Takaisin Tulosta

MS-tauti

Käyvän hoidon tiivistelmät
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä asettama työryhmä
6.2.2024

Käypä hoito -suositus «MS-tauti»1

  • Multippeliskleroosi eli MS-tauti on krooninen keskushermoston autoimmuunisairaus.
  • MS-taudin diagnoosi tehdään McDonaldin vuoden 2017 kriteereiden mukaisesti.
  • MS-tauti määritetään aktiiviseksi tai erittäin aktiiviseksi kliinisten pahenemisvaiheiden ja/tai magneettikuvauksessa (MK) todettavien T2- tai gadolinium (Gd) -tehostuvien MS-tautiin sopivien muutosten perusteella.
  • Hoito aloitetaan viipymättä diagnoosin jälkeen, mikäli tautiaktiivisuutta todetaan.
  • Tautiaktiivisuutta seurataan säännöllisesti pahenemisvaiheiden, toimintakyky arvion ja MK:n avulla.
  • MS-tauti ei vaikuta haitallisesti raskaudenkulkuun tai kehittyvään sikiöön.
  • Tupakoinnin lopettaminen ja säännöllinen liikunta «Liikunta ilmeisesti parantaa MS-tautia sairastavan motorista toimintakykyä.»B, «Liikunta ilmeisesti vähentää MS-tautiin liittyvää uupumusta.»B ovat MS-taudin omahoidon kulmakiviä.

Diagnoosi

  • MS-taudin diagnoosi tehdään McDonaldin vuoden 2017 kriteereiden mukaisesti.
    • MS-diagnoosi on kliininen johtopäätös tyypillisten oireiden ja tutkimuslöydösten kokonaisuudesta. Diagnoosi edellyttää kliinistä ja kuvantamisarviota sekä pääsääntöisesti likvorin oligoklonaliteetin varmistamista.
  • Aaltomaisen MS-taudin diagnoosi tehdään jo yhden oirejakson jälkeen, jos likvorin oligoklonaliteetti on positiivinen ja MK:ssa todetaan demyelinaatioleesio vähintään kahdessa seuraavista neljästä sijainnista: 1) kortikaalinen tai jukstrakortikaalinen, 2) periventrikulaarinen, 3) infratentoriaalinen ja 4) selkäytimeen paikantuva.
  • Ensisijaisesti etenevän MS-taudin diagnoosi edellyttää, että oireisto etenee taudin alusta alkaen tasaisesti ilman selviä pahenemisvaiheita vähintään vuoden ajan ja aiheuttaa liikunta- ja toimintakyvyn heikentymistä.
    • Tämän lisäksi potilaalla todetaan vähintään kaksi seuraavista kolmesta kriteeristä: 1) vähintään yksi kortikaalinen tai jukstrakortikaalinen, periventrikulaarinen tai infratentoriaalinen demyelinaatioleesio, 2) vähintään kaksi demyelinaatioleesiota selkäytimessä ja 3) positiivinen likvorin oligoklonaliteetti.

Lääkehoito

Kuntoutus

  • Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat hyvä informointi sairaudesta, riittävä ja oikea-aikainen sopeutumisvalmennus, liikuntaneuvonta sekä yksilöllinen ja moniammatillinen havaittujen tarpeiden mukainen kuntoutus.
  • Työkyvyttömyyden uhka tulee tunnistaa ajoissa, ja siihen on viipymättä puututtava työterveyshuollon ja ammatillisen kuntoutuksen toimin. Työkykyarvion tekee työolot tunteva työterveyslääkäri. Neurologian erikoislääkäri suunnittelee muun hoidon ja arvioi sairauden vaikutusta toimintakykyyn, tarvittaessa moniammatillisen työryhmän avulla.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä

Hanna Kuusisto (pj.)

Sini Laakso (kokoava kirjoittaja)

Jutta Aartola

Sari Atula

Päivi Hartikainen

Krista Nuotio (Käypä hoito -toimittaja)

Mervi Ryytty

Jukka Saarinen

Merja Soilu-Hänninen

Asiantuntijat:

Otto Rinne

Mia Westerholm-Ormio