KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-lapsen tai -nuoren ohjaamisesta

Lisätietoa aiheesta
24.11.2011
Anita Puustjärvi
  • Tavoitteena on
    • tukea lapsen onnistumista ja vähentää kieltämisen tarvetta
    • parantaa lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja
    • lisätä myönteisiä tunteita ja mukavia yhdessäolon hetkiä.
  • Keinoina käytetään käyttäytymisen ohjaamisen menetelmiä, arjen rutiinien sujuvoittamista, lapsen yleisen hyvinvoinnin varmistamista ja vuorovaikutusta tukevia toimintamalleja «Arki toimimaan–vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen. Kirjapaino Uusimaa 2011, tilattavissa www.adhd-liitto.fi ja www.bvif.fi/adhd-center»1, «Young S, Amarasinghe JM. Practitioner review: Non-pharmacological treatments for ADHD: a lifespan approach. J Child Psychol Psychiatry 2010;51:116-33 »2.
  • Käyttäytymisen ohjaamisen menetelmiä ovat muun muassa toivotun käyttäytymisen
    • selkeä (suullinen, kirjallinen tai kuvallinen) määrittely ja ohjeistaminen
    • harjoittelu ja
    • palkitseminen myönteisellä huomiolla tai jollakin sovitulla merkillä (piste, leima jne.), joita keräämällä on mahdollista saavuttaa suurempi palkinto.
  • Arjen rutiinien sujuvoittaminen:
    • Luo perheen arkeen sopiva päivärytmi, joka sisältää ainakin säännölliset ruokailut, läksyjentekohetken, kotiintulo- ja nukkumaanmenoajat sekä ilta- ja aamurutiinit (pesut, syömiset, muut).
    • Toimintajärjestyksen apuna voi käyttää kuvasarjoja tai muistilistoja.
    • Valmistele yhdessä lapsen kanssa seuraavan päivän asiat jo edellisenä iltana (aamulla puettavat vaatteet, koululaukun pakkaaminen jne.).
  • Luo selkeät, kaikilla perheenjäsenillä tiedossa olevat säännöt.
    • Sopikaa, mitä perheessä saa tai ei saa tehdä.
    • Sopikaa, mitä sääntöjen rikkomisesta seuraa.
    • Kirjoitetut säännöt kannattaa laittaa kaikkien nähtäville ja niitä tulee noudattaa johdonmukaisesti, myös aikuisten.
  • Lapsen hyvinvoinnin varmistaminen:
    • Huolehdi, että lapsi saa
      • riittävästi unta (kouluikäisellä vähintään 8–9 tuntia yössä),
      • päivittäistä monipuolista liikuntaa (vähintään 2 tuntia päivässä koulumatkat ja liikunta mukaan lukien)
      • monipuolista ravintoa (ei liikaa kofeiinia tai energiajuomia) ja
      • että aikaa jää riittävästi sekä läksyille että leikille tai vapaa-ajalle.
    • Rajoita ruutuaikaa (TV, pelit, tietokone) siten, että läksyt ja muut arjen asiat tulevat hoidetuksi ensin.
      • Älä anna lapsen pelata tai katsoa ikä- tai kehitystasolleen sopimattomia pelejä tai ohjelmia. Tutustu lapsen peleihin ja kunnioita ikärajoja.
    • Rauhoita lapsen läksyjentekoympäristöä, poista turhat ärsykkeet. Salli keskittymistä tukeva musiikki tai muu keskittymistä häiritsemätön toiminta. Muista, että lapsi voi opiskella myös muualla kuin pöydän ääressä.
    • Älä rankaise lasta koskaan fyysisesti.
    • Positiivista vuorovaikutusta tukevia toimintamalleja:
      • Ohjaa lapsen toimintaa kohti toivottua lopputulosta; mieti, miten haluat lapsen toimivan.
        • Vältä älä-sanaa (mieluummin "Kävele" kuin "Älä juokse").
        • Ole konkreettinen (mitä oikeastaan haluat lapsen tekevän, kun hän "on kunnolla"?)
        • Anna yksi ohje kerrallaan.
        • Älä ohjaa kysymyksellä (ei: "Pukisitko nyt päällesi?" vaan "Pue vaatteet päällesi.").
        • Anna lapselle aikaa toimia. Kerro, milloin odotat lapsen toimivan ("5 minuutin päästä mennään hampaiden pesulle").
      • Anna välitöntä palautetta (hymy, kiitos, kosketus tai välitön kielto, uusi ohje).
        • Kiellä napakasti ja lyhyesti, jos se on tarpeen. Vältä turhia selityksiä kieltotilanteessa.
      • Ennakoi tulevia tapahtumia. Käytä apuna kalenteria, lukujärjestystä tai vaikkapa kuvasarjaa.
        • Kerro, mitä on odotettavissa ja miten toivot lapsen toimivan. Neuvo myös, miten toimitaan ongelmatilanteessa.
        • Opeta lapselle toivottuja tapoja toimia.
        • Varaudu ongelmatilanteisiin, luo vaihtoehtoisia toimintatapoja. Suunnittele toiminta siten, että vältät luomasta turhia riskitilanteita.
      • Ole aidosti kiinnostunut lapsesta, varaa riittävästi yhteistä aikaa ja molemmille mieluisaa tekemistä.
        • Arvosta lasta ja hyväksy hänet sellaisena kuin hän on.
        • Anna lapselle mahdollisuus onnistumisen kokemuksiin.
        • Läheisyys ja lähellä olo on tärkeää myös silloin, kun lapsi on ollut hankala.
      • Rentoutumisharjoituksista voi tulla molemmille miellyttäviä hetkiä.
        • Kokeile lapsen rentouttamista pientä palloa vartalolla pyöritellen tai jalkapohjien hieromista.
        • Myös pysähtyminen tarkastelemaan juuri nyt, tässä hetkessä ympäristössä ja itsessä tapahtuvia asioita voi auttaa lasta rauhoittumaan.
        • Painava peitto voi auttaa rentoutumaan ja rauhoittumaan esim. nukkumaanmenotilanteessa.
      • Lisävinkkejä tavallisiin ongelmatilanteisiin löydät kirjallisuudesta, esim. kirjasesta "Arki toimimaan – vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen" «Arki toimimaan–vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen. Kirjapaino Uusimaa 2011, tilattavissa www.adhd-liitto.fi ja www.bvif.fi/adhd-center»1.

Kirjallisuutta

  1. Arki toimimaan–vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen. Kirjapaino Uusimaa 2011, tilattavissa www.adhd-liitto.fi ja www.bvif.fi/adhd-center
  2. Young S, Amarasinghe JM. Practitioner review: Non-pharmacological treatments for ADHD: a lifespan approach. J Child Psychol Psychiatry 2010;51:116-33 «PMID: 19891745»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko