Takaisin

Liike- ja liikuntahoito kroonisessa alaselkäkivussa

Näytönastekatsaukset
Jaro Karppinen ja Tiina Kuukkanen
30.6.2014

Näytön aste: A

Liike- ja liikuntahoidot lievittävät jonkin verran kipua ja parantavat toimintakykyä kroonisessa alaselkäkivussa.

Systemoidussa kirjallisuuskatsauksessa «Hayden JA, van Tulder MW, Malmivaara AV ym. Meta-a...»1 löytyi 43 satunnaistettua vertailututkimusta, joissa oli yhteensä 3 907 potilasta. Liikehoitoa verrattiin liikehoidon puuttumiseen 33 harjoitteluryhmässä kaikkiaan 25:ssä kroonisia selkäpotilaita käsitelleessä tutkimuksessa.

Näiden tutkimusten mukaan on voimakasta näyttöä siitä, että liikehoito on vähintään yhtä vaikuttavaa kuin muut konservatiivisen hoidon muodot kroonisessa selkäkivussa.

Tutkimuksissa liikehoidot olivat yleensä yksilöllisesti suunniteltu ja ohjattu. Liikehoitoihin sisältyi usein lihasvoimia tai vartalon lihasten stabiliteettia lisääviä harjoituksia. Liikehoidon lisäksi annettuun konservatiiviseen hoitoon sisältyi käyttäytymisterapiaa, manuaalista terapiaa, ohjetta pysytellä aktiivisena ja selkätietouden jakamista. 14 tutkimuksessa, joista kaksi oli tasokasta, ei ollut eroa liikehoidon ja muun konservatiiviseen hoidon välillä.

Katsauksessa tehdyssä meta-analyysissa oli korkeatasoiseen tutkimukseen perustuvaa näyttöä siitä, että terveydenhuoltoon hakeutuneilla kroonisesta selkäkivusta kärsivillä potilailla liikehoito johtaa parempaan kivun lievittymiseen (keskimääräinen ero 13,3 pistettä; 95 % luottamusväli: 5,5–21,1 skaalalla 0–100) ja heidän toimintakykynsä palautuu hieman nopeammin (keskimääräinen ero 6,9; 95 % luottamusväli 2,2–11,7). Verrattaessa liikehoitoa ryhmään, joka ei saanut mitään hoitoa, vaikuttavuus kivun lievittymiseen lyhyessä seurannassa oli 0–100 skaalalla 10,2 (95 % luottamusväli 1,3–19,1) ja toimintakyvyn paranemisessa 3,0 (95 % luottamusväli 0,53–6,48). Sekä kivun että toimintakyvyn paranemisessa liikehoidon teho oli pienempi, kun sitä verrattiin johonkin muuhun hoitoon.

Katsauksen tekijöiden johtopäätöksenä on, että kroonisessa alaselkäkivussa liikehoidolla näyttää olevan jonkin verran kipua lievittävää ja toimintakykyä edistävää vaikutusta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tuoreet kliiniset hoitosuositukset ja katsaukset «Chou R, Huffman LH, American Pain Society ym. Nonp...»2, «Keller A, Hayden J, Bombardier C ym. Effect sizes ...»3, «Ferreira ML, Smeets RJ, Kamper SJ ym. Can we expla...»4, «van Middelkoop M, Rubinstein SM, Kuijpers T ym. A ...»5 vahvistavat edellä esitettyä näyttöä.

Kommentit:

Liike- ja liikuntahoitoja tai terapeuttista harjoittelua käytetään laajalti alaselkäkivun hoidossa. Nämä hoidot ovat heterogeeninen ryhmä tavallisesti fysioterapeutin ohjaamia tavoitteellisia ja kontrolloituja toiminta- ja työkyvyn parantamiseen tähtääviä interventioita.

Kirjallisuutta

  1. Hayden JA, van Tulder MW, Malmivaara AV ym. Meta-analysis: exercise therapy for nonspecific low back pain. Ann Intern Med 2005;142:765-75 «PMID: 15867409»PubMed
  2. Chou R, Huffman LH, American Pain Society ym. Nonpharmacologic therapies for acute and chronic low back pain: a review of the evidence for an American Pain Society/American College of Physicians clinical practice guideline. Ann Intern Med 2007;147:492-504 «PMID: 17909210»PubMed
  3. Keller A, Hayden J, Bombardier C ym. Effect sizes of non-surgical treatments of non-specific low-back pain. Eur Spine J 2007;16:1776-88 «PMID: 17619914»PubMed
  4. Ferreira ML, Smeets RJ, Kamper SJ ym. Can we explain heterogeneity among randomized clinical trials of exercise for chronic back pain? A meta-regression analysis of randomized controlled trials. Phys Ther 2010;90:1383-403 «PMID: 20671101»PubMed
  5. van Middelkoop M, Rubinstein SM, Kuijpers T ym. A systematic review on the effectiveness of physical and rehabilitation interventions for chronic non-specific low back pain. Eur Spine J 2011;20:19-39 «PMID: 20640863»PubMed