KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Raskauden ehkäisy

Käyvän hoidon tiivistelmät
16.2.2016
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Raskauden ehkäisy»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Pregnancy contraception»2

Ehkäisymenetelmän valinnan tulee perustua käyttäjän toiveisiin ja realistiseen tilanneselvitykseen. Valikoima on niin laaja, että yleensä kaikille löydetään hyvä ehkäisy. Menetelmän sopivuus parantaa käytön jatkuvuutta.

Ehkäisypalveluiden tulee olla helposti saatavilla, ja nuorten tulisi päästä terveydenhoitajan vastaanotolle viikon kuluessa.

Raskaudenehkäisymenetelmät

Pitkävaikutteiset palautuvat menetelmät – hormonikierukka, kuparikierukka ja ehkäisykapselit – ovat kaikkein tehokkaimpia ja sopivat kaikenikäisille. Yhdistelmäehkäisyvalmisteita on saatavilla pillereinä, renkaina ja laastareina. Vakioannoksisia yhdistelmävalmisteita voi käyttää pitkinä jaksoina eli useitakin kuukausia peräkkäin ilman taukoa. Pelkkää progestiinia on tarjolla pillereinä, kapseleina, ruiskeina ja hormonikierukoina. Miehen tai naisen sterilisaatio on pysyvä menetelmä. Kondomi suojaa ainoana menetelmänä myös sukupuolitaudeilta.

Ehkäisyn aloitus

Ehkäisyn käytölle ei ole ikärajaa, eikä sen aloitus edellytä oireettomilta naisilta gynekologista tutkimusta eikä kohdunkaulan irtosolukoetta. Seksitautien diagnostiikkaa suositellaan herkästi (erityisesti klamydianäyte). Jos nainen käy valtakunnallisissa kohdunkaulan syövän seulonnoissa, ei yleensä tarvita muita irtosolunäytteitä. Ehkäisyä aloitettaessa selvitetään mahdolliset sairaudet, lääkitykset, riskitekijät, paino ja pituus ja mitataan verenpaine.

Ehkäisyn seuranta

Seurantakäyntien tärkein merkitys on todeta mahdollisesti ilmaantuneet vasta-aiheet ja kiinnittää huomiota terveydelle haitallisiin elintapoihin (tupakointi, ylipaino, liikunnan vähyys) ja mahdolliseen seksuaaliseen riskikäyttäytymiseen (hedelmällisyyden ja lisääntymisterveyden ylläpitäminen ja edistäminen). Oireettoman naisen rutiininomaisen gynekologisen tutkimuksen terveyshyödystä ei ole näyttöä.

Ehkäisyn vasta-aiheet

Kaikkien ehkäisymenetelmien ehdottomia vasta-aiheita ovat raskaus tai sen epäily ja selvittämätön emätinverenvuoto. Kaikkien hormonaalisten menetelmien ehdoton vasta-aihe taas on hormoniriippuvainen syöpä.

Yhdistelmäehkäisyn ehdottomia vasta-aiheita ovat akuutti tai sairastettu syvä laskimotukos tai sen suuri riski, kuten tiedossa oleva perinnöllinen tai hankinnainen alttius (esim. APC-resistenssi, antitrombiini III:n puutos, C-proteiinin puutos), syvä laskimotukos 1. asteen sukulaisella, leikkaus, johon liittyy pitkä immobilisaatio, ei-imettävillä 3 kuukauden ja imettävillä 6 kuukauden lapsivuodeaika ja useat suhteelliset riskitekijät (esim. BMI > 35 kg/m2 yhdistettynä muuhun riskitekijään, kuten tupakointiin). Myös valtimotromboembolia tai sen suuri riski, kuten aurallinen migreeni, on ehdoton vasta-aihe.

Yhdistelmäehkäisyn suhteellisia vasta-aiheita ovat tupakointi, ylipaino (BMI > 30 kg/m2), yli 35 vuoden ikä, migreeni ja kohonnut verenpaine.

Pelkkää progestiinia sisältävän ehkäisyn ehdoton vasta-aihe on akuutti laskimotukos.

Kierukoiden ehdottomia vasta-aiheita ovat kohdun rakennepoikkeavuus tai kasvain, joka estää kierukan oikean asettumisen kohtuonteloon.

Ehkäisyn hyödyt

Hormonaalinen ehkäisy vähentää sekä kuukautiskipuja että kuukautisvuodon määrää. Etenkin yhdistelmäehkäisyn käyttäjillä vuodot ovat yleensä erittäin säännölliset, PMS-oireet lievittyvät ja munasarjakystia esiintyy vähemmän. Yhdistelmävalmisteet ja hormonikierukka lievittävät endometrioosioireita. Hormonaalinen ehkäisy myös hidastaa infektioiden leviämistä.

Kondomi on ainoa ehkäisymenetelmä, joka suojaa seksitaudeilta.

Ehkäisyn haitat

Suurentunut laskimotukosriski liittyy ainoastaan yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käyttöön, ja se on pienempi kuin esimerkiksi raskauteen liittyvä tukosriski. Osa haitoista, kuten mielialavaihtelut, on yksilöllisiä. Progestiiniehkäisyyn voi liittyä tiputteluvuotoa. Kuparikierukka lisää usein myös kuukautisvuotoja.

Jälkiehkäisy

Tehokkain jälkiehkäisymenetelmä on kuparikierukka, joka asetetaan 5 vuorokauden kuluessa suojaamattomasta yhdynnästä «Copper intrauterine device is effective for emergency contraception.»A. Sen voi myös jättää paikoilleen jatkuvaksi ehkäisyksi. Jälkiehkäisypillereitä on saatavilla apteekista ilman reseptiä, ja niitä voidaan käyttää 3 (levonorgestreeli) – 5 (ulipristaali) vuorokauden kuluessa suojaamattomasta yhdynnästä. Niiden teho on kuitenkin parhaimmillaan alle 12 tuntia yhdynnästä. Jatkoehkäisy tulee aina suunnitella.

Nuoret

Nuoruus ei ole este ehkäisyn käytölle. Alaikäinen ehkäisyä hakeva nuori voi itse päättää ehkäisyn käytöstään.

Rikoslaki määrittää (20. luku, 6 §) kaksi suojaikärajaa:

  • 18 vuoden suojaikärajan tarkoituksena on suojata nuorta joutumasta seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi luottamussuhteessa olevaan henkilöön (esim. omat vanhemmat, opettajat, valmentajat).
  • 16 vuoden suojaikäraja kieltää seksuaaliseen suhteeseen ryhtymisen tai seksuaaliset teot alle 16-vuotiaan kanssa. Poikkeuksena tästä ovat seurustelusuhteet, jossa nuoret ovat iältään ja henkiseltä kehitykseltään lähellä toisiaan.

Synnytyksen jälkeinen ehkäisy

Progestiinipillereitä, -kapseleita, -ruiskeita ja kondomia voidaan käyttää heti synnytyksen jälkeen. Yhdistelmäehkäisyn voi imettämätön aloittaa 3 ja imettävä 6 kuukauden kuluttua synnytyksestä «The risk of a venous thromboembolism is markedly elevated within the first six weeks after delivery and is over 20-fold compared with healthy non-pregnant women. The risk is slightly elevated until 12 weeks after delivery.»A. Kierukan voi asettaa jälkitarkastuksessa muistaen, että tällöin kohtu on pehmeä «The risk of uterine perforation in intrauterine device insertion appears to be low. Breastfeeding and postpartum period appear to be risk factors for perforation.»B.

Raskauden keskeytyksen jälkeinen ehkäisy

Raskauden keskeytyksen jälkeinen ehkäisy tulee suunnitella jo lähetettä kirjoitettaessa. Minkä tahansa ehkäisymenetelmän voi aloittaa välittömästi keskeytyksen jälkeen.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä

Mervi Halttunen-Nieminen (puheenjohtaja)

Terhi Piltonen

Heidi Alenius

Laura Apukka

Elise Kosunen

Kirsi Pietilä

Sinikka Sihvo

Piia Vuorela

Eija Väänänen

Tiina Yli-Kivistö

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Raskauden ehkäisy
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko