Takaisin Tulosta

Muistisairaudet

Käyvän hoidon tiivistelmät
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä
11.12.2023

Käypä hoito -suositus «Muistisairaudet»1

  • Muistioireiden syy tulee selvittää.
  • Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat AT (Alzheimerin tauti), vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (VCI) eli aivoverenkiertosairauden (AVH) muistisairaus, AT + AVH, Lewyn kappale -sairaudet, kuten Lewyn kappale -tauti (LKT), Parkinsonin taudin muistisairaus (PT-muistisairaus) ja otsa-ohimolohkorappeumat (otsalohkodementia ja primaariset etenevät afasiat).
  • Kun diagnoosi on AT, PT-muistisairaus, LKT, AT + AVH, AT + LKT tai AT + PT-muistisairaus, tulee aina harkita kohdennettua oireenmukaista hoitoa muistisairauslääkkeillä.
  • Neuropsykiatristen oireiden ehkäisy ja säännöllinen kartoittaminen kuuluvat muistipotilaiden seurantaan.
  • Useimpien neuropsykiatristen oireiden hoidossa lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia, ja muistisairauden asianmukainen lääkehoito on neuropsykiatristen oireiden ensisijainen lääkehoito.
  • Lääkitystä voidaan tarvita vaikeiden masennus-, levottomuus- ja psykoosioireiden hoidossa.
  • Etenkin iäkkäät muistisairaat hyötyvät kokonaisvaltaisesta geriatrisesta arviosta. Tällöin otetaan samalla kantaa muihin sairauksiin ja kokonaislääkitykseen.
  • Ajoterveyden säännöllinen arviointi kuuluu muistipotilaan seurantaan.

Diagnostiikka

  • Tavoitteena on muistisairauden varhainen diagnosointi.
  • Diagnostiikka perustuu muistisairauksille laadittuihin kliinisiin kriteereihin.
  • Perusselvityksiä ovat lääkärin tekemä kliininen haastattelu ja tutkimus, muistikyselyt ja -testit, laboratoriotutkimukset ja aivojen kuvantaminen.
  • Lisäksi saatetaan tarvita erityisosaamista (neurologi, neurokirurgi, geriatri, neuropsykologi, psykogeriatri, puheterapeutti tai psykiatri) ja lisätutkimuksia.
  • Tutkimukset ja hoidon seuranta pitää keskittää asiaan perehtyneisiin hoitopaikkoihin, esimerkiksi alueellisiin muistipoliklinikoihin ja työikäisillä neurologian muistipoliklinikkaan.
  • Neuropsykiatristen oireiden säännöllinen kartoittaminen ja hoito ovat oleellinen osa seurantaa.

Hoito

Muistisairausoireiden lääkehoito

  • Spesifinen lääkehoito on osa muistipotilaan kokonaisvaltaista hoitoa.
  • Kun diagnoosiksi on tullut AT, PT-muistisairaus, LKT, AT + AVH, AT + LKT tai AT + PT-muistisairaus, tulee aina harkita hoitoa muistisairauslääkkeillä:
    • asetyylikoliiniesteraasin (AKE) estäjät donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini tai
    • memantiini.
  • Varhaisen ja lievän AT:n ensisijaiseksi lääkkeeksi suositetaan jotakin kolmesta AKE:n estäjästä. AKE:n estäjät ja memantiini ovat keskivaikean tai vaikean AT:n ensisijainen hoito.
  • AT + AVH -potilaat voivat hyötyä muistisairauslääkkeistä; esimerkiksi galantamiini saattaa vähentää myös neuropsykiatrisia oireita «Galantamiini saattaa vähentää neuropsykiatrisia oireita potilailla, joilla on Alzheimerin tauti ja samanaikainen aivoverenkiertosairaus.»C.
  • PT-muistisairaus on rivastigmiinin virallinen käyttöaihe.
  • Otsa-ohimolohkorappeumassa AKE:n estäjien tai memantiinin hyödystä ei ole näyttöä eikä niitä tule käyttää.
  • Lääkehoitovastetta tulee seurata säännöllisesti.

Neuropsykiatristen oireiden hoito

Hoidon kokonaisuus

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä

Juha Rinne (pj.)

Ari Rosenvall

Anne M. Koivisto

Hannu Koponen

Minna Löppönen

Timo Strandberg

Ritva Vanninen

Risto Vataja

Arja Tuunainen (Käypä hoito -toimittaja)