Takaisin Tulosta

Kipu

Käyvän hoidon tiivistelmät
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä
2.2.2016

Käypä hoito -suositus «Kipu»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Pain»2

Tausta

Käypä hoito -suosituksen kohderyhmänä ovat perusterveydenhuollon henkilöstö ja muut kivun hoitoon osallistuvat terveydenhuollon ammattihenkilöt, erityisesti muualla kuin kivun hoitoon erikoistuneissa yksiköissä.

Akuutilla kivulla tarkoitetaan tässä suosituksessa alle kuukauden kestänyttä kipua, subakuutilla kivulla 1–3 kuukautta kestänyttä kipua ja pitkäkestoisella kivulla yli 3 kuukautta kestänyttä kipua.

Euroopassa noin viidesosa aikuista kärsii vähintään 6 kuukautta kestäneestä kivusta. Kroonisista kivuista suurin osa johtuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista.

Kivun arviointi

Pitkäkestoisen kivun hoito perustuu jatkuvaan hoitosuhteeseen, ja jokaiseen vastaanottokäyntiin kuuluu yksilöllinen ohjaus. Potilaan aktiivisuutta, pystyvyyttä ja vastuuta tuetaan.

Kipupotilas haastatellaan ja tutkitaan huolellisesti. Kivun voimakkuus, kesto, tyyppi ja sijainti sekä potilaan toimintakyky arvioidaan ja kirjataan. Kivun arvioinnin lähtökohtana on potilaan oma arvio. Kivun voimakkuus arvioidaan esimerkiksi kipujanalla tai numeerisella asteikolla. Lisäksi arvioidaan sensoriset, motoriset ja muut oireet. Merkittävien sairauksien, lääkitysten sekä elämäntapojen ja psykososiaalisen tilanteen huomioon ottaminen on tärkeää. Lääkärin kannattaa hyödyntää myös muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden, kuten fysio- ja toimintaterapeuttien ja psykologien, tekemiä arvioita.

Hoidon periaatteet

Hoidon tavoitteena on lievittää kipua, parantaa toimintakykyä ja kohentaa elämänlaatua. Mahdollinen syyn mukainen kivun hoito toteutetaan viipymättä. Hoito ja kuntoutus suunnitellaan ja sovitaan yhdessä potilaan kanssa siten, että osapuolet voivat sitoutua siihen. Pitkäkestoisen kivun hoidossa moniammatillinen lähestymistapa on tarpeen.

Lääkkeettömät hoidot ovat kivun hoidon perusta. Keskeisiä lääkkeettömiä hoitoja ovat muun muassa liikunta, terapeuttinen harjoittelu, kognitiivis-behavioraalinen terapia, fysikaaliset hoidot, kylmä- ja lämpöhoito ja transkutaaninen hermostimulaatio (TNS).

Kipulääkitys suunnitellaan yksilöllisesti potilaan kipuongelman, muiden sairauksien, niiden riskitekijöiden ja psykososiaalisen tilanteen mukaan. Pitkäkestoisessa kivussa lääkkeitä käytetään säännöllisesti annosteltuina, ja ensisijaisesti käytetään pitkävaikutteisia valmisteita. Tulehduskipulääkkeiden pitkäaikaista käyttöä ei suositella.

Kudosvauriokivun hoidossa käytetään parasetamolia, tulehduskipulääkkeitä tai niiden yhdistelmää. Jos niiden teho on riittämätön, hoitoon voidaan yhdistää lyhyeksi ajaksi opioidi, jos potilaalla ei ole hoitamatonta ja hallitsematonta päihderiippuvuutta ja vasteen, haittavaikutusten ja riippuvuuden kehittymisen seuranta voidaan järjestää.

Pitkäaikaista opioidihoitoa käytetään vain erityistilanteissa. Opioidilääkitys aloitetaan vain säännöllisessä pitkäaikaisessa hoitosuhteessa, ei ennestään tuntemattomalle potilaalle eikä päivystyksessä. Lapsilla ja työikäisillä potilailla opioidilääkityksen aloittamisen harkinta on hyvä keskittää kivunhoitoon perehtyneisiin yksiköihin.

Fibromyalgian hoidossa kestävyystyyppinen liikuntaharjoittelu vähentänee kipua «Kestävyysliikuntaharjoittelu ilmeisesti vähentää kipua fibromyalgiaa sairastavilla potilailla.»B ja kohentaa kestävyyskuntoa «Kestävyysliikuntaharjoittelu parantaa fibromyalgiaa sairastavien potilaiden kestävyyskuntoa.»A ja yleistä hyvinvointia «Aerobinen liikuntaharjoittelu kohentaa fibromyalgiaa sairastavien potilaiden yleistä hyvinvointia.»A. Lihasvoimaharjoittelu saattaa vähentää kipua «Lihasvoimaharjoittelu ilmeisesti vähentää kipua fibromyalgiaa sairastavilla potilailla.»B ja kohentaa toimintakykyä «Lihasvoimaharjoittelu ilmeisesti kohentaa toimintakykyä fibromyalgiaa sairastavilla potilailla.»B ja yleistä hyvinvointia «Lihasvoimaharjoittelu saattaa kohentaa fibromyalgiaa sairastavien potilaiden yleistä hyvinvointia.»B. Meditatiivinen liikuntaharjoittelu saattaa kohentaa fibromyalgiapotilaiden elämänlaatua «Meditatiivisella liikuntaharjoittelulla ei liene vaikutusta fibromyalgiapotilaiden kipuun, mutta se saattaa kohentaa elämänlaatua.»C. Kognitiivis-behavioraalinen terapia saattaa lievittää fibromyalgiaan liittyvää kipua ja parantaa toimintakykyä pitkäaikaisseurannassa «Kognitiivis-behavioraalinen terapia (KBT) lievittänee fibromyalgiaan liittyvää kipua ja parantanee toimintakykyä pitkäaikaisseurannassa.»C. Hypnoosi ja mielikuvaharjoittelu saattavat tilapäisesti lievittää fibromyalgiapotilaiden kipua «Hypnoosi ja mielikuvaharjoittelu saattavat lievittää tilapäisesti fibromyalgiapotilaiden kipua.»C. Ryhmämuotoinen moniammatillinen kuntoutus saattaa lyhytaikaisesti vähentää fibromyalgiapotilaiden kipua ja parantaa heidän toimintakykyään «Moniammatillinen ryhmämuotoinen kuntoutus saattaa lyhytaikaisesti vähentää fibromyalgiapotilaiden kipua ja parantaa heidän toimintakykyään.»C. Amitriptyliini saattaa lievittää fibromyalgiaan liittyvää kipua «Amitriptyliini saattaa lievittää fibromyalgiaan liittyvää kipua.»C. Duloksetiini ja milnasipraani lievittävät fibromyalgiakipua «Duloksetiini ja milnasipraani lievittävät fibromyalgiakipua.»A. Pregabaliini suurehkona annoksena lievittää hieman fibromyalgiakipua «Pregabaliini suurehkolla annoksella lievittää hieman fibromyalgiakipua.»A, mutta haittavaikutukset saattavat rajoittaa sen käyttöä. Gabapentiini saattaa lievittää fibromyalgiapotilaiden kipua «Gabapentiini saattaa lievittää fibromyalgiapotilaiden kipua.»C. SSRI-lääkkeillä ei liene vaikutusta fibromyalgiapotilaiden kipuun «SSRI-lääkkeillä ei liene vaikutusta fibromyalgiapotilaiden kipuun.»C, mutta ne voivat vaikuttaa suotuisasti mielialaan ja toimintakykyyn, jos potilaalla on samanaikaisia masennusoireita.

Neuropaattiseen kivussa ensilinjan lääkkeitä ovat gabapentinoidit (gabapentiini, pregabaliini), SNRI-lääkkeet (duloksetiini, venlafaksiini) ja trisykliset masennuskipulääkkeet. Gabapentiini «Gabapentiini lievittää diabeettista neuropaattista kipua ja vyöruusun jälkisärkyä.»A, pregabaliini «Pregabaliini lievittää neuropaattista kipua.»A, SNRI-tyyppiset masennuslääkkeet «SNRI-lääkkeet lievittävät neuropaattista kipua.»A, tramadoli «Tramadoli lievittää neuropaattista kipua.»A, trisykliset masennuslääkkeet (amitriptyliini, nortriptyliini) «Trisykliset masennuslääkkeet lievittävät neuropaattista kipua.»A ja kapsaisiinilaastari «Kapsaisiinilaastari (8-prosenttinen) lievittää neuropaattista kipua.»A on todettu tehokkaiksi neuropaattisen kivun hoidossa.

Iäkkäillä on usein muita pitkäaikaisia sairauksia lääkehoitoineen sekä munuaisten toiminnan heikkenemistä, mikä suurentaa lääkkeiden haittavaikutusten ja haitallisten yhteisvaikutusten todennäköisyyttä. Heidän kipulääkeannostensa tulee usein olla pienempiä kuin muiden aikuisten.

Lapsen kivun hoito aloitetaan joko parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeellä. Jos teho on riittämätön, voidaan käyttää niiden yhdistelmää.

Kipulääkityksen soveltuvuutta raskauden ja imetyksen aikaiseen käyttöön käsitellään sitä varten laaditussa tietokannassa Gravbase & Lactbase – Lääkkeiden käyttö raskauden ja imetyksen aikana «http://www.terveysportti.fi/terveysportti/dlv.koti?p_kielikoodi=fi&p_sovellustunnus=RI&p_mainos=E»1 (maksullinen tietokanta, vaatii kirjautumisen).

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Pekka Mäntyselkä (puheenjohtaja)

Maija Haanpää

Nora Hagelberg

Arja Helin-Salmivaara

Hannu Kokki

Jorma Komulainen

Timo Pohjolainen

Kalle Saikkonen

Sanna Salanterä