Tulosta

Sieni-infektiot ihossa, hiuksissa ja kynsissä (diagnostiikka)

Käyvän hoidon tiivistelmät
15.3.2010
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Ihotautilääkäriyhdistys ry:n ja Kliiniset Mikrobiologit ry:n asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Sieni-infektiot ihossa, hiuksissa ja kynsissä (diagnostiikka)»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Dermatomycoses in skin, hair and nails (diagnostics)»2

Sienitaudeista

Epäily sieni-infektiosta on tavallinen ongelma potilastyössä. Kynsisilsaa esiintyy Suomen aikuisväestöstä noin 11 %:lla. Ihon sieni-infektioista tavallisin on varvasvälisilsa, mutta sieni-infektio voi esiintyä missä tahansa iholla, myös hiuspohjassa.

Ihon «Hiuspohjan infektioiden aiheuttaja on yleensä dermatofyytti.»B ja kynsien «Dermatofyytit aiheuttavat suurimman osan (70–90 %) varpaiden kynsien sieni-infektioista.»A sieni-infektioista valtaosan aiheuttavat silsasienet (dermatofyytit). Hiivasienet eivät yleensä aiheuta ennestään terveen ihon tai kynnen infektioita. Poikkeuksena on Malassezia-hiivojen terveellekin iholle aiheuttama savipuoli (pityriasis versicolor) ja follikuliitti. Paikallisesti vaurioituneelle iholle tai immuunipuutteiselle potilaalle voi Candida albicans aiheuttaa todellisen hiivainfektion «Hiivasienten aiheuttamat kynsi-infektiot esiintyvät lähes poikkeuksetta vaurioituneissa tai muuten altistuneissa (mukaan lukien immunovajavuustilat) sormien kynsissä.»B. Homeet eivät yleensä ole kliinisesti merkityksellisiä «Homeet (rihmasienet, jotka eivät ole dermatofyyttejä) ovat harvoin kliinisesti merkityksellisiä iho-, hius- ja kynsi-infektioiden aiheuttajia.»B.

Iho- ja kynsimuutosten etiologia tulee selvittää, koska monet ihon ja kynsien sairaudet muistuttavat kliinisesti sienitauteja. Sieninäytteet on otettava ennen hoidon aloittamista, sillä hoito sienilääkkeillä saattaa estää luotettavan mykologisen diagnostiikan jopa puoleksi vuodeksi eteenpäin «Paikallinen amorolfiinihoito saattaa vaikuttaa sieniviljelyn tulokseen vielä 3 kuukauden kuluttua hoidon päättymisestä.»D, «Sisäisesti käytettäviä sienilääkkeitä esiintynee kynsissä ja iholla sienikasvua hillitsevinä pitoisuuksina pitkään hoidon päättymisen jälkeen.»C.

Sieninäytteet

Oikea näytteenottotekniikka on diagnostiikan kulmakivi. Näytteen voi ottaa vain tähän tehtävään koulutettu ammattihenkilö. Ennen näytteenottoa alue on pyyhittävä 80-prosenttisella alkoholilla. Näytettä on otettava runsaasti, jotta sitä riittää sekä natiivitutkimukseen että viljelyyn. Näyte iholta otetaan raaputtamalla sienen infektoimaksi epäillyn alueen reunavyöhykkeeltä. Kynsisilsaa epäiltäessä näyte pitää ottaa sienen etenemisvyöhykkeestä terveen ja sairaan kynnen rajalta kynsilevyn alapinnasta.

Hilse-, kynsi- ja hiusnäytteet säilyvät tutkimuskelpoisina huoneenlämmössä, ja niiden kuljetukseen sopii esimerkiksi kierrekorkillinen matala muovipurkki tai kirjekuori. Kosteista ja märkivistä infektioista otetaan eritenäyte vanutikulla myös geelikuljetusputkeen. Kaikki sieninäytteet tulee saattaa laboratorioon tutkittaviksi kolmen vuorokauden kuluessa. Lähetteestä (Sk-SienVi, Kuntaliiton nro 3509) tulee ilmetä potilaan henkilötietojen ja näytteenottopäivän ohella näytteenottokohta, kliininen kysymyksenasettelu (sieni-infektion pois sulkeminen tai epäily infektiosta, sille oleellisesti altistavat sairaudet tai vammat ja lääkehoidot, ulkomaanmatkat, eläinkontaktit) ja edeltävä sienilääkitys riittävän pitkältä ajalta.

Laboratoriodiagnostiikka

Sienten laboratoriodiagnostiikka on luvanvaraista toimintaa, jota voidaan tehdä vain kliinisen mikrobiologian alan asiantuntijan valvonnassa. Tutkimukseen kuuluu aina näytteen suora mikroskopointi (natiivitutkimus) ja näytteen viljely samassa yksikössä. Natiivitutkimuksista annetaan vastaus heti niiden valmistuttua. Viljelyvastaus annetaan viimeistään neljän viikon kuluttua. Vastausta täydennetään myöhemmin tarvittaessa. Silsasienet (dermatofyytit) on aina tunnistettava lajitasolle.

Natiivitutkimuksen silsasienilöydös tukee kliinistä sieni-infektiodiagnoosia, mutta vasta silsasienen löytyminen viljelyllä varmistaa diagnoosin «Ihon, hiusten ja kynsien sieni-infektioiden laboratoriodiagnoosi perustuu edustavan näytteen natiivimikroskopiaan ja viljelyyn, jotka tukevat toisiaan.»B. Kliinikko päättää tapauskohtaisesti, aloitetaanko hoito suuntaa-antaviin tuloksiin (kliininen kuva ja natiivilöydös) nojautuen vai odotetaanko viljelytulosta (mahdollisesti jopa tarkistusviljelyn tulosta). Erityisesti hiiva- tai homelöydöksen yhteydessä on aina pyrittävä arvioimaan (tarvittaessa uusintanäyttein), onko todetulla sienikasvustolla merkitystä iho- tai kynsimuutosten aiheuttajina vai onko kyseessä harmiton saprofyytti.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Ihotautilääkäriyhdistys ry:n ja Kliiniset Mikrobiologit ry:n asettama työryhmä

Pekka Kirstilä (puheenjohtaja)

Hannele Heikkilä

Markku Koskela

Pirkko Koukila-Kähkölä

Raimo Suhonen

Elina Heikkilä

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko