Tulosta

Muistisairaudet

Käyvän hoidon tiivistelmät
13.3.2017
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Muistisairaudet»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Memory disorders»2

  • Muistioireiden syy tulee selvittää.
  • Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat AT (Alzheimerin tauti), vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (VCI) eli aivoverenkiertosairauden (AVH) muistisairaus, AT + AVH, Lewyn kappale sairaudet, kuten Lewyn kappale -tauti (LKT), Parkinsonin taudin muistisairaus (PT-muistisairaus) ja otsa-ohimolohkorappeumat (otsalohkodementia ja primaariset etenevät afasiat).
  • Kun diagnoosi on AT, PT-muistisairaus, LKT, AT + AVH, AT + LKT tai AT + PT-muistisairaus, tulee aina harkita kohdennettua oireenmukaista hoitoa muistisairauslääkkeillä.
  • Käytösoireiden ehkäisy ja säännöllinen kartoittaminen kuuluvat muistipotilaiden seurantaan.
  • Käytösoireiden hoidossa lääkkeettömät hoidot ovat useimmiten ensisijaisia, ja muistisairauden asianmukainen lääkehoito on käytösoireiden ensisijainen lääkehoito.
  • Lääkitystä tarvitaan masennusoireiden ja vaikeiden levottomuus- ja psykoosioireiden hoidossa.
  • Etenkin iäkkäät muistisairaat hyötyvät kokonaisvaltaisesta geriatrisesta arviosta. Tällöin otetaan samalla kantaa muihin sairauksiin ja kokonaislääkitykseen.
  • Ajoterveyden säännöllinen arviointi kuuluu muistipotilaan seurantaan.

Diagnostiikka

  • Tavoitteena on muistisairauden varhainen diagnosointi.
  • Diagnostiikka perustuu muistisairauksille laadittuihin kliinisiin kriteereihin.
  • Perusselvityksiä ovat lääkärin tekemä kliininen haastattelu ja tutkimus, muistikyselyt ja -testit, laboratoriotutkimukset ja aivojen kuvantaminen.
  • Lisäksi saatetaan tarvita erityisosaamista (neurologi, neurokirurgi, geriatri, psykogeriatri tai psykiatri) ja lisätutkimuksia.
  • Tutkimukset ja hoidon seuranta pitää keskittää asiaan perehtyneisiin hoitopaikkoihin, esimerkiksi alueellisiin muistipoliklinikoihin ja työikäisillä neurologian muistipoliklinikkaan.
  • Käytösoireiden säännöllinen kartoittaminen ja hoito ovat oleellinen osa seurantaa.

Hoito

Muistisairausoireiden lääkehoito

  • Spesifinen lääkehoito on osa muistipotilaan kokonaisvaltaista hoitoa.
  • Kun diagnoosiksi on tullut AT, PT-muistisairaus, LKT, AT + AVH, AT + LKT tai AT + PT-muistisairaus, tulee aina harkita hoitoa muistisairauslääkkeillä:
    • asetyylikoliiniesteraasin (AKE) estäjät donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini tai
    • memantiini.
  • Varhaisen ja lievän AT:n ensisijaiseksi lääkkeeksi suositetaan jotakin kolmesta AKE:n estäjästä. Hoito voidaan aloittaa myös memantiinilla. AKE:n estäjät ja memantiini ovat keskivaikean tai vaikean AT:n ensisijainen hoito.
  • AT + AVH -potilaat voivat hyötyä muistisairauslääkkeistä, erityisesti galantamiinista.
  • PT-muistisairaus on rivastigmiinin virallinen käyttöaihe.
  • Otsa-ohimolohkorappeumassa AKE:n estäjien tai memantiinin hyödystä ei ole näyttöä eikä niitä tule käyttää.
  • Lääkehoitovastetta tulee seurata säännöllisesti.

Käytösoireiden hoito

Hoidon kokonaisuus

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä

Juha Rinne (pj.)

Ari Rosenvall

Timo Erkinjuntti

Hannu Koponen

Minna Löppönen

Minna Raivio

Timo Strandberg

Ritva Vanninen

Risto Vataja

Arja Tuunainen (Käypä hoito -toimittaja)

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Muistisairaudet
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko