KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Ohje potilaille ja läheisille: Parkinsonin taudin muistisairaus

Lisätietoa aiheesta
22.9.2016
Muistisairauksien Käypä hoito -työryhmä

Parkinsonin taudin alkuvaihetta hallitsevat lepovapina, lihasjäykkyys ja liikkeiden hitaus. Parkinsonin taudin edetessä eriasteiset tiedonkäsittelyn ja muistin ongelmat yleistyvät.

Parkinsonin taudissa ilmenevien tiedonkäsittelyongelmien perustaa ei vielä täysin tunneta. Yleisimpänä syynä pidetään Parkinsonin taudille tyypillisten hermosolujen sisäisten kertymien, ns. Lewyn kappaleiden, kehittymistä aivokuoren alueelle, taudin alkuvaiheessa pääasiassa mustatumakkeeseen (substantia nigra). Tämän oletetaan liittyvän dopamiinivälittäjäaineen vähenemiseen. Dopamiinin puute on yhteydessä myös liikkeiden suorittamisen ja säätelyn vaikeuteen sekä lihasjäykkyyden kehittymiseen ja Parkinsonin taudissa ilmenevän aloitekyvyn heikentymiseen (apatia). Muutoksia havaitaan myös muissa välittäjäainejärjestelmissä, kuten asetyylikoliini-, noradrenaliini- ja serotoniinijärjestelmissä. Nämä muutokset liittyvät Parkinsonin taudissa ilmenevään tarkkaavuuden heikentymiseen, vireystilan, mielialan ja uni-valverytmin muutoksiin. Parkinson-tautia sairastavalle voi kehittyä myös Alzheimerin taudille tyypillisiä aivomuutoksia.

Suomessa on noin 10 000 Parkinsonin tautia sairastavaa, ja arvion mukaan heistä noin 3 000:lla on muistioireita eli Parkinson taudin muistisairaus. Ikä on muistisairauden kehittymisen kannalta keskeinen tekijä, ja ikääntyminen lisää selvästi muistisairauden riskiä Parkinsonin taudissa. Niillä, joiden Parkinsonin tauti on alkanut nuoremmalla iällä, muistisairaus on harvinainen. Myös muissa muistisairauksissa, kuten Alzheimerin taudissa, korkea ikä on muistisairauden vaaratekijä.

Miten Parkinsonin taudin muistioireet ilmenevät?

Tavallisimmat tiedonkäsittelyongelmat Parkinsonin taudissa ovat tarkkaavuuden häiriöt, toiminnanohjauksen vaikeudet, muistin heikkeneminen ja avaruudellisen hahmottamisen vaikeudet. Myös tiedon käsittelynopeus hidastuu eli "muistikoneisto" alkaa toimia hitaammin. Vaikeuksia voi ilmetä myös ongelmanratkaisussa ja tietyn toimintatavan ylläpitämisessä ja muuttamisessa eli tiedonkäsittelyn joustavuus vähenee.

Päivittäisessä elämässä edellä kuvatut oireet voivat ilmetä siten, että tavaroita alkaa olla hukassa, kaiken tekemisen aloittaminen on työläämpää eivätkä asiat palaudu mieleen yhtä helposti kuin aiemmin. Monimutkaisempien koneiden tai laitteiden käyttö voi vaikeutua eli kätevyys heikkenee. Vieraammassa ympäristössä sairastunut saattaa olla epävarma siitä, mihin suuntaan pitäisi mennä, joten tämä voi näkyä eksymisherkkyytenä. Muistiongelman takana voi olla muitakin syitä kuin muistisairaus, kuten masennukseen liittyvät oireet (esim. alavireisyys, aloitekyvyttömyys ja keskittymiskyvyn häiriö) sekä joidenkin lääkkeiden aiheuttamat haittavaikutukset.

Uuden tutkimustiedon ansiosta Parkinsonin taudin muistiongelmia voidaan havaita, diagnosoida ja ennen kaikkea hoitaa. Muistioireet kannattaa ottaa puheeksi lääkärin vastaanotolla. Parkinson-potilaan muistioireita tutkitaan ja hoidetaan terveyskeskuksessa, muistipoliklinikalla tai neurologin vastaanotolla. Muistioireista kärsivä Parkinson-potilas kuuluu muistipotilaille tarkoitettujen tukipalveluiden piiriin. Parkinsonin taudin muistisairauteen on oireita lievittävää lääkehoitoa. Liikunta, yleinen toimeliaisuus ja virikkeellinen ympäristö lievittävät myös muistioireita.

Hoidon kokonaisuus

Muistisairaudet vaikuttavat aina koko perheeseen ja lähipiiriin, sillä usein sairastuneen henkilön persoonallisuus muuttuu vaivihkaa, ja läheiset saattavat olla vuosiakin epätietoisia siitä, mistä on kyse. Avuntarve on aluksi lähinnä henkistä tukemista, mutta sairauden edetessä apua tarvitaan yhä käytännöllisempiin asioihin.

Hoito ja kuntoutukselliset keinot suunnitellaan yhdessä sairastuneen ja hänen läheisensä kanssa. Jokaisen elämäntilanne ja tarpeet ovat erilaiset. Esimerkiksi yksin asuja tarvitsee osittain erilaista tukea selviämiseensä kuin läheisen kanssa asuva. Tärkeintä on omanlaisen elämän jatkaminen uudesta tilanteesta huolimatta.

Seuraavat asiat tulee huomioida hoidon suunnittelussa:

  • yleisen terveydentilan hyvä hoito (muut pitkäaikaissairaudet ja lääkitys)
  • tilannetta pahentavien tekijöiden korjaaminen (esimerkiksi sopimaton lääkitys, masennus, huono ravitsemus, puutostilat, lihasvoiman heikkous, kaatuilutaipumus)
  • oireenmukainen lääkehoito (muistisairauslääkkeet, Parkinson lääkkeet)
  • säännöllisen seurannan varmistaminen (hoitava lääkäri, alueen muistihoitaja)
  • aktiivisuudesta ja toimeliaisuudesta huolehtiminen (liikunta, perhe- ja ystävyyssuhteista huolehtiminen, harrastukset, päiväkerhot)
  • varautuminen poikkeustilanteisiin (yhteyshenkilöt, turvaverkosto)
  • psyykkinen tuki ja virikkeet (yhdistysten järjestämä toiminta sairastuneille ja läheisille)
  • tukipalvelut (ruokapalvelu, siivouspalvelu, kotiapu, kotisairaanhoito)
  • erilaiset etuudet (lääkekorvaukset, eläkkeensaajan hoitotuki, omaishoidon tuki)
  • tulevaisuuden suunnittelu (valtakirjat, testamentti, hoitotahto)

Parkinsonin tautiin liittyvän muistisairauden oireenmukainen lääkehoito

Parkinsonin tautiin liittyvän muistisairauden oireenmukaiseen hoitoon käytetään muistisairauslääkkeitä. Parhaat tulokset on saatu asetyylikoliiniesteraasientsyymin (AKE:n) estäjistä, erityisesti rivastigmiinista AKE-estäjät tehostavat aivojen kolinergisen välittäjäainejärjestelmän toimintaa. Muistisairauslääkkeet eivät pysäytä taudin etenemistä, mutta ne hidastavat oireiden pahenemista jonkin aikaa. Rivastigmiini helpottaa merkittävästi Parkinson-dementian tiedonkäsittelyyn ja muistiin liittyviä oireita, käytösoireita oireita sekä kohentaa päivittäistä toimintakykyä eli arkiselviytymistä. Tavallisin haittavaikutus on pahoinvointi. Rivastigmiinilääkityksellä Parkinson-oireet eivät juurikaan pahene, tosin joillakin potilailla vapina voi jonkin verran lisääntyä. Suomessa rivastigmiinia käytetään lievän ja kohtalaisen vaikean muistisairauden oireenmukaiseen hoitoon potilailla, joilla on Parkinsonin tauti. Kelan peruskorvattavuuden hakemista varten tarvitaan neurologin tai geriatrin laatima B-todistus. Muistisairauslääkkeen käyttöä tulee seurata säännöllisesti lääkärin tai hoitajan toimesta.

Lisätietoa: Suomen Parkinson-liitto «http://www.parkinson.fi/»1 ja Muistiliitto «http://www.muistiliitto.fi/»2

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Muistisairaudet
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko