Takaisin Tulosta

Ylävatsavaivat ja refluksioireet

Käyvän hoidon tiivistelmät
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä
10.4.2019

Käypä hoito -suositus «Ylävatsavaivat ja refluksioireet»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Recurrent upper gastrointestinal symptoms»2

Keskeinen sanoma

  • Ylävatsa- ja refluksioireet ovat väestötasolla yleisiä.
  • Refluksitauti diagnosoidaan ja hoito aloitetaan oireiden perusteella, ellei potilaalla ole hälyttäviä oireita.
  • Aikuisilla dyspepsiaoireisilla ylävatsaoireiden diagnostiikassa gastroskopian tarkoituksena ovat orgaanisten syiden, kuten ulkustaudin ja mahasyövän, sulkeminen pois ja refluksipotilailla refluksitaudin luokitus (erosiivinen vs. ei-erosiivinen) ja mahdollisten komplikaatioiden toteaminen.
  • Mahasyöpä on vähentynyt Suomessa jyrkästi viimeisen 30 vuoden aikana.
  • Toiminnallisen dyspepsian ja lievän refluksitaudin hoito on oireenmukaista. Ensisijaisena lääkehoitona käytetään protonipumpun estäjiä (PPI). Pitkäkestoinen lääkehoito ei yleensä ole aiheellinen.
  • Refluksitauti hoidetaan haponestolääkkeillä, joista protonipumpun estäjät ovat tehokkaimpia. Jos asianmukaisesti toteutetulla lääkehoidolla ei saada vastetta, on tehtävä gastroskopia ja tarvittaessa erotusdiagnostiset ruokatorven funktiotutkimukset. Pieni osa refluksitautia sairastavista tarvitsee leikkaushoidon.
  • Kaikille refluksitautia sairastaville tulee antaa hoito-ohjeet myös lääkkeettömistä hoidoista.
  • Helikobakteeri-infektion hoito auttaa vain osaa ylävatsaoireisista potilaista. Infektion toteamisen jälkeen hoitoa suositellaan mahahaavan ja mahasyövän riskin pienentämiseksi.

Määritelmä ja oireet

  • Dyspepsiassa potilaalla esiintyy vähintään yksi seuraavista (toistuvista tai pitkäaikaisista) oireista:
    • haittaava ruokailun jälkeinen täyteläisyyden tunne
    • varhainen kylläisyys
    • ylävatsakipu
  • Dyspepsia voi olla orgaanista tai toiminnallista.
  • Refluksitaudissa (GERD) mahalaukusta ruokatorveen nouseva mahansisältö aiheuttaa elämänlaatua heikentäviä oireita, joita ovat närästys ja käänteisvirtaus (regurgitaatio). Refluksitauti voi olla erosiivista (gastroskopiassa todetaan distaalisessa ruokatorvessa limakalvorikkoumia) tai ei-erosiivista.

Esiintyvyys

  • Länsimaissa aikuisilla dyspepsian esiintyvyys on noin 14–26 % ja refluksitautiin liittyvien oireiden esiintyvyys 9–26 %.
  • Lapsilla toistuvien vatsakipujen ja dyspepsian esiintyvyys on 5–25 %.

Etiologia

  • Ylävatsavaivojen taustalla on useimmiten toiminnallinen dyspepsia (noin puolet), refluksitauti (noin kolmasosa) tai ulkustauti (noin 15 %) «Dyspepsiaoireen taustalla lienee tavallisimmin toiminnallinen dyspepsia, refluksitauti tai ulkustauti.»C.
  • Toiminnallisen dyspepsian etiologia on todennäköisesti monitekijäinen.
  • Orgaanisen dyspepsian syynä voivat olla esimerkiksi maha- tai pohjukaissuolihaava, refluksitauti, maha-suolikanavan kasvaimet tai sappi- ja haimaperäiset syyt.
  • Refluksitaudin tärkein patofysiologinen mekanismi on ohimenevä nielemiseen liittymätön ruokatorven alasulkijan relaksaatio.

Ylävatsavaivojen diagnostiikka

Hoito

Toiminnallinen dyspepsia

  • Hoidon kulmakivenä on vakuuttaa potilas oireen vaarattomuudesta.
  • Lääkehoidoista suositellaan ensisijaisesti PPI-lääkkeitä, jotka lievittävät toiminnallisen dyspepsian oireita «PPI-valmisteet ja H2-salpaajat lieventävät dyspepsiaoireita.»A, mutta niiden teho on vähäinen.
  • Tutkimusnäyttö ruokavaliosta dyspepsian hoidossa on ristiriitaista, joten ruokavaliosuosituksia ei voida antaa.

Refluksitauti

  • Lääkkeettömät hoidot (esimerkiksi laihdutus ja tupakoinnin lopettaminen) ovat tärkeitä.
  • PPI-lääkkeet ovat refluksitaudin tärkein lääkehoito.
  • Pieni osa potilaista tarvitsee leikkaushoidon.

Lasten hoidon erityispiirteitä

  • Dyspepsiassa ensisijaiseksi hoidoksi suositellaan lääkkeettömiä keinoja, koska lääkehoidon tehosta lapsipotilailla ei ole näyttöä.
  • Endoskooppisesti todetun refluksitaudin hoidossa PPI-estäjät ovat tehokkaita vauva-iästä murrosikään.
  • Vatsakipuiselta lapsipotilaalta ei tule tutkia helikobakteeria, paitsi jos lapsella on todettu ulkus tai hänen lähisukulaisellaan on todettu vatsasyöpä.
  • Helikobakteeri-infektion lääkehoidon kestoksi suositellaan 14 vuorokautta.

Seuranta ja hoidon porrastus

  • Ylävatsavaivat ja refluksioireet tutkitaan ja hoidetaan ensisijaisesti perusterveydenhuollossa.
  • Lasten dyspepsia tutkitaan ja hoidetaan ensisijaisesti perusterveydenhuollossa. Jos tarvitaan gastroskopia, se tehdään erikoissairaanhoidossa.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä

Markku Heikkinen (pj.)

Mikko Kiviniemi

Arto Kokkola

Jorma Komulainen

Jari Koskenpato

Laura Merras-Salmio

Ilona Mikkola

Markku Voutilainen