KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Ohje potilaille ja läheisille: Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus

Lisätietoa aiheesta
21.9.2016
Muistisairauksien Käypä hoito -työryhmä

Keskeistä

  • Aivoverenkiertosairaus on toiseksi yleisin etenevän muistisairauden syy.
  • Aivoverenkiertosairauteen liittyvien etenevien muistisairauksien päätyyppejä ovat pienten suonten ns. subkortikaalinen tauti ja suurten suonten ns. kortikaalinen tauti.
  • Perinteisiin sydän ja -aivoverenkierron sairauksien vaaratekijöihin keski-iässä (korkea verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes, ylipaino, liikunnan vähäisyys, tupakointi) liittyy vanhemmalla iällä lisääntynyt muistisairauden riski.
  • Aivohalvauksen jälkeen muistin ja tiedonkäsittelyn oireet ovat yleisiä.
  • Oireettomiin eli ns. hiljaisiin aivoinfarkteihin ja valkean aivoaineen verisuoniperäisiin muutoksiin liittyy kohonnut muistisairauden riski.

Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymä

Aivoverenkiertosairauden aiheuttamaan muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymään eli vaskulaariseen kognitiiviseen heikentymään (VCI) sisältyvät rajatummat tiedonkäsittelyn oireet yhden tai useamman toiminnon alueella ja laaja-alaiset vaikeammat muistisairausasteiset tapaukset.

Miten aivoverenkiertosairauden aiheuttaman muistisairauden oireet ilmenevät?

Pienten suonten tauti

Pienten suonten taudissa tyypillinen varhainen tiedonkäsittelyn oire on toiminnanohjauksen häiriö, johon liittyy tiedonkäsittelyn hidastuminen. Toiminnanohjauksen häiriössä tavoitteen asettelu, toiminnan aloittaminen, suunnitelmallisuus, johdonmukaisuus, toiminnan jaksottaminen ja toteuttaminen, toimintatavan joustava vaihtaminen ja säilyttäminen ovat heikentyneet.

Muistioire pienten suonten taudissa on usein vähemmän korostunut kuin esim. Alzheimerin taudissa. Tyypillisesti oppiminen on tehotonta, unohtaminen on vähäisempää, tunnistaminen säilyy, vihjeet auttavat, mutta juuttumistaipumusta esiintyy. Käytösoireina esiintyy masennusta, persoonallisuuden muutoksia ja psykomotorista hidastumista.

Pienten suonten taudissa lääkäri voi todeta potilaalla tyypillisiä neurologisia oireita, esimerkiksi kävelyn, tasapainon tai virtsaamisen häiriöitä. Myös sanojen muodostamisen tai nielemisen vaikeutta tai jäykkyyttä voidaan todeta. Kuitenkin varsin usein paikalliset neurologiset löydökset ovat vähäisiä: ne rajoittuvat esimerkiksi tasapainon ja kävelyn lievään häiriöön.

Pienten suonten taudissa oireiden alku on vaihteleva. Potilaalla on usein ollut ohimenevä aivoverenkierron häiriö (TIA), hetkellinen kävelyvaikeus tai sekavuutta ilman selvää aivohalvaukseen viittaavaa paikallista neurologista oiretta tai löydöstä. Vaivihkainen alku on äkillistä yleisempi, ja oireet etenevät suurella osalla potilaista tasaisesti ilman portaittaisia pahenemisvaiheita. Oireet saattavat kuitenkin vaihdella – päivien välillä on eroa – ja potilailla on monesti pidempiäkin, kuukausia kestäviä, tasaisia vaiheita.

Pienten suonten taudissa todetaan aivojen tietokone- tai magneettikuvauksessa joko laaja-alainen valkean aineen verisuoniperäinen muutos tai lukuisia hyvin pieniä, ns. lakunainfarkteja syvässä harmaassa ja valkeassa aineessa.

Suurten suonten tauti

Suurten suonten taudin tiedonkäsittelyn oirekuva voi olla hyvin monimuotoinen riippuen aivoinfarktien sijainnista. Yleisoireina ovat vireystilan, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen häiriöt. V. vaurioituneesta aivopuoliskosta riippuen infarktit voivat aiheuttaa erityyppisiä kielellisiä tai visuospatiaalisia hahmotusvaikeuksia, sekä muita rajattuja neuropsykologisia oireita, kuten lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen vaikeutta, apraksiaa ja, toispuoleista huomiotta jäämistä eli neglect-oiretta.

Neurologisina löydöksinä todetaan infarktien sijainnista riippuen näkökenttäpuutos, suupielen roikkuminen, toispuolihalvaus ja kävelyn häiriö. Oireiden alku on useimmiten nopea (tunteja, päiviä), oireet pahenevat portaittain (toipuminen pahenemisvaiheen jälkeen) ja ne vaihtelevat. Kun vaaratekijät ovat hallinnassa, potilailla on usein jopa vuoden mittaisia tasaisia vaiheita. Aivokuvassa suurten suonten taudissa todetaan tyypillisesti useita aivokuoren alueen infarkteja.

Alzheimerin tauti ja aivoverenkiertosairaus

Alzheimerin taudilla ja aivoverenkiertosairaudella on monia samoja riskitekijöitä: kohonnut verenpaine, kohonnut kolesteroli, sokeritauti ja valtimosairaudet. Alzheimerin tauti, johon liittyy aivoverenkiertosairaus, esiintyy vähintään puolella yli 80-vuotiaista muistisairauspotilaista. Lähitulevaisuudessa tämä saattaa olla tärkein etenevien muistisairauksien syy. Asetyylikoliini-nimistä välittäjäainetta käyttävän hermoverkoston toimintaa tehostavat lääkkeet eli ns. AKE- lääkkeet tehoavat näillä potilailla muistisairauden oireisiin. Alzheimerin tauti, johon liittyy aivoverenkiertosairaus, on myös virallinen käyttöaihe näille lääkkeille, ja Suomessa ne kuuluvat myös Kela-korvattavuuden piiriin.

Hoidon kokonaisuus

Muistisairaudet vaikuttavat aina koko perheeseen ja lähipiiriin, sillä usein sairastuneen henkilön persoonallisuus muuttuu vaivihkaa ja läheiset saattavat olla vuosiakin epätietoisia siitä, mistä on kyse. Avuntarve on aluksi lähinnä henkistä tukemista, ja sairauden edetessä apua tarvitaan yhä käytännöllisempiin asioihin. Hoito ja kuntoutukselliset keinot suunnitellaan yhdessä sairastuneen ja hänen läheisensä kanssa. Jokaisen elämäntilanne ja tarpeet ovat erilaiset. Esimerkiksi yksin asuja tarvitsee osittain erilaista tukea selviämiseensä kuin läheisen kanssa asuva. Tärkeintä on omanlaisensa elämän jatkaminen uudesta tilanteesta huolimatta.

Seuraavat asiat tulee huomioida hoidon suunnittelussa:

  • yleisen terveydentilan hyvä hoito (muut pitkäaikaissairaudet ja lääkitys)
  • tilannetta pahentavien tekijöiden korjaaminen (esimerkiksi sopimaton lääkitys, masennus, huono ravitsemus, puutostilat, lihasvoiman heikkous, kaatuilutaipumus)
  • oireenmukainen lääkehoito (aivoverenkierron häiriöitä ennaltaehkäisevä lääkitys, erityistilanteissa muistisairauslääkkeet)
  • säännöllisen seurannan varmistaminen (hoitava lääkäri, alueen muistihoitaja)
  • aktiivisuudesta ja toimeliaisuudesta huolehtiminen (liikunta, perhe- ja ystävyyssuhteista huolehtiminen, harrastukset, päiväkerhot)
  • varautuminen poikkeustilanteisiin (yhteyshenkilöt, turvaverkosto)
  • psyykkinen tuki ja virikkeet (yhdistysten järjestämä toiminta sairastuneille ja läheisille)
  • tukipalvelut (ruokapalvelu, siivouspalvelu, kotiapu, kotisairaanhoito)
  • erilaiset etuudet (lääkekorvaukset, eläkkeensaajan hoitotuki, omaishoidon tuki)
  • tulevaisuuden suunnittelu (valtakirjat, testamentti, hoitotahto)

Aivoverenkiertosairauden aiheuttaman muistisairauden hoito

Aivoverenkiertosairaudesta johtuvan muistisairauden hoidossa keskitytään sen syihin ja vaaratekijöihin sekä hoidetaan jo todettuja sairauksia. Aivoverenkierron häiriöiden vaaratekijöiden, mahdollisten rytmihäiriöiden, sydänsairauksien, keuhkosairauksien ja epilepsian hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus ei ole minkään tutkitun lääkeaineen virallinen käyttöaihe Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Muistisairauslääkkeillä ei ole Suomessa myöskään Kela-korvattavuutta puhtaassa aivoverenkierron häiriön aiheuttamassa muistisairaudessa. Tutkimuksia on tehty donepetsiililla, galantamiinilla, rivastigmiinilla ja memantiinilla. Näillä voi olla tiedonkäsittelyä kohentava vaikutus, mutta ne eivät vaikuta yleisvaikutelmaan lievässä tai keskivaikeassa aivoverenkiertosairauden muistisairaudessa. Tilanteen seuranta ja arviointi säännöllisesti, esimerkiksi 6 kuukauden välein on tarpeen, sillä aivoverenkiertosairauksiin liittyy myös lisääntynyt Alzheimerin taudin riski. Näissä tilanteissa varhaisten oireiden havainnointi asiantuntijan toimesta on tärkeää.

Liikunnan merkityksestä aivojen toiminnalliselle ja rakenteelliselle kunnolle tulee lisääntyvästi näyttöä. Suomessa tehdyssä FINGER-tutkimuksessa (The Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability) liikunnasta, ruokavaliosta ja kognitiivisesta harjoittelusta koostunut hoito-ohjelma vähensi tiedonkäsittelyn heikentymisen vaaraa merkittävästi.

Ennaltaehkäisyn merkitys korostuu vaskulaarisessa kognitiivisessa heikentymässä. Alkavatkin pienten aivoverisuonten taudin kuvantamislöydökset ovat merkityksellisiä ja mm. tähän tietoon vedoten tulee potilasta rohkaista elintapamuutoksiin: tupakoimattomuuteen, painonhallintaan ja riittävään liikuntaan. Sairauden kokonaiskuormaa tulee pyrkiä arvioimaan huomioiden kaikki erilaiset aivomuutokset, muiden elinten sairaudet (mm. munuainen, sydän) sekä oireet kuten kävelyvaikeus ja masennus.

Lisätietoa potilasjärjestöistä: Muistiliitto «http://www.muistiliitto.fi/»1 ja Aivoliitto «http://www.aivoliitto.fi/»2

Käypä hoito -potilasversio Aivoinfarkti «Tunnista aivoinfarkti – hoitoon ja heti! (aivoinfarkti ja TIA)»1

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Muistisairaudet
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko