KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Ohje potilaille ja läheisille: Etenevien muistisairauksien ja dementian ehkäisy ja riskimittari

Lisätietoa aiheesta
22.9.2016
Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmä

Kuka voi sairastua muistisairauteen?

Läpi elämän kannattaa käyttää aivoja aktiivisesti ja monipuolisesti – niitä kuitenkaan ylen määrin rasittamatta. Näin aivojen voidaan ajatella olevan vastustuskykyisempiä mahdollisia muistisairauksille altistavia tekijöitä vastaan.

Lähes mikä tahansa aivoja vaurioittava tekijä voi johtaa muistisairauden kehittymiseen ja sen myötä dementian oirekuvaan. Valtaosassa tapauksia syy on monen tekijän summa. Muiden kuin geneettisten tekijöiden korostuminen vanhuusiän muistisairauksien kehittymisessä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden myös näiden sairauksien ehkäisyyn. Toimenpiteet on kuitenkin aloitettava ajoissa, ja mieluiten viimeistään keski-iässä pyrkiä vaikuttamaan riskitekijöihin. Tulevaa myöhäisiän muistisairauden kehittymisen todennäköisyyttä voidaan arvioida keski-ikäisillä ns. muistisairauden riskimittarin avulla. Riskimittarin avulla voit arvioida omaa tarvetta elintapojen muutoksiin.

Muistisairauden riskimittari

Alla olevassa taulukossa on esitetty Muistisairauden riskimittarin pisteytys keski-iässä mitattujen riskitekijöiden perusteella ja saadun kokonaispistemäärän ennustearvo myöhäisiän dementian kehittymisen kannalta «Kivipelto M, Ngandu T, Laatikainen T ym. Risk score for the prediction of dementia risk in 20 years among middle aged people: a longitudinal, population-based study. Lancet Neurol 2006;5(9):735-41. »1.

Muistisairauden riskimittari (ks. suosituksen taulukko «Muistisairaudet»1)

Riskimittarin tulokset

Laske pisteet yhteen. Mikä on riskisi sairastua muistisairauteen seuraavan 20 vuoden aikana?

Riskimittarin pisteytys (ks. suosituksen taulukko «Muistisairaudet»1)

Esimerkki siitä, miten riskimittarin pisteet lasketaan

49 v (3)

Farmaseutti (0)

Nainen (0)

Verenpaine 130/80 (0)

Painoindeksi: (paino 90 kg, pituus 167 cm)

= 90 / 1.67 x 1.67 = 32.3 (2) (painoindeksi = paino kg / pituus m x pituus m)

Kolesteroli 6.6 (2)

Liikunta: iltakävely koiran kanssa, toisinaan (1)

Yhteensä 8 pistettä (3 + 0 + 0 + 0 + 2 + 2 + 1) = muistisairauden riski 4,2 %

Esimerkkitapauksessa 8 pisteestä voi päästä 3 pisteeseen seuraavasti:

  • 10 %:n painonpudotuksella, ruokavalion tarkistuksella ja säännöllisemmällä liikunnalla
  • kolesteroliarvon laskulla alle 6,5 mmol/l

Edellä mainituilla tavoilla riski alenisi 4,2 %:sta 1,0 %:iin.

Muistisairauksien eri muotoja

Tavallisimmat vanhuusiällä ilmaantuvan etenevän muistisairauden muodot ovat ns. Alzheimerin tauti ja verisuoniperäinen dementia – sekä niiden yhdistelmät. Näiden on yhdessä katsottu kattavan yli 90 % kaikista tapauksista. Verisuoniperäisten syiden merkitystä korostaa kuitenkin vielä se, että myös Alzheimerin tautia on pidetty yhä selvemmin valtimosairautena. Tähän viittaavat muun muassa suomalaiset havainnot keski-iän korkean kolesterolipitoisuuden ja kohonneen verenpaineen liittymisestä myöhäisiän Alzheimerin taudin riskiin.

Muistisairaudelle altistavia ja siltä suojaavia tekijöitä

Erityinen mielenkiinto on muistisairauksien ehkäisyssä kohdistunut verenpainelääkkeisiin, statiinihoitoon (kolesterolia alentava lääkitys), tulehduskipulääkkeisiin, antioksidantti- ja vitamiiniterapiaan ja erilaisiin lääkkeettömiin ehkäisymuotoihin. Kuitenkin vain verenpaineen hoidon hyödystä on selkeää tutkimusnäyttöä. Etenkin Alzheimerin taudin syntyyn ja kehittymiseen kohdistuva perustutkimus todennäköisesti jatkossa tuottaa aivan uudenlaisia ehkäisy- ja hoitomuotoja.

Vaikka tällä hetkellä jo tunnetaankin lukuisia muistisairauksille ja niiden myötä tapahtuvalle dementoitumiselle altistavia ja siltä suojaavia tekijöitä, satunnaistetuista potilastutkimuksista saatu näyttö on kuitenkin ollut niukkaa. Tällaisen näytön saamista hankaloittaa jatkossakin valitettavasti se, että tarvittavat potilasmäärät ovat suuria ja seuranta-ajat pitkiä. Voi olla, ettei tärkeistä mahdollisesti myös muistisairauksia ehkäisevistä hoitomuodoista (esimerkiksi statiinit) koskaan saada lopullista näyttöä, koska tutkimukset keskeytyvät jo siinä vaiheessa (3–5 vuoden jälkeen), kun hoidon hyöty tulee esille esimerkiksi sepelvaltimotaudin vähentymisenä.

Avoimeksi jääneitä kysymyksiä

Tulehduskipulääkkeistä, hormonikorvaushoidosta, antioksidantti- tai vitamiinihoidosta ei ole tällä hetkellä käytettävissä kontrolloituihin kliinisiin tutkimuksiin perustuvia tuloksia muistisairauksien ehkäisyssä. Estrogeenihoito aloitettuna myöhäisellä iällä ei ole vaikuttanut Alzheimerin tautiin, joskin hoidon varhaisemman aloituksen merkitys taudin pitkän tähtäimen ehkäisyssä on selvittämättä. Kohonnut seerumin homokysteiinipitoisuus on ollut vilkkaan tutkimuksen kohteena aivoinfarktin vaaratekijänä ja sen pitoisuutta voidaan pienentää foolihapon, B6-, ja B12-vitamiinin annolla. Homokysteiiniä koskevissa hoitotutkimuksissa ei kuitenkaan ole voitu osoittaa yksiselitteistä hyötyä. Koholla oleva homokysteiinipitoisuus saattaakin olla vain merkkinä valtimokovettumataudin olemassaolosta.

Mitä voin itse tehdä?

Elintapamuutoksilla kuten tupakoinnin lopettamisella, fyysisellä aktiivisuudella, terveellisellä ruokavaliolla, painonhallinnalla ja diabeteksen ehkäisyllä sekä päävammojen ehkäisyllä on epäilemättä merkitystä myös muistisairauksien ehkäisyssä, joskaan tätä koskevia varsinaisia hoitotutkimuksia ei ole olemassa. Näitä elintapamuutoksia kannattaa toteuttaa muistakin syistä – valtimosairauksien ja korkeaan elintasoon liittyvien syöpien ehkäisyn kannalta.

Kohonneen verenpaineen hoito ehkäisee tehokkaasti aivohalvauksia ja näin on loogista, että ainakin tältä pohjalta syntyvä dementoituminen vähenee. Eräissä iäkkäillä tehdyissä verenpainelääketutkimuksissa onkin havaittu edullisia vaikutuksia myös muistisairauksien ehkäisyyn verenpainelääkettä saaneilla. Hyödyn osoittaminen useilla eri verenpainelääkkeillä tehdyissä tutkimuksissa on viitannut verenpaineen alentamisen ensisijaiseen merkitykseen ja siihen, että hyöty liittyy kiinteästi aivohalvauksien estymiseen. On kuitenkin mahdollista, että eri verenpainelääkkeillä on eroja muistisairauksien ehkäisyssä.

Vaikka statiinihoidon hyödystä dementian ehkäisyssä on saatu sekä kokeellisia että epidemiologisia viitteitä, varsinaisissa kontrolloiduissa hoitokokeissa ei ole voitu osoittaa hyötyä sen paremmin kuin haittaakaan. Statiineilla tehdyt hoitokokeet on kuitenkin ensisijaisesti suunnattu osoittamaan niiden hyöty sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Se onkin voitu vakuuttavasti osoittaa, mutta hoitoajat ovat liian lyhyitä toteamaan vaikutuksia muistisairauksien ja dementian kehittymisen kannalta. Koska statiinihoito kuitenkin ehkäisee aivohalvauksia, on loogista, että ainakin tältä pohjalta syntyvä muistisairaus voi olla estettävissä.

Miten ehkäistä dementiaa?

Lisätietoa potilasjärjestöistä: Muistiliitto «http://www.muistiliitto.fi/»1

Kirjallisuutta

  1. Kivipelto M, Ngandu T, Laatikainen T ym. Risk score for the prediction of dementia risk in 20 years among middle aged people: a longitudinal, population-based study. Lancet Neurol 2006;5(9):735-41. «PMID: 16914401»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Muistisairaudet
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko