Tulosta

Jauhepuhdistimien käyttö parodontiitin ylläpitohoidossa

Näytönastekatsaukset
15.4.2016
Mervi Gürsoy ja Eija Könönen

Näytön aste: B

Jauhepuhdistus on tehokas ja kivuton menetelmä jäännöstaskujen ylläpitohoidossa.

Sveitsiläisen satunnaistetun "split-mouth"-tutkimuksen «Moëne R, Décaillet F, Andersen E ym. Subgingival plaque removal using a new air-polishing device. J Periodontol 2010;81:79-88 »1 aineisto käsitti 50 ylläpitohoidossa olevaa 18–70-vuotiasta (keski-ikä 54,9 ± 10,9 vuotta) parodontiittipotilasta, jotka olivat käyneet ylläpitohoidossa 3–24 kuukauden ajan. Tutkittavista 24 (48 %) oli naisia ja 25 (50 %) tupakoitsijoita. Kaksi vuorokautta ennen ylläpitohoidon toteutusta valittiin 2 leukaneljännestä, joissa oli vähintään yksi ≥ 5 mm jäännöstasku/leukaneljännes, ja niistä otettiin paperinastalla subgingivaalinen mikrobinäyte. Lisäksi tutkimukseen valituista leukaneljänneksistä (viisaudenhampaita lukuun ottamatta) rekisteröitiin plakki-indeksi, ienvetäytymät, taskusyvyydet ja ienverenvuoto (BOP) sekä tutkittiin limakalvojen kunto. Ylläpitohoitokäynnillä suoritettiin ensin koko hampaistoon supragingivaalinen depuraatio ja kerrattiin omahoidon opetus. Tämän jälkeen toteutettiin jäännöstaskujen subgingivaalinen ylläpitohoito satunnaistetusti; testiryhmä aminohappo-glysiinijauhepuhdistuksen avulla 5 sekunnin ajan ja kontrolliryhmä perinteisesti käsi-instrumentoinnin avulla enintään 5 minuutin ajan. Jauhepuhdistimessa käytettiin subgingivaalityöskentelyyn soveltuvaa kärkeä. Viikon kuluttua testi- ja kontrollialueilta otettiin uusi subgingivaalinen mikrobinäyte, rekisteröitiin plakki-indeksi ja ienverenvuoto sekä kontrolloitiin suun limakalvot. Lisäksi potilaat arvioivat toimenpiteen aikana sekä sen jälkeen esiintyvän kivun tai epämukavuuden tunnetta Visual Analog Scale -skaalan (VAS) (0–10) avulla. Tutkimuksen aikana kummassakaan ryhmässä ei raportoitu haittavaikutuksia. Jauhepuhdistuksen etuna käsi-instrumentointiin verrattuna oli sen nopeus (toimenpiteeseen käytetty keskimääräinen aika 0,5 vs 1,4 min/pinta; p < 0,001). Lisäksi jauhepuhdistus koettiin miellyttävämpänä toimenpiteenä kuin käsi-instrumentointi (VAS 0,9 vs 2,2; p < 0,001). Jauhepuhdistuksen jälkeen 7 henkilöä (14 %) raportoi hampaiden arkuudesta kylmälle. Alkutilanteeseen verrattuna jäännöstaskujen ienverenvuodon määrä väheni merkittävästi sekä jauhepuhdistusryhmässä (73 %:sta 58 %:iin, p = 0,019) että käsi-instrumentointiryhmässä (68 %:sta 43 %:iin, p < 0,001). Testattavien jäännöstaskujen osalta perinteinen käsi-instrumentointi vähensi vuotavien pintojen osuutta enemmän (p = 0,045) kuin jauhepuhdistus. Käsi-instrumentointi vähensi myös merkittävästi enemmän mikrobien kokonaismäärää (p < 0,001) sekä Porphyromonas gingivaliksen (p = 0,01), Treponema denticolan (p < 0,001) ja Tannerella forsythian (p < 0,001) määriä tutkimusjakson (1 viikko) aikana. Jauhepuhdistus on nopea, miellyttävä ja turvallinen menetelmä jäännöstaskujen ylläpitohoidossa, ja sen avulla voidaan vähentää ienverenvuotoa lähes yhtä hyvin kuin perinteisesti käsi-instrumenttien avulla toteutetulla ylläpitohoidolla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ruotsalaisen satunnaistetun "split-mouth"-tutkimuksen «Wennström JL, Dahlén G, Ramberg P. Subgingival debridement of periodontal pockets by air polishing in comparison with ultrasonic instrumentation during maintenance therapy. J Clin Periodontol 2011;38:»2 aineisto käsitti 20 keski-iältään 60-vuotiasta (vaihteluväli 40–71 vuotta) aiemmin hoidettua parodontiittipotilasta, joista 14 (70 %) oli naisia ja 15 (75 %) tupakoi päivittäin (5–20 savuketta/vrk). Tutkittavilla oli vähintään 2 keskisyvää tai syvää (PPD 5–8 mm) jäännöstaskua/leukaneljännes sekä taskumittauksen yhteydessä esiintyvää ienverenvuotoa. Kahdesta leukaneljänneksestä valittujen jäännöstaskujen ylläpitohoito toteutettiin satunnaistetusti; testiryhmä aminohappo-glysiinijauhepuhdistuksen avulla 2 x 5 sekunnin ajan ja kontrolliryhmä ultraääni-instrumentoinnin avulla 30 sekunnin ajan. Jauhepuhdistimessa käytettiin subgingivaalityöskentelyyn soveltuvaa kärkeä ja ultraääni-instrumentoinnissa 75 % tehoa vesijäähdytyksessä. Kliiniset parametrit rekisteröitiin alkutilanteessa sekä 14 ja 60 vuorokauden hoitokäynnin jälkeen. Lisäksi ientaskuista kerättiin steriilillä kyretillä mikrobinäytteet alkutilanteessa sekä 2 ja 14 vuorokauden hoidon jälkeen. Plakkia esiintyi alkutilanteessa < 10 % molemmissa kohdehampaissa sekä tutkimuksen päättyessä (60 vrk) 17 % jauhepuhdistusryhmässä ja 7 % ultraääni-instrumentointiryhmässä (ryhmien välillä ei eroa, p > 0,05). Molemmissa ryhmissä ienverenvuodon määrä väheni 100 %:sta 25 %:iin jauhepuhdistusryhmässä ja 30 %:iin ultraääni-instrumentointiryhmässä (ryhmien välillä ei eroa, p > 0,05). Jauhepuhdistusryhmässä 19 ientaskua (48 %) sulkeutui (PPD ≤ 4 mm ja BOP-) ja vastaavasti ultraääni-instrumentointiryhmässä 18 ientaskua (45 %). Tutkimusjakson aikana ryhmien välillä ei ollut myöskään eroa jäännöstaskujen keskimääräisessä syvyydessä eikä mikrobikoostumuksessa. Vaikka instrumentoinnista aiheutuva epämukavuus oli molemmissa ryhmissä vähäistä, jauhepuhdistusryhmässä se oli vähäisempää (1–100 mm VAS-skaalan mediaani 7,5 vs 15,0; p < 0,05). Jauhepuhdistus on keskisyvien ja syvien jäännöstaskujen ylläpitohoidossa kliinisesti ja mikrobiologisesti yhtä tehokas kuin ultraääni-instrumentointi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Amerikkalaisen RCT-tutkimuksen «Flemmig TF, Arushanov D, Daubert D ym. Randomized controlled trial assessing efficacy and safety of glycine powder air polishing in moderate-to-deep periodontal pockets. J Periodontol 2012;83:444-52 »3 aineisto käsitti 15 kroonista parodontiittia sairastavaa 41–78-vuotiasta (keski-ikä 63,9 ± 8,3 vuotta) tutkittavaa, joista 3 (20 %) oli naisia, sekä verrokkeina 15 parodontiittipotilasta (keski-ikä 63,8 ± 7,8 vuotta), joista 12 (80 %) oli naisia. Tutkimukseen valituilla henkilöillä oli vähintään 2 hampaassa 4–9 mm:n jäännöstasku sekä alveoliluuta jäljellä vähintään 3 mm. Lisäksi heidän suuontelostaan otetussa mikrobinäytteessä oli todettu Porphyromonas gingivalista ja Tannerella forsythiaa. Testiryhmässä koko hampaiston supra- ja subgingivaalinen ylläpitohoito toteutettiin glysiinijauhepuhdistuksen avulla 5 sekunnin ajan / hammaspinta ja verrokkiryhmän vastaava hoito käsi-instrumenttien sekä pastapuhdistuksen avulla ilman aikarajaa. Jauhepuhdistimessa käytettiin supraginvaalityöskentelyyn konventionaalista käsikappaletta ja subgingivaalityöskentelyyn soveltuvaa kärkeä. Ylläpitohoidon jälkeen kaikki potilaat purskuttelivat 0,12-prosenttisella klooriheksidiini-glukonaattiliuoksella 2 minuutin ajan ja jatkoivat suuveden käyttöä 2 viikon ajan (2 minuuttia kerrallaan, 2 kertaa/vrk). Tutkimuksen alkutilanteessa ja 90 vuorokauden kuluttua ylläpitohoitokäynnistä kliinisissä parametreissä ei ilmennyt eroja ryhmien välillä. Ensimmäisessä kontrollissa (10 vrk) subgingivaalinen jauhepuhdistus oli vähentänyt keskisyvien ja syvien ientaskujen kokonaisbakteerimäärää enemmän verrattuna perinteiseen käsi-instrumentointiin (log10CFU 5,3–5,4 vs 5,65–5,7; p < 0,05). Seurantajakson lopussa (90 vuorokauden kuluttua ylläpitohoidosta) bakteerien kokonaismäärä palautui molemmissa ryhmissä alkutilanteen tasolle. Testiryhmässä 90 vuorokauden kohdalla P. gingivalis -määrät olivat kuitenkin merkittävästi pienemmät (p < 0,05) kuin verrokkiryhmällä. Kummassakaan ryhmässä ylläpitohoito ei saanut aikaan merkittäviä haittavaikutuksia. Jauhepuhdistimella toteutettu keskisyvien ja syvien jäännöstaskujen ylläpitohoito on kliinisesti yhtä tehokas ja mikrobiologiselta vaikutukseltaan tehokkaampi kuin käsi-instrumentein toteutettu ylläpitohoito.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Sveitsiläisen satunnaistetun "split-mouth"-tutkimuksen «Müller N, Moëne R, Cancela JA ym. Subgingival air-polishing with erythritol during periodontal maintenance: randomized clinical trial of twelve months. J Clin Periodontol 2014;41:883-9 »4 aineisto käsitti 50 vähintään 3 kuukauden ajan ylläpitohoidossa ollutta ≥ 18-vuotiasta (keski-ikä 58,5 vuotta) yleistervettä parodontiittipotilasta, joita seurattiin vuoden tutkimusjakson aikana 3 kuukauden välein. Tutkittavista 29 (58 %) oli naisia ja 19 (38 %) tupakoitsijoita. Hampaiston oikean- ja vasemmanpuoleisesta leukaneljänneksestä (viisaudenhampaita lukuun ottamatta) valittiin vitaalien hampaiden syvin jäännöstasku testi- ja kontrollikohdiksi. Hampaista rekisteröitiin plakki-indeksi, ienvetäytymät, taskusyvyydet ja ienverenvuoto (BOP) sekä VAS-skaalan (1–100 mm) avulla juurten hypersensitiivisyys. Lisäksi tarkistettiin suun limakalvot. Kaksi vuorokautta ennen ylläpitohoidon toteutusta jäännöstaskuista otettiin paperinastalla mikrobinäyte. Ylläpitohoitokäynneillä (0, 3, 6 ja 9 kk) depuroitiin koko hampaisto supragingivaalisesti ja kerrattiin omahoidon opetus. Tämän jälkeen toteutettiin jäännöstaskujen subgingivaalinen ylläpitohoito satunnaistetusti; testiryhmä erytritolia ja 0,3-prosenttista klooriheksidiiniä sisältävän jauhepuhdistuksen avulla 5 sekunnin ajan ja kontrolliryhmä ultraääni-instrumentoinnin avulla 20 sekunnin ajan. Jauhepuhdistimessa käytettiin subgingivaalityöskentelyyn soveltuvaa kärkeä. Jäännöstaskusyvyyttä lukuun ottamatta testi- ja kontrolliryhmien välillä ei ollut alkutilanteessa eroa (keskimäärin 5,2 ± 0,4 mm vs 5,4 ± 0,6 mm; p = 0,003). Tutkimusjakson aikana yksi potilas keskeytti seurannan 3 kuukauden jälkeen. Seurantajakson lopussa molemmissa ryhmissä jäännöstaskusyvyydet (p < 0,001) ja jäännöstaskujen (> 4 mm) lukumäärä (p < 0,001) sekä ienverenvuotoarvot (BOP %) olivat merkittävästi matalammat alkutilanteeseen verrattuna. Ryhmien välillä ei ilmennyt eroja. Tutkimusjakson aikana Aggregatibacter actinomycetemcomitansin esiintyvyys väheni merkittävästi enemmän jauhepuhdistusryhmässä kuin ultraääni-instrumentointiryhmässä (p = 0,035). Lisäksi jauhepuhdistus koettiin miellyttävämpänä kuin ultraääni-instrumentointi (1–100 mm VAS-skaalan keskiarvo 20,4 ± 21,7 mm vs 48,6 ± 29,2 mm; p = 0,004). Verrattuna ultraääni-instrumentointiin jauhepuhdistuksen avulla toteutettu ylläpitohoito on yhtä tehokas ja turvallinen, mutta kivuttomampi menetelmä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Parodontiitti 1

Kommentit

Jauhepuhdistimen käyttöä ylläpitohoidossa on toistaiseksi tutkittu vielä melko pienillä potilasaineistoilla (4 tutkimuksessa yhteensä 150 potilasta). Näiden tulosten perusteella se ilmeisesti on nopea, miellyttävä ja lähes kivuton menetelmä jäännöstaskujen ylläpitohoidossa. Jauhepuhdistuksella voidaan vähentää ienverenvuotoa (lähes) yhtä hyvin kuin perinteisesti käsi-instrumenteilla «Moëne R, Décaillet F, Andersen E ym. Subgingival plaque removal using a new air-polishing device. J Periodontol 2010;81:79-88 »1, «Flemmig TF, Arushanov D, Daubert D ym. Randomized controlled trial assessing efficacy and safety of glycine powder air polishing in moderate-to-deep periodontal pockets. J Periodontol 2012;83:444-52 »3a yhtä hyvin kuin ultraäänilaitteella «Wennström JL, Dahlén G, Ramberg P. Subgingival debridement of periodontal pockets by air polishing in comparison with ultrasonic instrumentation during maintenance therapy. J Clin Periodontol 2011;38:»2, «Müller N, Moëne R, Cancela JA ym. Subgingival air-polishing with erythritol during periodontal maintenance: randomized clinical trial of twelve months. J Clin Periodontol 2014;41:883-9 »4tehdyllä ylläpitohoidolla. Mikrobiologiset vaikutukset ovat vielä ristiriitaisia ja näyttävät palautuvan alkutilanteen tasolle Seuranta-ajat ovat lyhyitä (maksimi 9 kuukautta), ja ylläpitohoitoa on toteutettu 3 kuukauden välein.

Kirjallisuutta

  1. Moëne R, Décaillet F, Andersen E ym. Subgingival plaque removal using a new air-polishing device. J Periodontol 2010;81:79-88 «PMID: 20059420»PubMed
  2. Wennström JL, Dahlén G, Ramberg P. Subgingival debridement of periodontal pockets by air polishing in comparison with ultrasonic instrumentation during maintenance therapy. J Clin Periodontol 2011;38:820-7 «PMID: 21736599»PubMed
  3. Flemmig TF, Arushanov D, Daubert D ym. Randomized controlled trial assessing efficacy and safety of glycine powder air polishing in moderate-to-deep periodontal pockets. J Periodontol 2012;83:444-52 «PMID: 21861637»PubMed
  4. Müller N, Moëne R, Cancela JA ym. Subgingival air-polishing with erythritol during periodontal maintenance: randomized clinical trial of twelve months. J Clin Periodontol 2014;41:883-9 «PMID: 25041441»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Parodontiitti
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko