Takaisin Tulosta

Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset)

Käyvän hoidon tiivistelmät
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä
29.4.2020

Käypä hoito -suositus «Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset ja nuoret)»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Epilepsy and febrile seizures (children)»2

Määritelmät ja luokittelu

  • Epilepsiakohtaus, epilepsia ja vaikea epilepsia määritellään lapsilla samoin kuin aikuisilla, ks. Epilepsia (aikuiset) «Epilepsiat (aikuiset)»3, Duodecim 27.2.2020.
  • Epilepsia myös luokitellaan kohtaustyypin ja etiologian perusteella samoin kuin aikuisilla.

Diagnostiikka

  • Tarkka diagnoosi eli kohtaustyyppien, etiologian ja mahdollisen epilepsiaoireyhtymän tunnistaminen on hyvän hoidon perusta.
  • Monet epilepsiaoireyhtymät alkavat lapsuusiässä. Epilepsiaoireyhtymän tunnistaminen auttaa hoidon valinnassa ja lisätutkimusten tarpeen ja epilepsian ennusteen arvioinnissa.
  • Vaikea epilepsia haittaa usein lapsen kehitystä, joten varhainen diagnostiikka ja nopea hoitovaste ovat tärkeitä
  • Diagnoosi perustuu anamneesiin ja lääkärin tutkimukseen, jota täydennetään EEG-rekisteröinnillä ja tarvittaessa video-EEG-, kuvantamis- ja laboratoriotutkimuksilla.
  • Aivojen rakenteellisten muutosten tunnistamiseksi pään kuvantaminen on yleensä tarpeen.
  • Tunnettujen epilepsiaa aiheuttavien tai sitä modifioivien geenien määrä lisääntyy, ja geneettisten tutkimusten kliiniset käyttömahdollisuudet tarkentuvat nopeasti. Tutkimusstrategia valitaan potilaskohtaisesti, tarvittaessa epilepsiaan perehtyneen kliinikon ja geneetikon yhteistyönä.

Hoito

  • Hoidon tavoitteet ovat kohtauksettomuus ja epilepsian aiheuttamien kognitiivisten ongelmien estäminen ilman merkittäviä haittavaikutuksia sekä mahdollisimman hyvä elämänlaatu.
  • Epilepsian lääkehoito aloitetaan useimmiten toisen kohtauksen jälkeen. Ensimmäisen kohtauksen jälkeen säännöllistä lääkitystä voidaan kohtauksen kestosta riippumatta harkita, jos uusiutumisriskin arvioidaan olevan yli 60 %.
  • Lääkehoidon aloittamisen perusteista on tärkeää keskustella aina potilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Perheelle järjestetään hoidonohjaus, jossa käydään läpi lääkehoidon toteuttaminen, hoidon mahdolliset haittavaikutukset, hoitovasteen seuranta, epilepsian vaikutukset jokapäiväiseen elämään ja koulunkäyntiin sekä mahdolliset rajoitukset ammatinvalintaan ja ajokykyyn.
  • Lääkkeen valinta riippuu epilepsiatyypistä/epilepsiaoireyhtymästä ja lääkkeen haittavaikutusprofiilista. Vaihtoehdot on kuvattu Käypä hoito -suosituksen kokonaisessa versiossa.
  • Ennen lääkehoidon aloittamista määritetään pääsääntöisesti perusverenkuva ja ALAT. Potilailta, joille aloitetaan okskarbatsepiini, määritetään lisäksi seerumin natriumpitoisuus. EKG tutkitaan harkinnan mukaan.
  • Seurantaverinäytteet on suositeltavaa ottaa noin 4–6 viikkoa hoidon aloituksen jälkeen ja sen jälkeen tarvittaessa haittavaikutuksia epäiltäessä, lääkemuutosten yhteydessä ja monilääkehoidossa.
  • Lääkehoitoa on yleensä syytä jatkaa vähintään niin kauan, että potilas on ollut 2 vuotta kohtaukseton «Vähintään 2 vuoden kohtauksettomuus lääkehoidon aikana lisää lapsilla kohtauksettomuuden todennäköisyyttä lääkehoidon lopettamisen jälkeen.»B. Tietyissä epilepsioissa, kuten nuoruusiän myokloonusepilepsiassa, kohtaukset kuitenkin uusiutuvat valtaosalla potilaista, jos lääkitys lopetetaan. Hoitoa on siten syytä jatkaa pitkäaikaisesti. Toisaalta lapsuusiän itsestään rajoittuvissa epilepsioissa hoidon kestoksi saattaa riittää yksi kohtaukseton vuosi.
  • Kirurgisen hoidon mahdollisuudet tulisi selvittää lapsen kehitystasosta riippumatta viiveettä, kun epilepsia on osoittautunut vaikeaksi.
  • Ruokavaliohoitoja ovat klassinen ketogeeninen ruokavaliohoito, modifioitu ketogeeninen ruokavaliohoito ja vähähiilihydraattinen ruokavaliohoito. Ketogeenisista ruokavalioista saattaa olla hyötyä erityyppisten epilepsioiden hoidossa «Ketogeeninen dieetti saattaa vähentää kohtauksia lasten epilepsian hoidossa.»C.

Siirtymävaihe

  • Nuori siirtyy lastenneurologin hoidosta neurologin hoitoon yleensä noin 16 vuoden iässä. Tarkkaan siirtymisajankohtaan vaikuttavat nuoren elämäntilanne ja epilepsian hoitovaihe.
  • Kaikki hoitoa edelleen tarvitsevat lapsuusiässä epilepsiaan sairastuneet potilaat siirtyvät neurologin tai kehitysvammalääkärin hoitoon.
  • Viimeisen lastenneurologin käynnin yhteydessä varmistetaan riittävän tiedon välittyminen jatkohoidosta vastaavalle hoitoyhteenvedolla, jossa käydään läpi ainakin potilaan kohtaustyypit, epilepsiatyyppi ja -oireyhtymä, etiologia ja liitännäissairaudet. Myös potilaalla tehokkaiksi todetut lääke- ja muut hoidot (esim. ketogeeninen ruokavalio ja vagusstimulaattorihoito) ja merkittävät hoitojen haittavaikutukset on syytä kirjata.

Kuumekouristukset

  • Kuumekouristukset (kuumekohtaukset) ovat kuumeen yhteydessä yleensä ½–6 vuoden iässä esiintyviä kohtauksia, joiden oireina ovat tajuttomuus ja lihasten jäykistyminen, nykiminen tai velttous. Yksinkertaisella kuumekouristuksella tarkoitetaan neurologisesti terveellä lapsella kuumeen yhteydessä ilman paikallisalkuisen kohtauksen piirteitä esiintyvää aivoperäistä kohtausta, jonka kesto on alle 15 minuuttia ja joka ei toistu 24 tunnin sisällä. Kuumekouristus on monimuotoinen, jos se kestää 15 minuuttia tai kauemmin, siihen sisältyy paikallisalkuisen kohtauksen piirteitä tai se uusiutuu 24 tunnin kuluessa.
  • Kuumekouristuksen diagnostiikassa ei tarvita rutiininomaista EEG tutkimusta.
  • Kuumekouristukset eivät ole este normaalin rokotusohjelman toteuttamiselle.
  • Kuumekouristusten ensiapuhoito toteutetaan samoilla periaatteilla kuin epileptisen kohtauksen. Akuuttitilanteessa suljetaan pois vakavat infektiot.
  • Jatkohoito toteutetaan neuvomalla vanhemmille ensiavun antaminen. Ensiapulääkettä ei määrätä rutiininomaisesti kotiin kaikille kuumekouristuspotilaille. Kuume hoidetaan kuten muillakin lapsilla.
  • Kuumekouristusten estolääkitystä ei tule käyttää.
  • Jatkotutkimuksia ei tarvita, jos ½–6 vuoden ikäisellä lapsella esiintyy ainoastaan kuumeen aikana tajuttomuus-kouristuskohtauksia, joista lapsi toipuu normaalisti.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Liisa Metsähonkala (puheenjohtaja)

Eija Gaily

Olga Gilbert

Jarkko Kirjavainen

Jorma Komulainen

Tuire Lähdesmäki

Päivi Vieira