KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Ennenaikainen synnytys

Käyvän hoidon tiivistelmät
10.1.2011
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Ennenaikainen synnytys»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Preterm birth»2

Määritelmä ja esiintyvyys

Suomessa vuonna 2009 elävänä syntyneistä lapsista 5.5 % syntyi ennenaikaisesti, raskausviikkojen 22+0 ja 37+0 välillä. Elävänä syntyneistä 0.8 % syntyi ennen raskausviikkoa 32+0 ja 0.3 % erittäin ennenaikaisesti, ennen raskausviikkoa 28+0. Käypä hoito -suosituksessa käsitellään spontaania ennenaikaista synnytystä.

Riskitekijät

Ennenaikaisista synnytyksistä 25–40 % johtuu kohdunsisäisestä infektiosta. Mitä aiemmin synnytys tapahtuu, sitä todennäköisemmin se on infektion käynnistämä.

Tupakointi lisää vaaran kaksinkertaiseksi ja kannabiksen, amfetamiinin tai kokaiinin käyttö 2–3-kertaiseksi.

Aiempi ennenaikainen synnytys, monisikiöisyys, aiempi kohdunkaulan kirurginen hoito ja raskaudenaikainen kohtuperäinen verenvuoto lisäävät riskin 2–6-kertaiseksi.

Infektioiden hoito

Virtsatieinfektio, oireeton bakteriuria ja klamydiatulehdus hoidetaan. Oireilevalta naiselta hoidetaan bakteerivaginoosi. Emättimessä esiintyvän B-ryhmän streptokokin antibioottihoidosta ei ole hyötyä «Bakteerivaginoosin seulonta oireettomilla matalan riskin omaavilla naisilla ei ilmeisesti vaikuta ennenaikaisen synnytyksen esiintyvyyteen.»B, eikä näytettä tarvitse avohoidossa ottaa.

Oireet ja diagnostiikka

Uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen oireita voivat olla kohdun supistukset, alavatsan tai alaselän kivut, painon tunne lantiossa ja vereslimainen tai vetinen vuoto. Kivuttomat ja epäsäännölliset supistukset ovat yleensä vaarattomia.

Oireiselle naiselle tehdään ulkotutkimus, tähystystutkimus ja sisätutkimus. Heille tehdään myös virtsan perustutkimukset ja klamydiatesti. Kohdunkaulan kaikututkimuksella arvioidaan kohdun kaulakanavan suljetun osan pituutta erikoissairaanhoidossa, mutta kaikututkimuksesta ei ole lisähyötyä avoterveydenhuollon pienen riskin potilailla. Ennenaikaista synnytystä ennustavien biokemiallisten testien mahdollisesti tuoma lisähyöty diagnostiikkaan on vielä osoittamatta.

Oireettomien pienen riskin naisten rutiinimainen tutkiminen ei ole tarpeen.

Päivystyslähete erikoissairaanhoitoon

Päivystyslähete erikoissairaanhoitoon tehdään, jos potilaalla on säännölliset kivuliaat supistukset alle kymmenen minuutin välein yli 60 minuutin ajan (riippumatta kohdunkaulan tilanteesta tai raskauden kestosta) tai veristä vuotoa tai epäillään lapsivedenmenoa, sikiökalvot ovat näkyvissä tähystystutkimuksessa taikka todetaan epäsäännöllisiin supistuksiin tai painontunteeseen liittyvä kypsä kohdunkaula ennen raskausviikkoa 35+0.

Uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen hoito

Ennenaikaisen synnytyksen uhatessa ennen raskausviikkoa 35+0 annetaan kortikosteroidihoito sikiön keuhkojen kypsyttämiseksi. Ennenaikaiset synnytykset keskitetään yliopistosairaaloihin raskauden keston ollessa alle 30+0 viikkoa «Synnytysten keskittäminen yksiköihin, joissa on hyvä keskosten hoitovalmius ja joissa hoidetaan vuosittain ≥ 10 hyvin pienipainoisena ( lt; 1000g) syntynyttä keskosta, vähentää kuolleisuutta ja parantaa eloonjääneiden kehitysennustetta 22+0 – 25+6 raskausviikoilla syntyneillä keskosilla.»C. Ilmeisesti keskittäminen yliopistosairaaloihin jo viikolta 23+0 lähtien johtaa vastasyntyneen parempaan ennusteeseen. Kohdun supistuksia vähentävien eli tokolyyttisten lääkkeiden avulla pyritään viivyttämään synnytystä ainakin niin kauan, että kortikosteroidihoito ja siirto sairaalaan onnistuvat. Synnytyssairaalassa otetaan GBS-näyte (beetahemolyyttinen streptokokki) auttamaan synnytyksenaikaisen antibioottihoidon suunnittelua. Mikäli todetaan sikiön ahdinko tai kohdunsisäinen tulehdus (sikiökalvojen tulehdus, korioamnioniitti), tulee raskaus päättää.

Ennenaikainen lapsivedenmeno (PPROM)

Ennenaikainen lapsivedenmeno (PPROM) aiheuttaa 25–30 % ennenaikaisista synnytyksistä. Lapsivedenmenon yhteydessä laajakirjoinen antibioottihoito vähentää sikiökalvojen tulehduksen (korioamnioniitti) ja vastasyntyneen tulehdusten ja poikkeavien aivolöydösten vaaraa «Lapsiveden menon jälkeen laajakirjoinen antibioottihoito vähentää korioamnioniitin sekä vastasyntyneen infektion ja poikkeavien aivolöydösten riskiä.»A. Suomessa on yleisimmin käytössä kefuroksiimi (1.5 g x 3 laskimoon), mutta käsitykset käytettävästä antibiootista tai hoidon kestosta eivät ole vakiintuneet. Lapsivedenmenon diagnoosi perustuu yleensä kliiniseen tutkimukseen. Kliinisesti epäselvissä tilanteissa lapsivedenmenon diagnostiikassa voidaan käyttää biokemiallisia pikatestejä.

Ennenaikaisen synnytyksen hoito

Ennenaikaiseen synnytykseen liittyy täysiaikaiseen verrattuna enemmän infektiota, istukkaverenvuotoja ja muita istukan ongelmia, vastasyntynyt on alttiimpi aivoverenvuodoille ja yleiselle vuototaipumukselle ja synnytykseen liittyy enemmän KTG-poikkeavuuksia ja vastasyntyneen huonokuntoisuutta. Asfyksian vaikutukset ennenaikaiseen vastasyntyneeseen ovat vakavampia kuin täysiaikaiseen.

Synnytyksen hoitolinjat riippuvat ennenaikaisuuden asteesta, ennenaikaiseen synnytykseen johtaneista syistä (PPROM, verenvuoto, infektio) ja muista synnytyksen ennusteeseen vaikuttavista tekijöistä (poikkeava tarjonta, monisikiöisyys, synnytyksen eteneminen, mahdollinen sikiön ahdinko). Synnytystavasta ei ole olemassa kattavia kontrolloituja tutkimuksia.

Ennenaikaisen synnytyksen ennustaminen

Ennenaikaista synnytystä ei kyetä luotettavasti ennustamaan.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä

Jukka Uotila (puheenjohtaja)

Piia Vuorela

Eeva Koistinen

Irmeli Nupponen

Mika Nuutila

Tytti Raudaskoski

Outi Tammela

Leena Varesmaa-Korhonen

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Ennenaikainen synnytys
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko