KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Epävakaa persoonallisuus

Käyvän hoidon tiivistelmät
23.6.2015
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Epävakaa persoonallisuus»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Borderline personality disorder»2

Mitä uutta päivityksessä?

  • Kliinisesti merkittäviä epävakaan persoonallisuushäiriön oireita voi esiintyä varhain kehityksen aikana.
  • Tunnusomaisia piirteitä ovat voimakas taipumus häpeäkokemuksiin ja ylimitoitetut oletukset toisten mielentiloista.
  • Näyttö epävakaan persoonallisuushäiriön hoitoa varten suunniteltujen psykoterapioiden ensisijaisuudesta on vahvistunut.

Epävakaa persoonallisuus on vaikea, toimintakykyä merkittävästi heikentävä häiriö, joka kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää laajasti. Häiriön esiintyvyys on arviolta 0,7 %. Perinnölliset tekijät, raskaudenaikaiset komplikaatiot ja äidin tupakointi, traumaattiset kokemukset kehityksen aikana ja heikko sosioekonominen asema ovat häiriön riskitekijöitä. Epävakaaseen persoonallisuushäiriöön liittyy poikkeavuuksia aivojen rakenteissa ja toiminnassa. Potilas joutuu usein kokemaan häpeäleimaa, joka sävyttää myös hoidon tarpeen arviointia.

Diagnostiikka

Persoonallisuushäiriön diagnostiikkaa varten on kehitetty sekä arviointilomakkeita (SCID-II-lomake tai PDQ-4, Personality Disorder Questionnaire – Version 4) että strukturoituja haastattelumenetelmiä. SCID-II-haastattelu saattaa lisätä diagnosoinnin osuvuutta «SCID-II -haastattelu saattaa lisätä persoonallisuushäiriön diagnosoinnin osuvuutta.»C. Diagnoosia arvioitaessa jokaista oirekriteeriä arvioidaan sen valossa, onko piirre selkeästi patologinen, pitkäaikainen ja eri yhteyksissä ilmenevä. Häiriön piirteitä on havaittavissa eräissä tapauksissa jo lapsuusiässä, jolloin ne säilyvät vakaina useiden vuosien ajan. Epävakaan persoonallisuushäiriön kliinisesti merkittäviä piirteitä esiintyy 10 %:lla nuorista. Epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivän sosiaalinen toimintakyky ja somaattinen terveydentila tulee arvioida kattavasti hoitoa ja kuntoutusta suunniteltaessa. Persoonallisuuden arvioinnin menetelminä käytetyt psykologiset testit voivat antaa lisätietoa tutkittavan toimintakyvystä ja tavoista käsitellä informaatiota.

Kliininen kuva ja ennuste

Epävakaan persoonallisuuden keskeisiä piirteitä ovat tunne-elämän epävakaus, käyttäytymisen säätelyn häiriö ja alttius vuorovaikutussuhteiden ongelmiin. Voimakas häpeän tunne on tavanomainen reaktio kielteisiin arvioihin. Häiriöön liittyy runsasta psykiatrista ja somaattista sairastavuutta, itsensä vahingoittamista sekä merkittävä itsemurhariski. Lisäksi neuropsykologiset, erityisesti toiminnanohjauksen häiriöt ovat tavallisia «Epävakaaseen persoonallisuushäiriöön liittyy usein neuropsykologisia, erityisesti toiminnanohjauksen häiriöihin painottuvia vaikeuksia.»B. Epävakaa persoonallisuus ja sen piirteet lievittyvät useimmilla potilailla, eikä suurin osa potilaista yli 10 vuoden kuluttua enää täytä häiriön kriteerejä «Suurin osa potilaista ei täytä enää epävakaan persoonallisuushäiriön kriteereitä yli kymmenen vuoden kuluttua.»A.

Hoito

Hoidon alussa tulee tehdä arvio itsemurha-alttiudesta, impulssikontrollista ja hoitoa mahdollisesti haittaavista tekijöistä.

Pyrkimys hyvin erilaisten psykiatristen oireiden lievittämiseen saattaa johtaa epätarkoituksenmukaiseen monilääkitykseen. Lääkehoitoa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon suurentunut lääkkeillä tehtävän itsemurhayrityksen ja itsemurhan riski sekä alttius lääkeriippuvuuteen, päihteiden käyttöön ja omaehtoisuuteen lääkehoidon toteutuksessa.

Hoito tulee toteuttaa mahdollisimman pitkälti avohoidossa ja sairaalahoidon osalta pääasiassa päiväsairaalaoloissa. Ympärivuorokautisen sairaalahoidon aiheita ovat akuutti vakava itsemurhavaara, psykoottinen oireilu, vaikea dissosiaatio-oireilu, vaikea mielialahäiriö ja hallitsematon päihteiden käyttö vaikeaoireisella potilaalla.

Persoonallisuushäiriöistä kärsivät tulevat hoitoon lähes poikkeuksetta ruumiillisten sairauksien tai niiden oireiden, muun mielenterveyshäiriön tai vaikeutuneen elämäntilanteen vuoksi. Jos epävakaasta persoonallisuudesta kärsivä käyttää runsaasti perusterveydenhuollon palveluja, on suositeltavaa, että perusterveydenhuollon lääkäri konsultoi aktiivisesti erikoissairaanhoitoa. Potilaalle on hänen somaattisesta terveydentilastaan riippumatta hyödyllistä tarjota säännöllisiä vastaanottokäyntejä, jotta vältetään toistuvaa ja impulsiivista palvelujen käyttöä.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Jyrki Korkeila (pj.)

Liisa Kantojärvi (kokoava kirjoittaja)

Maaria Koivisto (kokoava kirjoittaja)

Hasse Karlsson

Matti Keinänen

Sari Lindeman

Heikki Nikkilä

Jan-Henry Stenberg

Tero Taiminen

Pekka Jousilahti (Käypä hoito -toimittaja)

Arja Tuunainen (Käypä hoito -toimittaja)

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Epävakaa persoonallisuus
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko