Tulosta

Kaihi

Käyvän hoidon tiivistelmät
28.9.2010
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Kaihi»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Cataracts»2

Mitä uutta päivityksessä?

  • Kaihileikkaukseen liittyvät komplikaatiot
  • Leikkauskriteerejä täsmennetty
  • Etukammiopuudute
  • Tekomykiön valinta taittovirheleikkauksen jälkeen
  • Endoftalmiitti profylaksia

Taudinkuva

Kaihilla tarkoitetaan mykiön samentumista. Kaihi on yleisin sokeuden aiheuttaja maailmassa.

Riskitekijät

Kaihin taustalla on monia syitä. Ikääntyminen on tärkein kaihin kehittymiseen vaikuttava tekijä. Muita keskeisiä riskitekijöitä ovat diabetes, naissukupuoli, suuri painoindeksi, tupakointi, alkoholi, kortikosteroidit, silmävammat, ionisoiva säteily, krooninen uveiitti, aineenvaihduntasairaudet ja silmäleikkaukset.

Kaihileikkaukseen pääsyn kriteerit

Potilas täyttää valtakunnalliset hoitoonpääsyn kriteerit, jos näöntarkkuus paremmassa silmässä on 0.5 tai huonompi parhaalla lasikorjauksella (Snellenin taululla tutkittuna) tai huonomman silmän 0.3 tai huonompi (paras lasikorjaus). Näistä rajoista voidaan kuitenkin poiketa, jos jokin seuraavista kriteereistä täyttyy: ensimmäisen silmän leikkauksen jälkeen on syntynyt potilasta haittaava anisometropia (yli 2 D) tai kaihi hankaloittaa potilaan muun silmäsairauden (esimerkiksi diabeettisen retinopatian tai glaukooman) seurantaa.

Anestesia kaihileikkauksen yhteydessä

Yhteistyökykyinen potilas, jolla on komplisoitumaton harmaakaihi, leikataan tavallisesti pinta- eli tippapuudutuksessa. Säilöntäaineeton, etukammioon ruiskutettava 1-prosenttinen lidokaiini (etukammiopuudute) saattaa vähentää pintapuudutuksessa leikattavien potilaiden leikkauksen aikana mahdollisesti tuntemaa epämiellyttävää tunnetta «Sedaatio yhdistettynä pinta- tai invasiiviseen puudutukseen kaihileikkauksen yhteydessä saattaa lisätä hoitomyöntyvyyttä osalla potilaista, mutta siihen voi liittyä, tosin harvoin, ei silmäperäisiä anestesiakomplikaatioita.»B. Pintapuudutetuksen yhteydessä viskoaineeseen valmiiksi lisätyn säilöntäaineettoman lidokaiinin (viskoanestesia) käyttö ei näyttäisi tuovan merkittävää etua. Harvemmin käytettävien retrobulbaari- ja peribulbaaripuudutustekniikoiden välillä ei ole todettu eroa potilaan kaihileikkauksen aikana tunteman kivun määrän tai silmämunan akinesian suhteen «Retrobulbaari- ja peribulbaaripuudutustekniikoiden välillä ei ole todettu eroa potilaan kaihileikkauksen aikana tunteman kivun määrän tai silmämunan akinesian suhteen. Sidekalvon kemoosia tavataan enemmän peribulbaaripuudutuksessa ja silmäluomien hematoomaa/verenpurkaumia enemmän retrobulbaaripuudutuksessa.»A.

Kaihihaava

Sarveiskalvon kautta (clear corneal) tehtävä kaihileikkaushaava on vakiintunut yleisimmäksi haavatyypiksi vähäisemmän postoperatiivisen tulehdusreaktion vuoksi. Haavakoon pieneneminen 2.2–2.75 mm:iin on johtanut silmän nopeampaan toipumiseen kaihileikkauksesta (= vähäisempään leikkauksenjälkeiseen tulehdukseen), vähäisempään kirurgisesti aiheutettuun hajataittoisuuteen ja pienentyneeseen endoftalmiittiriskiin.

Tekomykiön valinta

Tärkein kriteeri tekomykiön valinnassa on optiikan muoto. Optiikan reunan tulee olla jyrkkä, sillä tämä muoto vähentää jälkikaihin määrää «Tekomykiön optiikan jyrkkäreunaisuus vähentää jälkikaihin määrää.»A. Tekomykiön eri materiaalien (PMMA, hydrofobinen akryyli, hydrofiilinen akryyli, silikoni) välillä ei ole todettu eroja jälkikaihin määrän suhteen «Tekomykiön optiikan jyrkkäreunaisuus vähentää jälkikaihin määrää.»A.

Taittovirheleikkauksen (eksimeerilaser) jälkeisen tekomykiön vahvuuden laskeminen

  • Kaavat, joissa K-arvot eivät vaikuta ELP:n (effective lens position) arvioimiseen (Haigisin kaava).
  • Kaksois-K-kaavat, joissa ennen taittovirheleikkausta mitattua K-arvoa käytetään ELP:n arvioimiseen ja taittovirheleikkauksen jälkeen mitattua K-arvoa muuhun osaan kaavassa.
  • Haigisin L -kaava, kun käytetään IOL Masterin K-arvoja.
  • Yhdysvaltain kaihi- ja refraktiivisen kirurgian yhdistyksen (ASCRS) laskuri löytyy osoitteesta «http://www.ascrs.org/»1.

Infektioprofylaksi

Ei ole selkeää tieteellistä näyttöä siitä, että ennen leikkausta annetut paikallisantibiootit vähentävät endoftalmiittiriskiä. Niiden on kuitenkin osoitettu vähentävän silmän pinnan bakteerimäärää. Leikkauksen lopussa etukammioon annettu antibioottilääkitys (kefuroksiimi, vankomysiini) vähentää leikkauksenjälkeisiä infektioita.

Molemminpuolinen välitön kaihileikkaus

Siirryttäessä leikkaamaan toista silmää on leikkausinstrumentit ja kertakäyttömateriaalit vaihdettava.

Ks. taulukko «Komplikaatiot.»1.

Taulukko 1. Komplikaatiot.
Leikkauksenaikaiset
Tavallisimpia (alle 5 %)
  1. Takakapselin repeämä (1.9–5.2 %)
  1. Lasiaishyytelön prolapsi
Harvinaisia (alle 1 %)
  1. Värikalvon prolapsi
  2. Mykiön tai sen osan luiskahtaminen lasiaiseen
  3. Zonulolyysi
  4. Suonikalvonalainen verenvuoto
Leikkauksenjälkeiset
Jälkikaihi Esiintyvyys: 2–20 % tarvitsee YAG-laser-avauksen
Kystinen makulaturvotus Esiintyvyys kliinisenä löydöksenä 1.7–5.8 %
Rakkulainen sarveiskalvotauti (bullous keratopathy) Esiintyvyys alle 1 %
Verkkokalvon irtauma Ilmaantuvuus 0.3 % kolmen vuoden seuranta-aikana ja kahdeksan vuoden kumulatiivinen insidenssi 0.93 %
Silmänsisäinen bakteeritulehdus (endoftalmiitti) Esiintyvyys 0.05–0.35 %
Tekomykiön paikaltaan siirtyminen Korjausleikkausta vaativien tapausten esiintyvyys 0.6 %

Silmälasit ja jälkitarkastus

Leikkauksenjälkeinen silmälasimääritys suositellaan tehtäväksi noin kuukauden kuluttua. Tässä yhteydessä on tärkeää mitata silmänpaineet, arvioida leikkaushaava ja tekomykiön tila sekä tutkia silmänpohja leikkauksenjälkeisten komplikaatioiden pois sulkemiseksi.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen asettama työryhmä

Juha Välimäki (puheenjohtaja)

Ilpo Tuisku

Reijo Linnola

Veli-Pekka Suomalainen

Pekka Virtanen

Alpo Vuorio

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Kaihi
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko