KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Ohje potilaille ja läheisille: Mitä teen, kun epäilen muistisairautta?

Lisätietoa aiheesta
21.9.2016
Muistisairauksien Käypä hoito -työryhmä

Muistin muutoksia esiintyy kaikenikäisillä eri tekijöistä johtuen. Ikääntymisen myötä niiden esiintyvyys lisääntyy, ja arvioiden mukaan joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa kärsivänsä muistioireista. Suurimmalla osalla heistä ei kuitenkaan ole varsinaista etenevää muistisairautta. Kiire, stressi, väsymys ja masentuneisuus voivat lisätä keskittymisen ongelmia ja aiheuttaa ohimeneviä muistivaikeuksia. Jos muistioireet kuitenkin pitkittyvät tai lisääntyvät, on syytä selvittää niiden syy, ja hakea oireeseen asianmukaista apua.

Milloin epäillä muistisairautta?

  • Henkilö itse tai omaiset ilmaisevat huolensa henkilön lähimuistista, vaikka sosiaalinen toimintakyky olisikin säilynyt
  • Muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita
  • Sovittujen tapaamisten unohtelu, epätarkoituksenmukainen terveyspalvelujen käyttö, vaikeus noudattaa hoito-ohjeita
  • Vaikeus löytää sanoja tai epäasianmukaiset sanat
  • Päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen
  • Käsitteellisen ajattelun heikkeneminen, esim. taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeus
  • Esineiden katoaminen ja niiden käyttötavan ja tarkoituksen ymmärtämisen vaikeutuminen
  • Mielialamuutokset, ahdistuneisuus ja apaattisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa
  • Persoonallisuuden muuttuminen, sekavuus, epäluuloisuus tai pelokkuus
  • Aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen voivat edeltää muistioiretta

Tutkimuksiin hakeutuminen

Jos huomaat muistioireita itselläsi tai läheiselläsi, kannattaa rohkeasti hakeutua muistitutkimuksiin. Useimmissa terveyskeskuksissa lääkärin työparina toimii muistihoitaja ja/tai muistikoordinaattori, johon kannattaa ottaa yhteyttä. Ellei muistihoitajaa ole, voit hakeutua suoraan terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Jos olet työelämässä, voit ottaa yhteyttä työterveyshuoltoosi. Myös yksityiset lääkäriasemat palvelevat muistiasioissa (erityisesti geriatrian ja neurologian erikoislääkärit).

Mitä tutkitaan?

Terveyskeskuksessa tehdään aluksi perustutkimukset (haastattelu, muistioireen arviointi, muisti- ja toimintakykytestit), jotka tapahtuvat useimmiten muistihoitajan vastaanotolla. Lisäksi otetaan asiaan kuuluvia laboratoriokokeita.

Muistivaikeuksia tutkittaessa on tärkeää jo alkuvaiheissa saada lisätietoja asiakkaan hyvin tuntevilta henkilöiltä. Jos omainen tai muu läheinen ei ole alkuvaiheen selvittelyissä mukana, pyydetään tutkittavalta henkilöltä omaisen tai muun läheisen yhteystiedot jatkoselvittelyjä varten ja häneen otetaan yhteyttä.

Jos alkuselvitysten jälkeen lisätutkimukset näyttävät tarpeellisilta, muistioireinen ohjataan muistisairauksien tutkimiseen ja hoitoon erikoistuneelle muistipoliklinikalle. Mikäli lisätutkimuksia muistioireiden osalta ei tarvita, kannattaa jatkossa huomioida aivoterveyttä edistävät elämäntavat. Sydämelle terveelliset elämäntavat edistävät myös aivojen ja muistin hyvinvointia. Muistisairauksia voidaan myös ennaltaehkäistä terveillä elintavoilla ja aktiivisella asenteella!

Muistipoliklinikka

Muistipoliklinikoita on nykyisin monissa sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja yksityisillä lääkäriasemilla. Alle 65-vuotiaat eli työikäiset muistipotilaat tutkitaan yleensä neurologian muistipoliklinikalla. Jos terveyskeskuksessa ei ole omaa muistipoliklinikkaa, tutkittava lähetetään silloin jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon keskus- tai yliopistosairaalaan paikkakunnasta riippuen.

Muistipoliklinikalla tehdään tarvittavat lisätutkimukset, joiden perusteella pyritään selvittämään muistioireiden syy sekä arvioidaan muistisairauslääkityksen tarve ja laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmasuunnitelma.

Muistipotilaan jatkohoito ja seuranta tapahtuu yleensä omassa terveyskeskuksessa.

Hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Jokaiselle, jolla todetaan muistisairaus, laaditaan muistipoliklinikalla yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Sen pohjalta muistihoitaja ja/tai muistikoordinaattori neuvoo ja opastaa muistisairasta ja hänen läheisiään esimerkiksi lääkehoidossa, erilaisten yhteiskunnan järjestämien etuuksien (esim. Kela) hakemisessa ja mahdollisesti tarvittavien tukipalvelujen (omaishoito, kotihoidonpalvelut jne.) järjestelyissä. Myös suhtautuminen läheisen muistioireisiin vaatii taitoa ja näkemystä, joten näitä asioita voi pohtia yhdessä muistihoitajan kanssa.

Muistihoitaja ja/tai muistikoordinaattori toimii yhteistyössä lääkärin kanssa. Muistihoitajaan voi ottaa yhteyttä erilaisissa muistipotilaan hoitoon liittyvissä kysymyksissä.

Pidä huolta muististasi

  • Ylös, ulos ja lenkille – säännöllinen sykettä nostava liikunta vähentää dementian riskiä
  • Käytä kypärää – kallovammat altistavat dementialle
  • Vältä alkoholin liikakäyttöä – humalahakuinen alkoholinkäyttö altistaa muistihäiriöille sekä sekoittaa unirytmiä
  • Tupakka pois – tupakointi lisää etenevän muistisairauden riskiä
  • Vältä stressiä – pitkäaikainen stressi voi aiheuttaa muistioireita
  • Aktivoi aivojasi – mitä enemmän aivojaan elinaikanaan käyttää, sitä vastustuskykyisemmät ne ovat muistisairauksien aiheuttamille muutoksille
  • Pidä yllä ystävyyssuhteitasi – sosiaalinen kanssakäyminen aktivoi muistin toimintaa sekä edistää aivojen terveyttä auttamalla hallitsemaan stressiä ja ehkäisemällä masentuneisuutta
  • Nuku tarpeeksi – hyvä ja riittävä uni on aivojen toiminnan edellytys sekä oppimisen että muistin kannalta, jatkuva unenpuute voi aiheuttaa muistioireita
  • Huolehdi terveellisestä ja monipuolisesta ruokavaliosta
    • vähemmän eläinrasvaa, niukemmin kaloreita – ravinnon korkea rasvapitoisuus lisää beta-amyloidin kertymistä aivoihin
    • kalaa ja rypsiöljyä ruoanlaittoon – kalarasvat ja alfalinoleenihappo pienentävät sekä sydän- ja verisuoni- että muistisairauksien riskiä
    • marjat, hedelmät ja kasvikset – näistä saatavat vitamiinit ja antioksidantit lisäävät elinvoimaa ja suojaavat monilta sairauksilta

Lisätietoa potilasjärjestöistä: Muistiliitto «http://www.muistiliitto.fi/»1

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Muistisairaudet
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko