Muistisairaudet
Käypä hoito -suositus «Muistisairaudet»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Memory disorders»2
- Muistioireiden syy tulee selvittää.
- Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat AT (Alzheimerin tauti), vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (VCI) eli aivoverenkiertosairauden (AVH) muistisairaus, AT + AVH, Lewyn kappale sairaudet, kuten Lewyn kappale -tauti (LKT), Parkinsonin taudin muistisairaus (PT-muistisairaus) ja otsa-ohimolohkorappeumat (otsalohkodementia ja primaariset etenevät afasiat).
- Kun diagnoosi on AT, PT-muistisairaus, LKT, AT + AVH, AT + LKT tai AT + PT-muistisairaus, tulee aina harkita kohdennettua oireenmukaista hoitoa muistisairauslääkkeillä.
- Käytösoireiden ehkäisy ja säännöllinen kartoittaminen kuuluvat muistipotilaiden seurantaan.
- Käytösoireiden hoidossa lääkkeettömät hoidot ovat useimmiten ensisijaisia, ja muistisairauden asianmukainen lääkehoito on käytösoireiden ensisijainen lääkehoito.
- Lääkitystä tarvitaan masennusoireiden ja vaikeiden levottomuus- ja psykoosioireiden hoidossa.
- Etenkin iäkkäät muistisairaat hyötyvät kokonaisvaltaisesta geriatrisesta arviosta. Tällöin otetaan samalla kantaa muihin sairauksiin ja kokonaislääkitykseen.
- Ajoterveyden säännöllinen arviointi kuuluu muistipotilaan seurantaan.
Diagnostiikka
- Tavoitteena on muistisairauden varhainen diagnosointi.
- Diagnostiikka perustuu muistisairauksille laadittuihin kliinisiin kriteereihin.
- Perusselvityksiä ovat lääkärin tekemä kliininen haastattelu ja tutkimus, muistikyselyt ja -testit, laboratoriotutkimukset ja aivojen kuvantaminen.
- Lisäksi saatetaan tarvita erityisosaamista (neurologi, neurokirurgi, geriatri, psykogeriatri tai psykiatri) ja lisätutkimuksia.
- Tutkimukset ja hoidon seuranta pitää keskittää asiaan perehtyneisiin hoitopaikkoihin, esimerkiksi alueellisiin muistipoliklinikoihin ja työikäisillä neurologian muistipoliklinikkaan.
- Käytösoireiden säännöllinen kartoittaminen ja hoito ovat oleellinen osa seurantaa.
Hoito
Muistisairausoireiden lääkehoito
- Spesifinen lääkehoito on osa muistipotilaan kokonaisvaltaista hoitoa.
- Kun diagnoosiksi on tullut AT, PT-muistisairaus, LKT, AT + AVH, AT + LKT tai AT + PT-muistisairaus, tulee aina harkita hoitoa muistisairauslääkkeillä:
- asetyylikoliiniesteraasin (AKE) estäjät donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini tai
- memantiini.
- Varhaisen ja lievän AT:n ensisijaiseksi lääkkeeksi suositetaan jotakin kolmesta AKE:n estäjästä. Hoito voidaan aloittaa myös memantiinilla. AKE:n estäjät ja memantiini ovat keskivaikean tai vaikean AT:n ensisijainen hoito.
- AT + AVH -potilaat voivat hyötyä muistisairauslääkkeistä, erityisesti galantamiinista.
- PT-muistisairaus on rivastigmiinin virallinen käyttöaihe.
- Otsa-ohimolohkorappeumassa AKE:n estäjien tai memantiinin hyödystä ei ole näyttöä eikä niitä tule käyttää.
- Lääkehoitovastetta tulee seurata säännöllisesti.
Käytösoireiden hoito
- Lääkkeettömät keinot ovat ensisijaisia useimpien käytösoireiden hoidossa.
- Musiikkiterapia, ryhmätoiminta ja omaisiin tai hoitohenkilökuntaan kohdistuvat, kommunikaatiota ja potilaskeskeistä hoitoa edistävät interventiot ovat tehokkaita «Muistisairauksien käytösoireita voidaan tehokkaasti hoitaa myös lääkkeettömillä hoidoilla.»A
- Käytösoireiden ensisijainen lääkehoito on muistisairauden asianmukainen lääkehoito.
- Psyykenlääkkeitä tarvitaan usein tilapäisesti masennusoireiden ja vaikeimpien levottomuus- ja psykoosioireiden hoidossa, mutta moniin vaikeisiin oireisiin niistä ei ole apua.
- Pieniä annoksia keskipitkävaikutteisia bentsodiatsepiineja voidaan käyttää lyhytaikaisesti.
- Masennuslääkkeet ovat tehokkaita muistisairauteen liittyvän agitaation, ahdistuneisuuden ja levottomuuden hoidossa, mutta eivät psykoosioireiden hoidossa «Sitalopraami saattaa olla tehokas dementiaan liittyvien käytösoireiden hoidossa.»C, «Masennuslääkkeet lienevät tehokkaita muistisairauteen liittyvän agitaation hoidossa mutta eivät psykoosioireiden hoidossa.»C
- Masennuslääkkeillä ei liene tehoa muistisairauteen liittyvän lievän masennuksen hoidossa «Masennuslääkkeillä ei liene tehoa muistisairauteen liittyvän masennuksen hoidossa.»C. Keskivaikeissa ja vaikeissa masennustiloissa masennuslääkitys on aiheellinen.
- Psykoosilääkkeitä voidaan käyttää vain vaikeimpien psykoottisten oireiden ja levottomuutena tai aggressiivisuutena ilmenevien käytösoireiden lyhytaikaisessa hoidossa, koska niiden käyttöön ilmeisesti liittyy aivoverenkiertohäiriöiden ja kuolleisuuden lisääntymisen riski «Psykoosilääkkeiden käyttöön vaikeista käytösoireista kärsivillä muistisairauspotilailla ilmeisesti liittyy aivoverenkiertohäiriöiden ja kuolleisuuden lisääntymisen riski.»B dementiapotilailla.
- Risperidonilla «Risperidoni on tehokas dementiaan liittyvien vaikeiden käytösoireiden hoidossa.»A ja aripipratsolilla on osoitettu olevan tehoa käytösoireiden hoidossa, mutta muiden uusien psykoosilääkkeiden osalta näyttö on riittämätön «Risperidoni ja aripipratsoli ovat tehokkaita dementiaan liittyvien agitaatio- ja psykoosioireiden hoidossa, muiden uusien psykoosilääkkeiden osalta näyttöä ei ole.»C.
- Haloperidoli on tehokas aggressiivisuuden hoidossa «Haloperidoli on tehokas dementiaan liittyvän aggressiivisuuden ja psykoosioireiden hoidossa.»A, mutta ei agitaatiossa «Dementiaan liittyvään agitaatioon haloperidolilla ei ole vaikutusta.»A.
- Lääkehoidon tarvetta tulee arvioida säännöllisesti.
Hoidon kokonaisuus
- Potilaalle laaditaan yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jota tarkistetaan 6–12 kuukauden välein.
- Ajoterveyden säännöllinen arviointi on tärkeää.
- Muistipoliklinikka ja muistitiimi ovat hoitoketjussa keskeisiä.
- Muistikoordinaattoritoiminta saattaa lykätä pitkäaikaishoidon alkua «Muistikoordinaattoritoiminta (care management) saattaa lykätä pitkäaikaishoidon alkua.»C.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä
Juha Rinne (pj.)
Ari Rosenvall
Timo Erkinjuntti
Hannu Koponen
Minna Löppönen
Minna Raivio
Timo Strandberg
Ritva Vanninen
Risto Vataja
Arja Tuunainen (Käypä hoito -toimittaja)