Tulosta

ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)

Käyvän hoidon tiivistelmät
31.5.2017
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry:n, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «ADHD (Attention-deficit hyperactivity disorder)»2

Mitä uutta päivityksessä?

  • Päivitetty hoitosuositus kattaa lasten ja nuorten lisäksi aikuisten ADHD:n diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen.

Keskeinen sisältö

  • Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (attention-deficit hyperactivity disorder, ADHD) on toimintakykyä heikentävä kehityksellinen häiriö, joka voidaan diagnosoida lapsuudessa, nuoruudessa tai aikuisuudessa.
  • Diagnosointiin tarvitaan laaja-alainen arvio henkilön toimintakyvystä ja oireista, kehityshistoriasta, elämäntilanteesta ja muista oireisiin vaikuttavista tekijöistä.
  • Hoitomuotoja ovat tukitoimet, psykososiaaliset hoitomuodot ja lääkehoito.
  • Hoidon on oltava pitkäjänteistä ja sen jatkuvuus siirtymävaiheissa tulee varmistaa.

Diagnostiikka

  • Aktiivisuuden, tarkkaavuuden ja impulssikontrollin ongelmien tulee olla pitkäkestoisia ja toimintakykyä haittaavia. Lisäksi niiden tulee esiintyä useissa tilanteissa, eivätkä ne saa selittyä paremmin muilla häiriöillä (ICD-10).
  • Kokonaistilanne ja ADHD-oireet on arvioitava huolellisesti. Apuna voi käyttää kyselylomakkeita. Arvioon voidaan tarvita myös psykologin, neuropsykologin tai puhe-, toiminta- tai fysioterapeutin tutkimus.
  • Työryhmä suosittaa, että ADHD:n kaikista kolmesta esiintymismuodosta käytettäisiin diagnoosia F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ja että esiintymismuoto (tarkkaamaton, yliaktiivis-impulsiivinen) kuvataan sanallisesti.

Hoito ja kuntoutus

Yleiset periaatteet

  • ADHD:n oireet vähenevät psykososiaalisilla hoitomuodoilla ja lääkehoidolla. Erilaisten hoitomuotojen yhdistäminen on usein tarpeellista.
  • Hoidon tehoa seurataan haastattelun, kliinisen arvion ja kyselylomakkeiden avulla.
  • Perheen kokonaistilanne tulee huomioida hoidossa. Eri perheenjäsenten hoitojen synkronointi voi olla hyödyllistä.

Psykososiaaliset hoidot

Lääkehoito

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen, Suomen Nuorisopsykiatrisen Yhdistyksen ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä

Anita Puustjärvi (pj.)

Sami Leppämäki

Vesa Närhi

Leena Pihlakoski

Maria Sumia

Maarit Virta

Arja Voutilainen

Arja Tuunainen (Käypä hoito -toimittaja)

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko