Takaisin Tulosta

Raskaudenkeskeytys

Käyvän hoidon tiivistelmät
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä
30.5.2022

Käypä hoito -suositus «Raskaudenkeskeytys»1

Mitä uutta päivityksessä?

  • Lääkkeellisestä raskaudenkeskeytyksestä on tullut vallitseva keskeytysmenetelmä, myös raskausviikoilla 9–12 tehtävissä raskaudenkeskeytyksissä.
  • Keskeytyksen yhteydessä viipymättä aloitettu kierukkaehkäisy pienentää uusintakeskeytysten riskiä.
  • Antibioottiprofylaksiaa suositellaan kohdun kirurgisen tyhjennyksen yhteydessä.
  • Suositukseen on laadittu yksityiskohtaiset ohjeet sekä henkilökunnalle että potilaille.

Epidemiologia

Raskaudenkeskeytyksen perusteet ja toteutus Suomessa on määritetty vuonna 1970 säädetyssä laissa. Raskaudenkeskeytysten määrä on 2000-luvulla pysynyt melko vakaana. Vuonna 2020 tehtiin noin 8 300 keskeytystä (7,3/1 000 15-49 vuotiasta naista). Erityisesti alle 20-vuotiaiden keskeytysten määrä on vähentynyt viime vuosina: vuonna 2020 tehtiin 6,4 keskeytystä tuhatta 15–19-vuotiasta kohden, kun vastaava luku viittä vuotta aikaisemmin oli 7,9. Keskeytykset tehdään pääasiassa sosiaalisin perustein (91,5 %).

Perusterveydenhuollon tehtävät

Raskaudenkeskeytyspotilaan toimiva hoitoketju on tärkeää suunnitella ja toteuttaa alueellisesti. Perusterveydenhuollossa lääkäri selvittää tarvittavat esitiedot, täyttää lomakkeen AB1, informoi keskeytysvaihtoehdoista ja suunnittelee jatkoehkäisyn. Potilaan yleinen terveydentila ja raskaudenkesto arvioidaan ja gynekologiset infektiot seulotaan. Mahdollinen irtosolunäyte (Papa-näyte) otetaan Käypä hoito -suosituksen ”Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset” «Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset»2 mukaisesti. Osa naisista tarvitsee enemmän aikaa ja mahdollisesti keskusteluapua ennen päätöstä keskeytyksestä ja osa myös keskeytyksen jälkeen. Henkilökohtaisen keskustelun lisäksi kirjallinen ohjeistus keskeytyskäytännöistä ja tukitahoista on tärkeää.

Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys

Lääkkeellisessä raskaudenkeskeytyksessä hyödynnetään antiprogestiini mifepristonin ja prostaglandiini misoprostolin yhteisvaikutusta. Suomessa vuonna 2000 käyttöön tulleesta lääkkeellisestä keskeytyksestä on tullut vallitseva menetelmä: vuonna 2020 98,4 % kaikista raskauksista keskeytettiin lääkkeellisesti. Alle 9 viikkoa kestäneissä raskauksissa lääkkeellinen keskeytys voidaan toteuttaa osin kotona. Lääkkeellinen menetelmä on vakiintunut myös raskausviikoilla 9–12 tehtävissä keskeytyksissä. Toisen raskauskolmanneksen (raskausviikot 12–24) keskeytykset on Suomessa pitkään toteutettu lääkkeellisesti.

Komplikaatiot

Raskaudenkeskeytys on turvallinen maissa, joissa se on laillinen. Infektio komplisoi raskaudenkeskeytystä 2–9 %:ssa tapauksista. Työryhmä suosittelee antibioottiprofylaksiaa kirurgisen keskeytyksen yhteydessä, mahdollisen uusintakaavinnan yhteydessä ja myös tilanteissa, joissa lääkkeellisen keskeytyksen jälkeen joudutaan tekemään kaavinta «Kirurgisen keskeytyksen yhteydessä käytetty antibioottiprofylaksia vähentää keskeytyksen jälkeisten sisäsynnytininfektioiden esiintymistä.»A.

Raskauden kesto vaikuttaa lääkkeellisen keskeytyksen onnistumiseen «Raskauden kesto vaikuttaa lääkkeellisen keskeytyksen onnistumiseen.»A. Suomalaisten tutkimusten mukaan epätäydellisten keskeytymisten osuus on noin 6 % raskausviikoilla ≤ 9+0, noin 10 % raskausviikoilla 9–12 ja noin 30 % raskausviikoilla ≥ 12+0. Näissä tilanteissa kohtuontelo tyhjennetään kirurgisesti. Raskaus jatkuu vain < 1 %:ssa tapauksista.

Rh-profylaksian tarpeellisuudesta Rh-negatiiviselle naiselle varhaisessa raskaudenkeskeytyksessä ei ole selkeää tutkimusnäyttöä «Rh-profylaksian tarpeesta Rh-negatiivisille varhaisraskauden keskeytyksessä ei ole selkeää tutkimusnäyttöä.»D. Työryhmä suosittelee edelleen anti-Rh-D-immunoglobuliinin antamista sekä lääkkeellisen että kirurgisen keskeytyksen yhteydessä.

Sikiöperusteisten keskeytysten erityispiirteet

Sikiön mahdollisen tai todetun vakavan kehityshäiriön tai poikkeavuuden perusteella tehdään Suomessa vuosittain 200–300 keskeytystä (vuonna 2020 4,6 % kaikista keskeytyksistä). Sikiön poikkeavuuden takia tehtävä raskaudenkeskeytys johtaa samanlaiseen surureaktioon kuin sikiön kohdunsisäinen kuolema, joten vanhempien henkinen tukeminen on tärkeää. Sikiön kuolettamisen (fetisidin) hyödyistä ennen keskeytystä ei ole selkeää tutkimusnäyttöä «Fetisidin hyödyistä keskiraskauden keskeytyksessä ei ole selkeää tutkimusnäyttöä.»D. Työryhmä ehdottaa, että jos raskaus on kestänyt ≥ 22+0 viikkoa, naiselle esitellään mahdollisuus sikiön kuolettamiseen.

Raskauden ehkäisy keskeytyksen jälkeen

Luotettava raskauden ehkäisy on syytä aloittaa heti keskeytyksen jälkeen. Erityisesti keskeytyksen yhteydessä aloitettu kohdunsisäinen ehkäisy ilmeisesti vähentää uusintakeskeytysten määrää verrattuna siihen, että kierukka asetetaan myöhemmin «Raskaudenkeskeytyksen yhteydessä aloitettu kohdunsisäinen ehkäisy ilmeisesti vähentää uusintakeskeytysten määrää verrattuna siihen, että kierukka asetetaan myöhemmin.»B.

Jälkitarkastus

Jälkitarkastus on tärkeä raskauden keskeytymisen toteamiseksi ja raskauden ehkäisyn käytön ja mahdollisen tuen tarpeen arvioimiseksi. Komplisoitumattoman keskeytyksen jälkitarkastus tehdään avoterveydenhuollossa, ja sen voi tehdä terveydenhoitaja. Kliinistä tutkimusta tai kohdun kaikukuvausta luotettavampi menetelmä keskeytymisen varmistamiseksi on ilmeisesti osoittaa hCG-hormonin pitoisuuden pieneneminen verenkierrossa «Raskaudenkeskeytyksen jälkeen seerumin hCG-pitoisuuden lasku ilmeisesti kertoo kohdun tyhjenemisestä ultraäänitutkimusta ja kliinistä tutkimusta paremmin.»B.

Myöhäisvaikutukset

Komplikaatioitta sujunut raskaudenkeskeytys ei heikennä tulevaa hedelmällisyyttä eikä suurenna raskauskomplikaatioiden riskiä. Somaattisten tai psyykkisten sairauksien ei ole havaittu lisääntyneen. Toistuva kirurginen raskaudenkeskeytys saattaa suurentaa ennenaikaisen synnytyksen riskiä.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä

Oskari Heikinheimo (pj)

Riitta Burrell

Katriina Kukkonen-Harjula

Maarit Niinimäki

Pirjo Pennanen

Sirpa Rekonen

Maija Ritamo

Satu Suhonen

Laura Trujillo

Mia Venhola