GRADE-menetelmiin pohjautuva Hoitosuositustyöryhmien käsikirjan kriittisen arvioinnin osa II julkaistiin viimein helmikuun lopulla. Mutta mistä pisteestä lähdimme liikkeelle, ja olemmeko nyt perillä? GRADE-menetelmien kehitystyö käynnistyi 2000-luvun alussa, jolloin nuori Käypä hoito tarttui mahdollisuuteen ja otti GRADE-menetelmät soveltaen käyttöönsä. Vuosien saatossa GRADE-menetelmät kehittyivät, ja niistä muodostui kansainvälinen standardi, mutta oma menomme hieman kangistui. Sen seurauksena kaksi GRADEn keskeistä periaatetta, systemaattisuus ja läpinäkyvyys, ontuivat hieman.
Siirtymä kohti nykyGRADEa lähti liikkeelle vuonna 2019, jolloin kehitimme uudenlaisen pohjan näytönastekatsauksille. Periaatteena olivat päätemuuttujakohtainen näytön luotettavuuden arviointi ja ohjaus systemaattisesti ajatella niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat näytön luotettavuuteen – laskien tai nostaen sitä. Systemaattisempaa osaamisemme ja menetelmiemme kehittäminen on ollut vuodesta 2023 lähtien. Kulisseissa on todellakin tapahtunut: toimituksen osaamista on vahvistettu INGUIDE-kurssien ja kansainvälisen GRADE-verkoston avulla, ja omaa koulutusta järjestämme nykyään säännöllisesti. Olemme hioneet työvälineitä, päivittäneet perehdytysmateriaaleja ja muokanneet näytönastekatsauspohjia edelleen GRADEn hengen mukaan. Viimeisimpänä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä ponnistuksena, päivitimme alussa mainitsemani Hoitosuositustyöryhmien käsikirjan tutkimustiedon arvioinnin osalta. Toivon, että se kuluu työryhmäläisten ja muiden tutkimustiedon arvioinnista kiinnostuneiden käytössä!
Viimeisen kahden vuoden aikana olen työryhmien kanssa käynyt useita antoisia keskusteluja GRADE-menetelmistä. Muutos haastaa meitä aina. Nyt taustalla on yli 30-vuotinen historia ja kattava hoitosuosituskirjasto. Uusien toimintatapojen käyttöönotto on helppoa, kun lähdetään tekemään uutta suositusta. Pääpaino on kuitenkin suositusten ajantasaisena pitämisessä. Työmäärää rajataksemme olemme linjanneet, että päivitysten yhteydessä uudet näytönastekatsaukset laaditaan GRADE-menetelmien mukaan. Olemme kuitenkin havainneet, että systemaattinen arviointi on paikoin johtanut alhaisempiin luotettavuuden arviointeihin, joten vanhat ja uudet näytön luotettavuuden arviot saattavat päätyä törmäyskurssille. Joissain tilanteissa onkin yhdenvertaisuuden näkökulmasta ollut tarpeen arvioida uudelleen vanhojen näytönastekatsausten tutkimuksia.
Työryhmissä on ollut myös huolta siitä, että heikko näytön luotettavuus (näytönaste C) hoidon hyödyistä johtaa nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa hoitovaihtoehtojen karsimiseen. Systemaattisen näytön luotettavuuden arvioinnin lisäksi GRADE on tuonut mukanaan suosituslauseet. On totta, että mitä vahvempi luottamus meillä on näyttöön, sitä vahvempi suositus. Vahva näyttö ei kuitenkaan ole ainoa peruste. GRADEn Evidence to Decision (EtD) -viitekehys muistuttaa, että hyötyjen ja haittojen lisäksi on syytä tarkastella potilaiden näkemyksiä, resursseja, hyväksyttävyyttä, oikeudenmukaisuutta ja toteutettavuutta terveydenhuoltojärjestelmässämme. Näin ollen heikollakin näytöllä voidaan antaa vahva suositus, kun kokonaisuus sitä puoltaa.
Mutta olemmeko nyt usean vuoden uurastuksen jälkeen saapuneet pääteasemalle? Käsikirjan julkaiseminen tuntuu kyllä eräänlaiselta päätepisteeltä, mutta eihän se sitä ole. Tavoitteemme on tuottaa käsikirjan oheen työryhmille materiaalia, joka tekee GRADEsta helpommin lähestyttävän. Seuraamme myös edelleen kehittyvän GRADEn tuoreita tuulia muun muassa oikeudenmukaisuuden ja kestävyyden saralla. Näin varmistamme, että suosituskirjastomme toimii tietopohjana terveydenhuollon ammattilaisillemme ja hyvinvointialueiden kehittämiseen – vahvana lenkkinä vaikuttavuuden ketjussa tutkimuksesta vaikuttaviin hoitokäytäntöihin ja -päätöksiin!
Raija Sipilä
Käypä hoito -päätoimittaja