Tulosta

Leikkausta edeltävä arviointi

Käyvän hoidon tiivistelmät
23.6.2014
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Anestesiologiyhdistys ry:n asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Leikkausta edeltävä arviointi»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Preoperative evaluation»2

Mitä uutta päivityksessä?

  • Päivityksessä korostetaan riittävän aikaista potilaan fyysisen suorituskyvyn arviointia ja leikkausriskiä suurentavien tekijöiden tunnistamista.
  • Potilaat pitää leikkausta edeltävien viikkojen ajaksi ohjata kuntoa kohentavaan liikuntaan.
  • Päivityksessä korostetaan, että tupakointi ja alkoholinkäyttö on tärkeä lopettaa heti, kun leikkauspäätös on tehty.

Tausta

Suomessa tehdään vuosittain yli 350 000 erilaista elektiivistä kirurgista toimenpidettä. Ennen potilaan lähettämistä leikkaukseen hänen toimenpidekelpoisuutensa pitää arvioida. Arviossa on otettava huomioon potilaan fyysinen suorituskyky, hänen sairauksistaan ja yleiskunnostaan aiheutuvat riskit sekä suunnitellun leikkauksen suuruudesta riippuva riski. Kun leikkauskelpoisuutta heikentävät riskit tunnistetaan, potilas ehditään riittävän ajoissa ennen leikkausta ohjata kuntoa kohentavaan harjoitteluun, päihteistä vieroittumiseen ja ravitsemustilan optimointiin sekä tarvittaviin konsultaatioihin.

Seulontatutkimukset

Leikkausta edeltävistä seulontatutkimuksista, kuten EKG:n rekisteröinnistä, keuhkokuvauksesta ja hemoglobiinin, elektrolyyttipitoisuuden ja kreatiniinipitoisuuden määrityksestä, ei ole hyötyä hyvässä hoitotasapainossa olevien potilaiden arvioinnissa. Hoidon kannalta merkitykselliset tutkimukset määräytyvät esitietojen, kliinisten löydösten, suunnitellun toimenpiteen ja siihen liittyvien riskitekijöiden perusteella. Myöskään rutiinitutkimuksista ei liene hyötyä terveiden tai hyvässä hoitotasapainossa olevien potilaiden arvioinnissa ainakaan ennen pienen riskin leikkauksia «Rutiinitutkimuksista ei liene hyötyä terveiden tai hyvässä hoitotasapainossa olevien potilaiden preoperatiivisessa arvioinnissa ainakaan ennen pienen riskin kirurgiaa.»C.

Suurentuneen riskin potilaat

Sydän- ja verisuonitapahtumat ovat tavallisimpia leikkauksiin liittyviä komplikaatioita. Onkin tärkeää havaita etukäteen, keillä potilaista on erityisen suuri komplikaatioiden riski, ja optimoida heidän tilansa ennen leikkausta (taulukko «Sydänsairauksia arvioidessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin:»1). Esimerkiksi huonossa hoitotasapainossa oleva sydämen vajaatoiminta suurentaa merkittävästi leikkauksenaikaista riskiä.

Leikkaukseen liittyvät keuhkokomplikaatiot heikentävät leikkaustulosta. Keuhkoahtaumatauti, runsas tupakointi ja krooninen yskänärsytys ovat merkittävimpiä keuhkokomplikaatioiden riskitekijöitä. Potilas pitää ohjata lopettamaan tupakointi heti, kun leikkauspäätös on tehty, sillä tupakoinnin lopetus vähintään 4–8 viikkoa ennen leikkausta vähentää postoperatiivisia komplikaatioita «Tupakoinnin lopettaminen vähintään 4–8 viikkoa ennen leikkausta vähentänee postoperatiivisia komplikaatioita.»B. Keuhkoahtaumatautia sairastavat taas tulee ohjata tekemään lihasvoimaa ja -kestävyyttä parantavia harjoituksia ja aerobisia liikuntaharjoituksia ennen elektiivistä leikkausta.

Diabeteksen tasapaino pitää arvioida, sillä huono hoitotasapaino ennustaa merkittäviä sydän- ja infektiokomplikaatioita «Preoperatiivinen diabeteksen huono hoitotasapaino glykosyloituneen hemoglobiinin määrällä arvioituna ennustanee merkittäviä sydän- ja infektiokomplikaatioita.»C. Jos potilaalla on munuaisten vajaatoiminta tai sille altistavia sairauksia tai lääkityksiä tai hän on yli 70-vuotias, häneltä tulee mitata plasman kreatiniinipitoisuus ja laskea glomerulusten suodatusnopeus (GFR), sillä munuaisten vajaatoiminta suurentaa leikkauskuolleisuutta suhteessa vajaatoiminnan asteeseen «Munuaisten vajaatoiminta (alentunut GFR) lisää leikkauskuolleisuutta suhteessa vajaatoiminnan asteeseen.»A.

Lihavuus sinänsä ei suurentane anestesiaan liittyviä riskejä, mutta sen liitännäissairaudet suurentavat. Lihavuus on muun muassa tyypin 2 diabeteksen, kohonneen verenpaineen, metabolisen oireyhtymän, sepelvaltimotaudin, obstruktiivisen uniapnean ja astman riskitekijä. Koska sairauksien riski riippuu lihavuuden vaikeudesta, erityistä huomiota tulee kiinnittää vaikeasti ja sairaalloisesti lihavien potilaiden arviointiin.

Ikä on itsenäinen toimenpiteen jälkeisen sairastavuuden riskitekijä, joskin perussairaudet vaikuttavat leikkauksen jälkeiseen sairastuvuuteen enemmän kuin ikä. Ikääntyminen suurentaa leikkauspotilaiden sydän- ja verenkiertokomplikaatioiden ja aivoverenkiertokomplikaatioiden riskiä «Korkea ikä lisää leikkauspotilaiden sydän- ja verenkiertokomplikaatioiden sekä aivoverenkiertokomplikaatioiden riskiä.»A. Korkea ikä myös suurentaa leikkauspotilaiden kuolleisuutta «Korkea ikä lisää leikkauspotilaiden kuolleisuutta.»A.

Taulukko 1. Sydänsairauksia arvioidessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin:
Onko potilaalla ollut aiemmin sydäninfarkti?
Onko potilaan sepelvaltimoita stentattu?
Onko potilaalla rintakipuja?
Onko potilaalla tiedossa oleva sydämen vajaatoiminta?
Onko potilaalla vaikea-asteinen läppävika?
Onko potilaalla jokin muu erikoissairaanhoidon säännöllisessä seurannassa oleva sydänsairaus?
Onko potilaalla vaikea synnynnäinen sydänvika?
Onko potilaalla hypertrofinen obstruktiivinen kardiomyopatia?
Onko potilaalla vakavia rytmihäiriöitä?

Lopuksi

Päihteiden, kuten alkoholin, käytöstä tulee pidättäytyä ennen elektiivistä leikkausta, ja varsinkin alkoholin liikakäyttö lisännee perioperatiivisia komplikaatioita «Alkoholin liikakäyttö lisää perioperatiivisia komplikaatioita.»B. Leikkausta ennen arvioidaan siis potilaan fyysinen suorituskyky, leikkausriskiä suurentavat tekijät ja mahdollisuudet parantaa leikkauskelpoisuutta. Lisäselvityksistä ja hoidon optimoinnista saatavaa hyötyä arvioitaessa tulee kuitenkin aina punnita, millaista hyötyä niistä voidaan saada suhteessa leikkauksen viivästymisestä aiheutuvaan haittaan (esim. syöpäkirurgiassa). Potilaan asianmukainen informointi on tärkeää, jotta hän voi osallistua hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Anestesiologiyhdistys ry:n asettama työryhmä

Jouko Jalonen (puheenjohtaja)

Hannu Kokki (kokoava kirjoittaja)

Markku Hynynen

Merja Kokki

Leena Lindgren

Tuula Manner

Kristiina Mattila

Ville Mattila (Käypä hoito -toimittaja)

Pirjo Mustonen

Markku Salmenperä

Harri Tohmo

Jaana Vironen

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Leikkausta edeltävä arviointi
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko