Tulosta

Liikunta

Käyvän hoidon tiivistelmät
22.1.2016
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Liikunta»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Physical activity and exercise training for adults in sickness and in health»2

Mitä uutta päivityksessä?

Liikuntaneuvonta ja liikuntaan ohjaus terveydenhuollossa

Suosituksen tavoitteena on edistää liikunnan käyttöä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa aikuisilla. Lisäksi suosituksessa käsitellään raskaana olevien ja ikääntyneiden liikuntaa.

Liikunnan avulla voidaan ehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa monia pitkäaikaissairauksia, kuten kohonnutta verenpainetta, lihavuutta, tyypin 2 diabetesta, sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa, polven ja lonkan nivelrikkoa, niska- ja alaselkäkipuja, nivelreumaa, keuhkoahtaumatautia, astmaa, masennusta ja syöpäsairauksia. Vähäinen liikunta ja huono kardiorespiratorinen kunto suurentavat ennenaikaisen kuoleman riskiä.

Kaikille aikuisille suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, kuten reipasta kävelyä, 150 minuuttia viikossa tai raskasta liikuntaa, kuten juoksua, 75 minuuttia viikossa sekä lihasvoimaa ja -kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa kahtena päivänä viikossa 30 minuuttia kerralla. Ikääntyneet tarvitsevat kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelun lisäksi nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa, varsinkin jos he ovat kaatumisvaarassa tai heillä on liikkumiskykyyn ja tasapainoon vaikuttavia pitkäaikaissairauksia tai toimintakyvyn rajoitteita.

Lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä on kysyä liikuntatottumuksista ja liikkumisesta, kirjata tiedot ja kannustaa liikkumaan. Lääkäri arvioi liikunnan vasta-aiheet ja sairauksiin liittyvät liikkumisrajoitteet. Niin terveydenhuollon kuin liikunnan ammattilaisten on tärkeää tunnistaa oireilevat potilaat ja ohjata heidät tarvittaessa lääkärin jatkoarvioon ennen liikunnan aloittamista tai jatkamista (ks. interaktiivinen kaavio «http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50075/liikunnan_aloittaminen.html»1). Terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaiset antavat yhteistyössä yksilölliset liikuntaohjeet ja seuraavat liikuntaohjelmien toteutumista. Liikunnalla on oikein toteutettuna vähän terveyshaittoja.

Aineenvaihdunnan ja verenkiertoelimistön sairaudet

Niin kestävyys- kuin lihasvoimaharjoittelu vaikuttavat edullisesti moniin valtimosairauksien vaaratekijöihin. Kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta alentaa kohonnutta verenpainetta keskimäärin 8/5 mmHg «Kohtuukuormitteinen kestävyysliikuntaharjoittelu vähentää lepoverenpainetta keskimäärin 8/5 mmHg henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine. Liikuntaharjoittelun vaikutus normaalialueella olevaan lepoverenpaineeseen on vähäinen.»A. Muutos on lähes yhtä suuri kuin yhdellä verenpainelääkkeellä voidaan saavuttaa, ja se voi ilmetä jo kuukauden harjoittelun jälkeen. Kestävyysliikunta suurentaa veren HDL-kolesterolipitoisuutta ja pienentää LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksia keskimäärin 5 % «Kestävyysliikuntaharjoittelu suurentaa plasman HDL-kolesterolin pitoisuutta sekä pienentää triglyseridien pitoisuuksia terveillä, aiemmin vähän liikkuneilla henkilöillä. Muutosten suuruus on pienehkö, keskimäärin noin 5 % lähtötilanteesta.»A.

Tyypin 2 diabetesta sairastavalla kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta- ja lihaskuntoharjoittelu 210 minuuttia viikoittain parantaa glukoositasapainoa ja pienentää HbA1c-pitoisuutta noin 3 mmol/mol (vastaa 0,3:a prosenttiyksikköä).

Sepelvaltimotautia sairastavilla liikuntaharjoittelu vähentää ennenaikaisen kuoleman vaaraa «Liikuntaan perustuva kuntoutus vähentää kuolleisuutta sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla.»A. Lievää ja keskivaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavilla liikuntaharjoittelu vähentää sairaalahoidon tarvetta ja parantaa elämänlaatua «Liikuntaan perustuva sydänkuntoutus vähentää sairaalahoidon tarvetta sekä parantaa fyysistä suorituskykyä ja elämänlaatua lievää ja keskivaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavilla henkilöillä.»A.

Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet

Polven lievää tai kohtalaista nivelrikkoa sairastavilla liikuntahoito (esim. polven ojennus-koukistusharjoitukset) vähentää koettua kipua «Liikuntahoito vähentää koettua kipua lievää tai kohtalaista polven nivelrikkoa sairastavilla potilailla, joskin vaikutus on vähäinen.»A ja parantaa polven toimintaa lievää tai kohtalaista nivelrikkoa sairastavilla «Liikuntahoito parantaa polven funktiota lievää tai kohtalaista polven nivelrikkoa sairastavilla potilailla, joskin vaikutus on vähäinen.»A, joskin molemmat vaikutukset ovat vähäisiä. Lonkkanivelrikossa liikuntahoito antaa vastaavan tuloksen kuin polvinivelrikossa. Pitkäaikaista alaselkäkipua sairastavalla liikuntahoito lieventää kipua «Liikuntahoito lieventää kroonisen alaselkäkipupotilaan kipua vähintään yhtä hyvin kuin muut konservatiiviset hoidot.»A ja parantaa toimintakykyä «Liikuntahoito lieventää kroonisen alaselkäkipupotilaan kipua vähintään yhtä hyvin kuin muut konservatiiviset hoidot.»A vähintään yhtä hyvin kuin muut konservatiiviset hoidot. Liikuntahoito vaikuttaa parhaiten, kun se on yksilöllisesti suunniteltu, sen toteutumista valvotaan ja se sisältää lihasvoimaharjoittelua ja venyttelyä (ks. «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/liikuntaharjoitteluvideot»2).

Depressio

Depressiopotilaat saattavat hyötyä säännöllisestä ryhmämuotoisesta liikuntaharjoittelusta «Säännöllinen ja riittävän usein toteutettu ohjattu ryhmämuotoinen liikuntaharjoittelu saattaa parantaa depression hoidon tehoa perusterveydenhuollossa.»C .

Syöpä

Liikunnan määrän suuretessa erityisesti rinta- ja paksusuolisyövän riski pienenee. Liikunta pidentää potilaiden elossaoloaikaa erityisesti kolorektaalisyöpää ja postmenopausaalista rintasyöpää sairastavilla. Liikuntaharjoittelu myös edistää syöpäpotilaiden toimintakykyä ja parantaa elämänlaatua.

Ikääntyneet

Liikunta hidastaa lihasvoiman, -tehon ja -kestävyyden pienenemistä, lihaskatoa, luukatoa, aerobisen kestävyyden huononemista, notkeuden vähenemistä ja tasapainon ja kävelykyvyn huononemista. Säännöllinen kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta, lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu ja nivelten liikkuvuusharjoittelu ovat keskeisiä toimintakyvyn ylläpitämisessä. Vielä ikääntyneenäkin aloitettu liikunta hidastaa toiminnanvajausten kehittymistä ja parantaa itsenäistä suoriutumista. Kaatumisten ehkäisemiseksi pääpaino on alaraajojen lihasvoimaa ja tasapainoa parantavassa harjoittelussa. Liikuntaharjoittelu saattaa parantaa useita kognition osa-alueita dementiaan sairastumisriskissä olevilla tai siihen jo sairastuneilla «Liikuntaharjoittelu saattaa parantaa useita kognition osa-alueita dementiaan sairastuneilla tai sairastumisriskissä olevilla ikääntyneillä.»C.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä

Rainer Rauramaa (pj.)

Katriina Kukkonen-Harjula

Jari Arokoski

Hannele Hohtari

Eeva Ketola

Jyrki Kettunen

Pirjo Komulainen

Urho Kujala

Jari Laukkanen

Liisa Pylkkänen

Salla Savela

Kai Savonen

Heikki Tikkanen

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Liikunta
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko