Tulosta

Astma

Käyvän hoidon tiivistelmät
20.2.2013
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin,, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n,, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian yhdistys ry:n asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Astma»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Asthma»2

Mitä uutta päivityksessä?

  • Uloshengityksen huippuvirtauksen (PEF) seuranta kestää 2 viikkoa, ja keuhkoputkien avautumisvastetta seurataan koko ajan käyttämällä nopeavaikutteista beeta2-agonistia aamuin illoin.
  • Alle 3-vuotiaan astmadiagnoosi perustuu oireisiin ja riskipisteisiin. Noin 3 vuoden iästä alkaen keuhkojen toimintaa voidaan mitata käyttämällä impulssioskillometriaa, kouluikäisillä spirometriaa ja yli 12-vuotiailla myös PEF-seurantaa.
  • Hoitoa ohjataan sen mukaan, kuinka hyvin astma on hallinnassa. Oireisiin, oirelääkkeen tarpeeseen ja keuhkojen toiminnan mittaamiseen perustuva astman hallinta voi olla hyvä, kohtalainen tai huono.

Keskeinen sisältö

  • Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, jossa keuhkoputket tulehtuvat ja niiden supistumisherkkyys lisääntyy. Valtaosalla astmapotilaista on myös jatkuva nuha. Puolella aikuisista ja kolmella neljästä lapsesta on allergiaa
  • Astman tavallisimmat oireet ovat pitkäaikainen yskä ja limaneritys sekä ajoittainen hengityksen vinkuminen ja hengenahdistus.
  • Astman diagnoosi tehdään, jos keuhkoputkien ahtautuminen vaihtelee itsestään tai inhaloitava beeta2-agonisti vähentää sitä.
  • Hoidon hyvä tulos tarkoittaa, että potilas on oireeton, hänen keuhkojensa toiminta on normaalia ja hän osaa ohjatun omahoidon avulla ennakoida pahenemisvaiheet ja estää ne.
  • Lääkehoidossa tärkeintä on astmatulehduksen rauhoittaminen inhaloitavalla kortisonilla. Tulehdushoidosta huolimatta ilmeneviä satunnaisia oireita hoidetaan inhaloitavalla nopeavaikutteisella beeta2-agonistilla. Sen pieni tarve kertoo, että perushoito toimii.
  • Lääkehoitoa säädellään astman hallinnan mukaan. Jos inhaloitava kortisoni ei pidä oireita kurissa, sen rinnalle lisätään lisälääkkeitä.

Epidemiologia ja riskitekijät

Lääkärin toteamaa astmaa sairastaa sekä lapsista että aikuisista noin 9 %. Kyselytutkimusten perusteella esiintyvyys on edelleen hitaasti kasvanut 2000-luvulla. Tärkein riskitekijä on perinnöllinen alttius eli astman esiintyminen vanhemmilla tai sisaruksilla. Muita riskitekijöitä ovat taipumus atooppiseen allergiaan, allerginen nuha, atooppinen ihottuma, passiivinen tupakointi «Passiivinen tupakointi (tupakansavulle altistuminen) kotona lisännee astmariskiä lapsilla.»A, «Äidin tupakointi lisännee lapsen astmariskiä.»B, «Passiivinen tupakointi (tupakansavulle altistuminen) lisännee astmariskiä aikuisilla.»B ja ylipaino «Ylipaino ja lihavuus liittyvät lisääntyneeseen astman ilmaantumisen riskiin sekä naisilla että miehillä.»A.

Diagnostiikka

Lapsilla impulssioskillometriaa käytetään keuhkoputkien ahtautumisen osoittamiseen noin 3 vuoden iästä alkaen «Oskillometria yhdistettynä bronkodilataatio- tai ulkojuoksukokeeseen parantaa pienten lasten astmadiagnostiikan osuvuutta.»A. Kouluiässä siirrytään spirometrian käyttöön. PEF-seuranta toimii yleensä vasta yli 12-vuotiailla. Allergian perusselvitykset, kuten ihon pistokoe tavallisille allergeeneille, on syytä tehdä. Erotusdiagnostiikan vuoksi thoraxkuva on useimmiten aiheellinen. Rasitus- ja altistuskokeita tai hengitystietulehduksen mittauksia (uloshengityksen typpioksidi) tehdään tarpeen mukaan.

Hoidon tavoite ja astman hallinta

Ajoissa aloitettu hoito pitää useimmiten taudin lievänä. Pitkäaikaishoitoa ohjataan astman hallinnan mukaan. Vain muutama prosentti astmaatikoista sairastaa vaikeaa tautia. Jos potilas on voinut hyvin kuukausien ajan, hoitoa voidaan keventää. Astman hallintaa huonontavat jatkuva nuha ja sivuonteloiden tulehdukset, tupakansavu ja altistuminen allergeeneille ja erityisesti huonolle sisäilmalle.

Lääkehoito

Lääkehoidon perusta on astmatulehduksen aikainen, nopea ja tehokas hoito. Paras lääke on edelleen inhaloitava kortisoni. Kaikilla potilailla pitää olla tulehdushoidon lisäksi kohtauslääke eli nopeasti vaikuttava beeta2-agonisti satunnaisten oireiden varalta. Jos pieni tai keskisuuri annos inhaloitavaa kortisonia ei riitä astman hyvään hallintaan, sen rinnalle lisätään yksi tai useampia lisälääkkeitä «Yhdistelmävalmistetta ei suositella astman aloitushoidoksi.»A. Mahdollisia lisälääkkeitä ovat pitkävaikutteinen beeta2-agonisti (inhaloitavan kortisonin ja beeta2-agonistin ns. kiinteä kombinaatio tulee myös kyseeseen) «Aikuisilla astmapotilailla, jotka oireilevat säännöllisestä pienestä tai keskisuuresta inhalaatiosteroidiannoksesta ja kohtauslääkkeestä huolimatta, tehokkain hoitovaihtoehto on pitkävaikutteisen beeta2-agonistin (LABA) ja inhaloitavan kortikosteroidin yhdistelmä.»A, leukotrieenisalpaaja (tehostaa tulehdushoitoa) ja aikuisilla myös teofylliini (tehostaa tulehdushoitoa) tai tiotropium (pitää keuhkoputkia avoimina).

Hyvä hoito-ohjaus ja potilaalle sopiva inhalaatiolaite parantavat hoidon onnistumista ja siihen sitoutumista. Ohjattu omahoito on hyvän hoitotasapainon avain kroonisessa taudissa. Huono hoitovaste johtuu usein siitä, että potilas ei käytä lääkkeitä tai hän inhaloi puutteellisesti. Inhaloitavat lääkkeet annetaan alle 3-vuotiaille aerosolina (ponnekaasusumutin tai kapillaariputkisumutin) käyttämällä apuna maskia tai tilanjatketta. Noin 5 vuoden ikäinen lapsi osaa jo inhaloida jauheinhalaattorista. Ikääntyneiden ja vaikeaa keuhkosairautta sairastavien sisäänhengitysnopeus ei aina riitä jauheinhalaattorin käyttöön. Tällöin käytetään ponnekaasuaerosolia tai kapillaariputkisumutinta ja tarvittaessa tilanjatketta, maskia ja avustajaa.

Hoidon porrastus

Astman diagnostiikan ja hoidon päävastuu on perusterveydenhuollolla. Alle kouluikäisten lasten astman diagnostiikka ja hoito kuuluvat pääosin erikoissairaanhoitoon. Kouluikäisen lapsen astmaa voidaan seurata perusterveydenhuollossa. Erikoissairaanhoitoa konsultoidaan diagnostiikan ja hoidon ongelmissa.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Tari Haahtela

Lauri Lehtimäki

Eeva Ahonen

Terttu Harju

Tuomas Jartti

Hannu Kankaanranta

Krista Korhonen

Mika Mäkelä

Marja Puurunen

Anssi Sovijärvi

Erkka Valovirta

Kari KK Venho

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Astma
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko