Tulosta

Päänsärky (lapset)

Käyvän hoidon tiivistelmät
1.12.2015
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Päänsärky (lapset)»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Headache (children)»2

Mitä uutta päivityksessä?

  • Lasten migreenin diagnostiikka on päivitetty vastaamaan tarkastettua kansainvälistä suositusta.
  • Lasten päänsäryn lääkkeettömäksi hoidoksi ovat vakiintuneet asianmukainen potilaan tuki ja informointi päänsärystä, sen hoito- ja itsehoitokeinoista ja myös pois suljetuista sairauksista kivun taustalla.
  • Lasten migreenin kohtaushoidossa parasetamoli ja ibuprofeeni suun kautta annettuina ovat ensisijaislääkkeitä.

Keskeinen sisältö

Lasten lievät päänsäryt edellyttävät harvoin tutkimuksia tai hoitoa, mutta toimintaa haittaavat päänsäryt vaativat lääkärin tutkimuksen etiologian selvittämiseksi ja hoidon suunnittelemiseksi. Sekä lasten migreenikohtausten että toimintaa haittaavien muiden päänsärkyoireiden hoitoon sopivat ensisijaisiksi lääkkeiksi parasetamoli ja ibuprofeeni. Triptaaneista sumatriptaaninenäsuihkeen tehosta on riittävä näyttö lasten migreenin hoidossa. Myös ritsatriptaanitabletit ja tsolmitriptaaninenäsuihke saattavat olla tehokkaita lasten ja nuorten ja almotriptaani nuorten migreenin hoidossa.

Esiintyvyys ja syyt

Satunnaiset päänsäryt ovat yleisiä lapsilla. Toistuvia päänsärkyjä (vähintään kerran kuukaudessa esiintyviä) esiintyy noin 10 %:lla koulunsa aloittavista suomalaislapsista ja migreeniä noin 5 %:lla. Päänsärkyjen esiintyvyys lisääntyy iän myötä, tytöillä murrosiästä lähtien enemmän kuin pojilla. Toistuvan päänsäryn esiintyvyys yli 10-vuotiaiden ryhmässä on pojilla noin 25 % ja tytöillä 35 % ja migreenin esiintyvyys pojilla 8–15 % ja tytöillä 10–25 %. Migreenitaipumus on vahvasti perinnöllinen. Jännityspäänsärky on 12-vuotiailla lapsilla yhtä yleinen kuin migreeni. Lapsuusiässä alkanut päänsärkytaipumus ilmeisesti jatkuu yli puolella ihmisistä aikuisuuteen, mutta erityisesti lapsuusiässä päänsärkytyyppi ei ole stabiili «Lapsuusiässä alkanut päänsärkytaipumus ilmeisesti jatkuu yli puolella ihmisistä aikuisikään, mutta erityisesti lapsuusiässä päänsärkytyyppi ei ole stabiili.»B. Migreeni ja jännityspäänsärky ovat lasten yleisimmät niin sanotut primaariset, ei-elimelliset päänsäryt. Niitäkin voivat laukaista erilaiset elimelliset tekijät.

Diagnostiikasta ja kliinisestä tutkimuksesta

Päänsäryn selvittelyssä useimmiten riittävät huolellinen anamneesi ja lapsen kliininen tutkimus. Näiden perusteella päätetään mahdolliset lisätutkimukset. Myös päänsärkypäiväkirjaa on suositeltava käyttää apuna. Lasten primaaristen päänsärkyjen diagnostiikka perustuu tyypillisiin oireisiin ja muiden syiden sulkemiseen pois. Lasten migreenin diagnosoimisessa käytetään pienin muunnelmin samoja kriteereitä kuin aikuisillakin. Akuutin päänsäryn selvittelyssä on suljettava pois yleiset infektiosairaudet (esim. sinuiitti) ja harvinaisemmat mutta vakavat infektiot (esim. meningiitti ja meningoenkefaliitti). Akuutin päähän kohdistuneen tapaturman jälkeen voimakkaasta päänsärystä kärsivä potilas tulee kuvantaa päivystysluonteisesti kallonsisäisen verenvuodon sulkemiseksi pois. Krooninen tai toistuva päiväaikainen pahenematon päänsärky muuten hyvin voivan lapsen ainoana oireena ei viittaa aivokasvaimeen «Luonteeltaan muuttumaton päänsärky hyvinvoivalla lapsella, jolla ei ole muita neurologisia oireita tai poikkeavuutta neurologisessa tutkimuksessa eikä hälyttävinä pidettyjä oireita, ei viittaa siihen, että päänsäryn aiheuttajana olisi aktiivinen kallonsisäinen prosessi.»C. Tällöin potilaan etiologiset tutkimukset voidaan tehdä ensisijaisesti perusterveydenhuollossa. Migreeniä sairastavilla lapsilla saattaa päänsäryttömiä lapsia useammin esiintyä EEG:ssä lieviä poikkeavuuksia, mutta EEG:n perusteella ei kuitenkaan voida diagnosoida tai sulkea migreeniä pois «Migreeniä sairastavilla lapsilla saattaa esiintyä EEG:ssä lieviä poikkeavuuksia (hidastuminen, piikit, muutokset alfataajuuksien jakautumisessa kvantitatiivisessa EEG:ssä, ohjautuminen vilkkuvalostimulaatiossa) useammin kuin päänsäryttömillä lapsilla. EEG:n perusteella ei kuitenkaan voi diagnosoida tai sulkea migreeniä pois.»C.

Lasten päänsäryn lääkkeetön ehkäisy ja hoito

Päänsäryn havainnointi päänsärkypäiväkirjan avulla auttaa päänsäryn diagnostiikassa ja ehkäisyn suunnittelussa. Kun migreenistä tai primaarisesta päänsärystä kärsivillä lapsilla verrataan psykologisia hoitoja joko pelkkään hoidon odottamiseen tai pelkkään päänsärkypäiväkirjan täyttämiseen, psykologiset hoitomuodot näyttävät ainakin lyhytaikaisesti tehokkailta. Tutkimustietoa ei ole siitä, mikä psykologinen hoitomuoto tai niiden yhdistelmä (biopalautehoito, rentoutushoito tai kognitiivis-behavioraalinen hoito) olisi tehokkain «Psykologisesta hoidosta lasten ja nuorten toistuvassa primaarisessa päänsäryssä ei ole vielä tutkimusnäyttöön perustuvaa luotettavaa tietoa verrattuna aktiiviin kontrollihoitoryhmään. Ei tiedetä myöskään, mikä psykologisista hoitomuodoista (biopalautehoito, rentoutushoito tai kognitiivis-behavioraalinen hoito) on tehokkain, eikä sitä, vaikuttaako psykologinen hoito psykologisiin oireisiin vai pelkästään päänsäryn vähentymiseen.Psykologinen hoito on heti hoitojakson jälkeen mitattuna vaikuttavampaa kuin hoidon odottaminen. Päänsärkypäiväkirjan täyttäjiin verrattuna migreenin ja primaarin päänsäryn psykologinen hoito ainakin hoitojakson ajan vähentää päänsärkyä, kun tarkastellaan päänsäryn vähentymistä vähintään puoleen.»D. Tutkimusnäyttöä ei myöskään ole siitä, että psykologiset hoitomuodot selkeästi vaikuttaisivat päänsärkyisen lapsen masennus- tai ahdistusoireisiin «Psykologisesta hoidosta lasten ja nuorten toistuvassa primaarisessa päänsäryssä ei ole vielä tutkimusnäyttöön perustuvaa luotettavaa tietoa verrattuna aktiiviin kontrollihoitoryhmään. Ei tiedetä myöskään, mikä psykologisista hoitomuodoista (biopalautehoito, rentoutushoito tai kognitiivis-behavioraalinen hoito) on tehokkain, eikä sitä, vaikuttaako psykologinen hoito psykologisiin oireisiin vai pelkästään päänsäryn vähentymiseen.Psykologinen hoito on heti hoitojakson jälkeen mitattuna vaikuttavampaa kuin hoidon odottaminen. Päänsärkypäiväkirjan täyttäjiin verrattuna migreenin ja primaarin päänsäryn psykologinen hoito ainakin hoitojakson ajan vähentää päänsärkyä, kun tarkastellaan päänsäryn vähentymistä vähintään puoleen.»D. Jännityspäänsäryssä psykologiset hoidot voivat olla vaikuttavia, mutta tutkimusnäyttö asiasta on vähäisempää kuin migreenissä «Lasten jännityspäänsäryssä psykologiset hoidot voivat olla vaikuttavia, mutta tutkimusnäyttö on vähäisempää kuin migreenissä.»C. Luotettavaa näyttöä ei niinikään ole akupunktuurin, homeopaattisten hoitojen tai ravintolisien vaikutuksesta lapsen päänsärkyyn «Luotettavaa näyttöä ei ole akupunktion, homeopaattisten hoitojen tai ravintolisien vaikutuksesta lapsen päänsärkyyn.»D. Myöskään yläkaularangan nikamakäsittelystä lasten päänsäryn hoidossa ei ole tutkimukseen perustuvaa tietoa «Yläkaularangan nikamakäsittelystä ei ole tutkimukseen perustuvaa tietoa lasten päänsäryn hoidossa.»D.

Lasten päänsäryn lääkehoito

Jännityspäänsäryn lääkehoidosta lapsilla ei ole kontrolloituja tutkimuksia. Lievä jännityspäänsärky reagoi ilmeisesti huonosti särkylääkkeisiin. Lasten migreenin kohtaushoidossa parasetamoli «Parasetamoli saattaa olla tehokas lasten migreenikohtausten hoidossa.»C ja ibuprofeeni «Ibuprofeeni on ilmeisesti tehokas lasten migreenin kohtaushoidossa.»B suun kautta annettuina ovat ensisijaislääkkeitä, mutta tietoa niiden samanaikaisen käytön hyödyistä migreenin hoidossa lapsilla ei ole. Sumatriptaaninenäsuihke ilmeisesti lievittää migreenikohtauksen oireita lapsilla ja nuorilla «Sumatriptaaninenäsuihke ilmeisesti lievittää migreenikohtauksen oireita lapsilla ja nuorilla.»B. Ritsatriptaanitabletit taas saattavat olla tehokkaita lasten migreenin hoidossa «Ritsatriptaani saattaa olla tehokas lasten ja nuorten migreenikohtauksien hoidossa.»C.

Tsolmitriptaaninenäsuihke saattaa tehota 12–17-vuotiaiden lasten migreenissä «Tsolmitriptaaninenäsuihke lienee tehokas lasten migreenin kohtaushoidossa.»C, mutta tablettimuotoisen tsolmitriptaanin tehoa ei ole osoitettu lasten migreenissä «Tsolmitriptaanitablettien tehoa lasten migreenikohtausten hoidossa ei ole osoitettu .»B. Eletriptaanin teho ei eronnut lumelääkkeestä nuorilla «Eletriptaanivaste ei näytä eroavan lumevasteesta nuorten migreenikohtausten hoidossa.»C. Almotriptaani saattaa olla tehokas nuorten migreenikohtausten hoidossa «Almotriptaanivaste on lumevastetta parempi nuorten migreenikohtausten hoidossa.»C. Naprokseenin ja sumatriptaanin yhdistelmästä nuorten migreenikohtauksissa ei ole luotettavaa näyttöä «Sumatriptaanin ja naprokseenin yhdistelmävalmiste saattaa auttaa nuorten migreenikohtausten hoidossa mutta riittävää tutkimusnäyttöä ei ole.»D.

Migreenin estohoito

Ensisijainen estolääke lapsilla on propranololi «Propranololi saattaa vähentää migreenikohtauksia.»C. Topiramaatti saattaa vähentää migreenikohtauksia «Topiramaatti saattaa vähentää migreenikohtauksia yli 6-vuotiailla lapsilla ja nuorilla.»C, mutta haittavaikutustensa vuoksi sitä tulee käyttää vain vaikeimmissa tapauksissa erikoislääkärin määräämänä. Viimeistään puolen vuoden kuluttua profylaktisen lääkehoidon aloittamisesta on syytä pitää tauko, jotta nähdään, tuleeko potilas jo toimeen ilman estolääkettä.

Hoidon porrastus

Suurin osa päänsärkyä sairastavista lapsista tulisi tutkia ja hoitaa perusterveydenhuollossa. Perusterveydenhuollossa tulisi toteuttaa migreenin kohtaushoito ja tarvittaessa kohtausten estoon aloittaa propranololihoito.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Mirja Hämäläinen (pj.)

Katri Laimi

Tanja Laukkala (Käypä hoito -toimittaja)

Pekka Nokelainen

Mikael Raisio

Heikki Rantala

Asiantuntijat:

Pirjo Anttila

Heli Sätilä

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Päänsärky (lapset)
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko