Diabetes
Käyvän hoidon tiivistelmät
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä
26.3.2018
Insuliininpuutosdiabetes «Insuliininpuutosdiabetes»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Diabetes»2
Mitä uutta päivityksessä?
- Käypä hoito -suositukseen Diabetes on vuoden 2018 päivityksessä lisätty insuliininpuutosdiabeteksen
osuus ja kokonaisuus on jaettu kahdeksi eri suositukseksi.
- Suositukset sisältävät molemmille diabetestyypeille yhteisiä osuuksia sekä omia osuuksiaan
insuliininpuutosdiabetekselle «Insuliininpuutosdiabetes»1 ja tyypin 2 diabetekselle «Tyypin 2 diabetes»3.
- Insuliininpuutosdiabetes-suositus käsittelee tyypin 1 diabeteksen lisäksi muitakin
diabetesmuotoja, joihin liittyy insuliininpuutos. Näitä ovat muun muassa tyypin 2
diabetes, johon liittyy merkittävä insuliininpuute, haimatulehduksen aiheuttama diabetes
ja perinnölliset harvinaiset diabetesmuodot.
- Omahoidon ja elintapojen ohjaus on keskeinen osa diabeteksen hoitoa.
- Suosituksiin on lisätty runsaasti käytännön hoito-ohjeita ja lisätietoaineistoja muun
muassa insuliinihoidon säädöstä, hypoglykemiasta, liikunnasta, ruokavaliosta ja eri
elämäntilanteista.
- Elämänlaatu ja psyykkinen hyvinvointi ovat tärkeitä hoidon tavoitteita.
- Sopeutumisvalmennuksen ja kuntoutuksen näkökulma tulee liittää hoidon suunnitteluun
jo varhain.
Keskeistä
- Diabeteksessa plasman glukoosipitoisuus on kroonisesti suurentunut insuliinin puutteen,
insuliinin heikentyneen vaikutuksen tai molempien vuoksi. Diabetes on nopeimmin yleistyviä
sairauksia Suomessa ja maailmassa. Diabetesta sairastaa jo yli 500 000 suomalaista,
ja määrä kasvaa.
- Diabetes ei ole yhtenäinen sairaus, vaan se voidaan ilmiasunsa tai etiologiansa perusteella
jakaa eri tyyppeihin, joista yleisimmät ovat tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes sekä sekundaarinen
diabetes. Tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes edustavat sairauden ääripäitä, joiden väliin
mahtuu paljon potilaita, joilla on molempien pääryhmien piirteitä. Diabeteksen luonne
saattaa myös muuttua sairauden edetessä, joten luokitusta tärkeämpää on huomioida
diabeteksen vaikeusaste ja pyrkiä ehkäisemään komplikaatioita tehokkaasti.
- Insuliininpuutosdiabetes-suosituksessa käsitellään tyypin 1 diabetesta ja siihen verrattavia
tiloja (sekundaariseen, tyypin 2, monogeeniseen tai muuhun diabetekseen liittyvä merkittävä
insuliininpuute).
- Diabetes-suositus ohjaa tyypin 2 diabeteksen hoitoa ja LADA-diabeteksen hoitoa alkuvuosina,
jolloin hoito noudattaa tyypin 2 diabeteksen hoitoa.
- Tyypin 2 diabeetikolle voi ajan myötä kehittyä merkittävä insuliininpuutos, jolloin
hyperglykemian hoito siirtyy insuliininpuutosdiabeteksen linjalle.
Diagnoosi
- Diagnoosikriteerit ovat plasman glukoosipitoisuuden suurentunut paastoarvo (vähintään
7 mmol/l), glukoosirasituskokeen suurentunut 2 tunnin arvo (yli 11 mmol/l) tai HbA1c ≥ 48 mmol/mol (6,5 %).
- Kun paastoarvo on 6,1–6,9 mmol/l, puhutaan plasman glukoosipitoisuuden suurentuneesta
paastoarvosta (impaired fasting glucose, IFG). Kun 2 tunnin arvo on 7,8–11
mmol/l, puhutaan heikentyneestä glukoosinsiedosta (impaired glucose tolerance, IGT).
Diabeteksen hoito ja seuranta
- Diabeteksen hoidon ja omahoidon ohjauksen tärkeimpiä tavoitteita ovat
- tukea sairastuneen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja valmiuksia
vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa ilman kohtuuttomia rajoituksia
- ehkäistä akuutteja komplikaatioita (vakavat hypoglykemiat, ketoasidoosi, hyperosmolaarinen
hyperglykeeminen oireyhtymä) ja niiden aiheuttama kuolema
- ehkäistä hyperglykemiasta ja hypoglykemiasta johtuvia oireita
- ehkäistä pitkäaikaisia mikro- (retinopatia, nefropatia, neuropatia) ja makrovaskulaarikomplikaatioita
hyvällä verenglukoosin ja metabolisen oireyhtymän osatekijöiden hoidolla.
- Makrovaskulaarikomplikaatiot ovat diabeetikoiden merkittävin kuoleman ja sairastavuuden
syy. Niiden ehkäisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista riskitekijöiden (mm. dyslipidemia,
kohonnut verenpaine, tupakointi, hyperglykemia, psykososiaaliset riskitekijät) hoitoa
moniammatillisen ohjauksen ja tuen sekä lääkehoidon avulla.
- Insuliininpuutosdiabeteksen hoidonohjaus ja hoito vaativat erityisosaamista ja moniammatillista
verkostoa eri elämäntilanteissa ja sairauden eri vaiheissa. Hoidonohjauksesta vastaa
diabeteshoitaja.
- Strukturoidun hoidonohjausohjelman avulla voidaan parantaa diabeteksen hoitotasapainoa,
lisätä hyvinvointia ja ehkäistä komplikaatioita. Hoidon tavoitteet määritetään yksilöllisesti
niin, että huomioidaan potilaan elämäntilanne ja omahoidon voimavarat.
- Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokavaliota kuin muullekin väestölle (vähän
sokeria ja valkoista viljaa, niukasti kovaa rasvaa ja kohtuullisesti pehmeää rasvaa,
vähän suolaa, runsaasti kuitua ja enintään kohtuullisesti alkoholia). Insuliininpuutosdiabeetikoilla
korostuu ruoan, liikunnan ja insuliinin yhteen sovittaminen, kun taas tyypin 2 diabeetikoilla
painonhallinta on keskeistä.
- Hyperglykemian hoidon intensiivisyys ratkaistaan yksilöllisesti niin, että otetaan
huomioon omahoidon voimavarat, hypoglykemiaherkkyys, sairauden vaihe, muut sairaudet
ja odotettavissa oleva elinikä.
- Tyypin 1 diabeteksessa hyperglykemia hoidetaan insuliinilla, kun taas tyypin 2 diabeteksessa
elintapamuutokset ovat hoidon kulmakivi.
- Insuliinihoito voidaan toteuttaa perusinsuliini-, ateriainsuliini- tai monipistoshoidolla
tai sekoiteinsuliinihoidolla.
- Insuliininpuutosdiabeteksen (tyypin 1 diabeteksen) hoitotulokset eivät nykyisellään
vastaa nykyaikaisen hoidon ja verenglukoosin seurantaan ja hoitoon kehitetyn tekniikan
antamia mahdollisuuksia.
- Yksilöllisesti asetettuihin glukoositavoitteisiin tulee pyrkiä aktiivisesti, ja insuliininpuutosdiabeteksen
hoidossa niihin pääsemiseksi tulee aktiivisesti tarjota modernin hoidon (pumppuhoito
ja sensoroinnit) tarjoamia mahdollisuuksia niistä hyötyville.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien Yhdistyksen ja Diabetesliiton
Lääkärineuvoston asettama työryhmä
Tiinamaija Tuomi (pj.)
Anne Antikainen
Mikko Honkasalo
Sari Härmä-Rodriguez
Pirjo Ilanne-Parikka
Tuula Meinander (Käypä hoito -toimittaja)
Helena Nuutinen
Marja Rautavirta
Päivi Rautiainen
Jaana Suokas
Anna-Kaisa Tuomaala
Artikkelin tunnus: kht00063 (050.116)
© 2024 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim