Tulosta

MS-tauti

Käyvän hoidon tiivistelmät
12.1.2015
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «MS-tauti»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Multiple sclerosis»2

Mitä uutta päivityksessä

  • Multippeliskleroosin eli MS-taudin diagnoosi tehdään McDonaldin vuoden 2010 kriteereiden mukaisesti, minkä jälkeen aaltomaisen MS-taudin ensilinjan hoito aloitetaan beetainterferonilla, dimetyylifumaraatilla, glatirameeriasetaatilla tai teriflunomidilla.
  • Jos MS-tauti alkaa poikkeuksellisen aktiivisesti, ensisijaiseksi hoidoksi suositellaan alemtutsumabia, fingolimodia tai natalitsumabia.
  • Jos MS-tauti on ensilinjan hoidosta huolimatta aktiivinen, toissijaiseksi hoidoksi suositellaan alemtutsumabia, fingolimodia tai natalitsumabia.
  • Kun aaltomainen MS-tauti on siirtynyt toissijaisesti etenevään vaiheeseen, käytössä olevaa lääkehoitoa jatketaan tai vaihdetaan, jos taudin aktiivisuutta edelleen ilmenee pahenemisvaiheiden ilmaantumisen tai magneettikuvauksen (MK) perusteella.
  • Lääkityksen lopettamista suositellaan, jos aktiviteettia ei ole esiintynyt 3 vuoteen ja sairauden oireet etenevät tasaisesti.

Diagnoosi

MS-taudin diagnoosi tehdään McDonaldin vuoden 2010 kriteereiden mukaisesti. Uusissa diagnostisissa kriteereissä magneettikuvauksen (MK) osuus painottuu entisestään. Lisäksi selkäydinnestetutkimus kuuluu MS-taudin diagnostiikkaan. Ajallisen ja paikallisen hajapesäkkeisyyden (disseminaatio) diagnostiset vaatimukset voivat täyttyä jo ensimmäisen pahenemisvaiheen jälkeisen MK:n perusteella, jolloin MS-taudin diagnoosi vahvistuu aiempaa varhemmin.

Jos KEO-potilaan oireet ovat invalidisoivia ja toipuminen oirejaksosta on vaillinaista ja jos MK:ssa ja selkäydinnesteessä todetaan MS-tautiin viittaavia muutoksia, vaikkeivät diagnostiset kriteerit täyty, pyritään järjestämään uusi MK viimeistään 3 kuukauden kuluessa. Muille KEO-potilaille suositellaan seurantaa MK:lla 3–12 kuukauden kuluessa ensimmäisestä kuvauksesta. Tämän jälkeen seurantaa harkitaan tapauskohtaisesti kliinisin perustein.

Lääkehoito

Akuuteissa toimintakykyä heikentävissä pahenemisvaiheissa käytetään laskimonsisäistä tai suun kautta otettavaa suuriannoksista kortikosteroidipulssihoitoa. Aaltomaisen MS-taudin ensisijaiseksi lääkehoidoksi suositellaan kerran viikossa lihakseen annettavaa «Beetainterferoni 1a vähentää pahenemisvaiheiden määrää aaltomaisessa MS-taudissa.»A tai ihon alle joka toinen päivä annettavaa beetainterferoni 1a:ta «Beetainterferoni 1a vähentää pahenemisvaiheiden määrää aaltomaisessa MS-taudissa.»A, kolmesti viikossa ihon alle annettavaa beetainterferoni 1b:tä «Beetainterferoni 1b vähentää pahenemisvaiheiden määrää aaltomaisessa MS-taudissa.»A, kaksi kertaa päivässä suun kautta otettavaa dimetyylifumaraattia «Dimetyylifumaraatti (BG12) vähentää pahenemisvaiheiden määrää ja magneettikuvauksessa aktiivisten muutosten määrää aaltomaisessa MS-taudissa.»A, kerran päivässä ihon alle annettavaa glatirameeriasetaattia «Beetainterferoni 1a vähentää pahenemisvaiheiden määrää aaltomaisessa MS-taudissa.»Atai kerran päivässä suun kautta otettavaa teriflunomidia «Teriflunomidi vähentää pahenemisvaiheiden määrää, viivästyttää taudin etenemistä EDSS-menetelmällä arvioituna ja vähentää tautiaktiivisuutta magneettikuvausmuutoksilla (MK) arvioituna aaltomaisessa MS-taudissa.»A. Jos MS-tauti alkaa poikkeuksellisen aktiivisesti, suositellaan alemtutsumabia, fingolimodia tai natalitsumabia jo ensilinjan hoidoksi.

Jos tauti on ensilinjan hoidoista huolimatta aktiivinen, toissijaisiksi hoidoiksi suositellaan alemtutsumabia «Alemtutsumabi vähentää relapsiriskiä aaltomaisessa MS-taudissa tehokkaammin kuin beetainterferoni 1a. Alemtutsumabi vähentää myös toimintakyvyn pysyvää laskua hieman kauemmin sairastaneilla potilailla. Lisäksi se vähentää uusien T2-leesioiden ja gadoliniumilla tehostuvien leesioiden muodostumista verrattuna lumehoitoon ja beetainterferoniin mutta ei vaikuta T2-leesioiden kokoon.»A, fingolimodia «Fingolimodi vähentää pahenemisvaiheiden määrää ja tautiaktiivisuutta aaltomaisessa MS-taudissa magneettikuvausmuutoksilla arvioituna.»A tai natalitsumabia «Natalitsumabi vähentää pahenemisvaiheiden ja magneettikuvausmuutosten (MK) määrää aaltomaisessa MS-taudissa.»A. Jos potilas on JC-virusvasta-ainepositiivinen ja saanut aiemmin immunosuppressiivista lääkehoitoa tai sytostaatteja (esim. atsatiopriini, mitoksantroni, metotreksaatti tai syklofosfamidi), natalitsumabihoitoa ei suuren PML-riskin (11,1/1000) vuoksi pidä aloittaa. Tilanteissa, joissa muut lääkkeet eivät tule kyseeseen ja natalitsumabihoitoon päädytään JC-virusvasta-ainepositiivisuudesta huolimatta, voidaan kuitenkin harkita määräaikaista, alle vuoden pituista natalitsumabihoitoa, jossa noudatetaan maksimaalista turvallisuus-seurantaa. Ellei näistä hoidoista ole hyötyä, voidaan vielä kokeilla mitoksantronia.

Sekundaarisesti eli toissijaisesti etenevään MS-tautiin ei ole nykyisin olemassa tehokasta hoitoa. Myöskään primaaristi etenevän MS-taudin kulkuun vaikuttavaa lääkehoitoa ei ole käytettävissä.

Lääkehoidon vaihto ja lopetus

Jos ensilinjan lääkkeestä kehittyy haittavaikutuksia, suositellaan vaihtoa toiseen ensilinjan hoitoon. Jos vaste ensilinjan hoitoon jää huonoksi, tauti on osoittautunut aktiiviseksi kliinisen tilan tai MK-löydöksen perusteella tai potilas ei haittavaikutusten takia pysty käyttämään näitä lääkkeitä, voidaan siirtyä alemtutsumabi-, fingolimodi- tai natalitsumabihoitoon.

Immunomoduloiva hoito tulee lopettaa, jos tauti muuttuu sekundaarisesti eteneväksi eikä pahenemisvaiheita esiinny 3 vuoden aikana eli tauti ei ole enää immunologisesti aktiivinen.

Kuntoutus

Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat hyvä informointi sairaudesta, riittävä ja oikea-aikainen sopeutumisvalmennus, lihashuolto- ja liikuntaneuvonta sekä yksilöllinen ja moniammatillinen kuntoutus havaittujen tarpeiden mukaisesti. Työkyvyttömyyden uhka tulee havaita ajoissa, ja siihen on viipymättä puututtava työterveyshuollon ja ammatillisen kuntoutuksen toimin. Työkykyarvion tekee työterveyslääkäri, mutta neurologian erikoislääkäri voi arvioida sairauden vaikutusta toimintakykyyn.

Suositus on tarkoitettu neurologian erikoislääkäreille, neurologiaan erikoistuville lääkäreille ja muille MS-potilaiden parissa toimiville.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä

Anne Remes (pj.)

Laura Airas

Sari Atula

Markus Färkkilä

Päivi Hartikainen

Keijo Koivisto

Eliisa Mäenpää

Juhani Ruutiainen

Marja-Liisa Sumelahti

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS MS-tauti
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko