KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Eturauhassyöpä

Käyvän hoidon tiivistelmät
14.5.2014
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Urologiyhdistys ry:n asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Eturauhassyöpä»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Prostate cancer»2

Mitä uutta päivityksessä?

  • Paikallisessa pienen uusiutumisriskin eturauhassyövässä hoitoina käytetään aktiiviseurantaa, radikaalileikkausta tai ulkoista tai lyhytetäisyyksistä sädehoitoa.
  • Levinneeseen tautiin on tullut uusia hoitomuotoja.
  • Radikaalihoidon (eturauhasen poistoleikkaus, sädehoito) jälkeen seurantatutkimukseksi riittää pelkkä PSA-seuranta.
  • Eturauhassyövän ennuste on parantunut viimeisten 15 vuoden aikana.
  • Eturauhassyövän rutiiniseulontaa ei toistaiseksi suositella.

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Vuonna 2010 maassamme todettiin 4 700 uutta eturauhassyöpätapausta, taudin diagnoosi oli 40 000 miehellä ja tautiin kuoli 850 miestä. Sairastuneiden keski-ikä on 70 vuotta. Ikä onkin eturauhassyövän tärkein riskitekijä. Sen lisäksi vahvimmat tunnistetut riskitekijät ovat etninen tausta, periytyvä alttius ja ympäristötekijät.

Oireet ja diagnoosi

Varhaisvaiheessa eturauhassyöpä ei aiheuta mitään oireita tai oireet ovat hyvänlaatuisille eturauhas- ja virtsarakkosairauksille tyypillisiä virtsaamisoireita. Pitkälle edenneen eturauhassyövän oireena on etäpesäkkeistä johtuva luustokipu tai -murtuma.

Eturauhassyöpäepäily perustuu eturauhasen tunnustelulöydökseen tai poikkeavaan seerumin prostataspesifisen antigeenin (PSA) pitoisuuteen. Syöpädiagnoosi tehdään eturauhasesta otettujen koepalojen mikroskooppisella tutkimuksella, jolla määritetään syövän aggressiivisuus ja laajuus. Luuston gammakuvaus tehdään yleensä silloin, jos potilaalla on luustoperäisiä kipuja, yli 20 µg/l:n PSA-pitoisuus tai muita suuren riskin syövän ominaisuuksia. Tutkimusten sekä potilaan iän, peruskunnon, perussairauksien ja odotettavissa olevan eliniän perusteella kullekin potilaalle suositellaan juuri hänelle parasta tiedossa olevaa hoitomuotoa. Potilasta informoidaan eri hoitovaihtoehtojen sivuvaikutuksista ja hänen mielipiteensä huomioidaan hoidon valinnassa.

Hoito

Paikallisessa pienen uusiutumisriskin eturauhassyövässä hoitoina käytetään aktiiviseurantaa, radikaalileikkausta tai ulkoista tai lyhytetäisyyksistä sädehoitoa. Pienen riskin eturauhassyöpäpotilaiden ennuste on erinomainen jopa ilman hoitoa «Kohtalaisen ja suuren riskin paikallisen eturauhassyövän leikkaushoito lisää potilaiden odotettavissa olevaa elinaikaa, mutta pienen riskin eturauhassyövässä hyötyä ei näyttäisi olevan. Vastaavia tutkimuksia ei ole tehty sädehoidolla. Pienen riskin eturauhassyöpäpotilaiden ennuste on erinomainen jopa ilman hoitoa. Radikaali prostatektomia on ainoa eturauhassyövän hoitomuoto, josta on osoitettu elinaikaa pidentävä hyöty pelkkään passiiviseen seurantaan verrattuna.»A. Kohtalaisen riskin syövälle hoidoiksi taas suositellaan leikkaushoitoa tai ulkoista sädehoitoa, johon yhdistetään lyhytaikainen (4–6 kuukautta) esiliitännäishormonihoito parantamaan hoitotuloksia.

Suuren riskin syövän hoitoon suositellaan leikkaus- tai sädehoitoa sekä usein näiden yhdistelmähoitoja ja hormonihoitoa. Sädehoitoon yhdistetään pitkäaikainen (2–3 vuotta) hormonihoito. Jos eturauhassyövän etenemisen riski potilaan elinaikana katsotaan potilaan perussairauksien tai korkean iän takia pieneksi, päädytään yleensä passiiviseen seurantaan ja oireita hoidetaan hormonihoidolla.

Paikallisesti levinneen eturauhassyövän käytettävissä olevat hoitomuodot ovat radikaalileikkaus tai ulkoinen sädehoitohoito (+hormonihoito) ja hormonihoito.

Etäpesäkkeinen eturauhassyöpä hoidetaan hormonihoidolla. Kastraatioresistentin metastasoineen eturauhassyövän hoito tähtää oireiden vähentämiseen ja elämänlaadun parantamiseen. Käytössä ovat solusalpaajahoidot, uudet androgeenisignalointireitin inhibiittorit, luukudokseen vaikuttavat lääkkeet ja urologiset toimenpiteet.

Ennuste

Eturauhassyövän ennuste on parantunut viimeisten 15 vuoden aikana. Tautiin sairastuneiden suhteellinen elossaololuku on 5 vuoden kohdalla 93 %. Paikallista, hyvin erilaistunutta pienen riskin eturauhassyöpää sairastavien miesten 10 vuoden elossaoloennuste on hoitomuodosta riippumatta sama «Paikallisen syövän eri hoitovaihtoehtojen välillä ei ole tehty satunnaistettuja vertailevia tutkimuksia. Hyvin erilaistuneen paikallisen syövän ennuste on ilmeisesti aina hyvä.»B. Kohtalaisen- ja suuren riskin paikallisen eturauhassyövän leikkaushoito pidentää potilaiden odotettavissa olevaa elinaikaa «Kohtalaisen ja suuren riskin paikallisen eturauhassyövän leikkaushoito lisää potilaiden odotettavissa olevaa elinaikaa, mutta pienen riskin eturauhassyövässä hyötyä ei näyttäisi olevan. Vastaavia tutkimuksia ei ole tehty sädehoidolla. Pienen riskin eturauhassyöpäpotilaiden ennuste on erinomainen jopa ilman hoitoa. Radikaali prostatektomia on ainoa eturauhassyövän hoitomuoto, josta on osoitettu elinaikaa pidentävä hyöty pelkkään passiiviseen seurantaan verrattuna.»A. Levinnyttä, etäpesäkkeitä lähettänyttä eturauhassyöpää sairastavien miesten keskimääräinen elinaikaennuste on 2–3 vuotta ja kolmannes potilaista on elossa 5 vuoden kuluttua diagnoosista.

Seuranta

Eturauhassyöpäpotilaan jälkiseuranta voidaan toteuttaa erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa joko lääkärin tai hoitajan järjestämänä tai automatisoidusti. Seuranta toteutetaan aina yksilöllisesti. Radikaalihoidon jälkeen (eturauhasen poistoleikkaus, sädehoito) seurantatutkimukseksi riittää pelkkä PSA-seuranta.

Seulonta

Eturauhassyövän rutiiniseulontaa ei toistaiseksi suositella. Ylidiagnostiikka on eturauhassyöpäseulonnan suurin ongelma, sillä se aiheuttaa ylihoitoa, jolloin miehet altistuvat tarpeettomasti hoidon komplikaatioille «Seulonta pienentää eturauhassyöpäkuolleisuutta, mutta sen hinta on korkea.»B. PSA:n tutkimista ei pidä kieltää virtsaamisoireisilta tai sellaisilta miehiltä, joilla on huoli siitä, että he sairastavat eturauhassyöpää, kunhan heille kerrotaan, mihin jatkotoimenpiteisiin PSA:n tutkiminen voi johtaa. Miehillä, joiden lähisuvussa on ollut kaksi tai useampia eturauhassyöpätapauksia tai lähisukulaisen eturauhassyöpä on todettu keskimääräistä nuorempana (alle 55-vuotiaana), PSA:n määritys ja seuranta 1–4 vuoden välein ovat suositeltavia.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Urologiyhdistys ry:n asettama työryhmä

Sirpa Aaltomaa (pj.)

Pekka Jousilahti

Vesa Kataja

Merja Korpela

Paula Kujala

Matti Laato

Paula Lindholm

Mika Matikainen

Antti Rannikko

Raija Sipilä

Teuvo Tammela

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Eturauhassyöpä
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko