ensilinjan paklitakseli-karboplatiinihoidon kanssa ja sen jälkeen yksinään ylläpitohoitona pidentää mediaani taudin etenemätöntä aikaa kahdesta neljään kuukautta.»A. Ensihoidon hyvistä vasteista huolimatta epiteliaalisella munasarjasyövällä on huomattava uusiutumisriski. Uusiutunutta epiteliaalista munasarjasyöpää voidaan hoitaa solunsalpaajilla, mutta sen hoitovaste on heikompi kuin ensivaiheessa. Vaste riippuu tautivapaan ajan pituudesta.

Itusolu- ja sukupienakasvaimet ovat yleensä nuorten naisten tauteja. Ne leviävät harvoin vatsaonteloon, ja niiden leikkaushoidoksi riittää tavallisesti kasvaimen puoleisten kohdun sivuelinten poisto. Levinneen taudin hoidossa käytetään platinapohjaisia solunsalpaajahoitoja, yleisimmin BEP-yhdistelmää.

Seuranta

Munasarjasyövällä on huomattava uusiutumistaipumus. Seurannan ensisijaisena tavoitteena ovat potilaan psykososiaalinen tukeminen, hoitojen aiheuttamien haittojen havaitseminen ja hoitaminen ja taudin uusiutumisen toteaminen. Rutiininomaisen seurannan ei ole osoitettu pidentävän oireettomien potilaiden elinikää.

Ennuste

Kun huomioidaan kaikki levinneisyysasteet, epiteliaalisten syöpien viiden vuoden elossa olevien osuus on noin 50 % (varhaisvaiheessa 80–90 %, levinneessä 20–30 %). Itusolu- ja sukupienakasvainten ennuste on merkittävästi parempi.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä

Arto Leminen

Annika Auranen

Ralf Bützow

Sakari Hietanen

Marja Komulainen

Tapio Kuoppala

Johanna Mäenpää

Ulla Puistola

Maarit Vuento

Piia Vuorela

Merja Yliskoski

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Munasarjasyöpä
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko