Keuhkosyöpä

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Onkologiayhdistys ry:n asettama työryhmä
21.3.2017

Opi ja ota käyttöön

Potilaalle

Muut suositukset

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sisältö

  • Tupakointi on keuhkosyövän tärkein riskitekijä: se aiheuttaa 90 % keuhkosyövistä. Tehokkain keino vähentää keuhkosyövän ilmaantuvuutta ja keuhkosyöpäkuolleisuutta on tupakoinnin vähentäminen väestössä.
  • Tietokonetomografiaseulonta vähentänee keuhkosyöpäkuolleisuutta runsaasti tupakoineilla, mutta lisänäyttöä sen kokonaishyödystä tarvitaan.
  • Jos keuhkosyöpäepäily herää perusterveydenhuollossa, potilaasta tulee ottaa keuhkojen natiiviröntgenkuva ja hänet tulee lähettää keuhkosairauksien klinikkaan jatkoselvittelyjä varten.
  • Diagnoosi perustuu histologiseen tai sytologiseen näytteeseen, jonka analyysissä pyritään mahdollisimman tarkkaan diagnoosiin, tarvittaessa immunohistokemiallisia värjäyksiä käyttäen. Kun kyse on inoperaabelista tai ei-kuratiiviisesti hoidettavasta ei-levyepiteeliperäisestä ei-pienisoluisesta karsinoomasta, histologisesta tai sytologisesta materiaalista tehdään hoitoa varten tarvittavat molekyyli- ja molekyylisytogeneettiset tutkimukset.
  • Hoitopäätökseen vaikuttavat kasvaimen mikroskooppinen tyyppi, levinneisyysaste (TNM-luokitus), potilaan yleiskunto, muut sairaudet ja keuhkojen toimintakyky.
  • Pienisoluisen keuhkosyövän hoitona on solunsalpaajahoito, joka rajoittuneessa taudissa yhdistetään sädehoitoon.
  • Paikallisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän ensisijaisena hoitona on leikkaus.
  • Kuvantamistutkimuksessa suurentuneeksi todetusta välikarsinan imusolmukkeesta otetaan kudosnäyte, joka tutkitaan ennen hoitopäätöstä.
  • Leikkauksen yhteydessä välikarsinan imusolmukkeet tulee joko poistaa systemaattisesti tai eri imusolmukealueilta on otettava näytteet histologiseen tutkimukseen.
  • Paikallisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän leikkaushoidon jälkeen osa potilaista hyötyy liitännäissolunsalpaajahoidosta.
  • Välikarsinan alueen imusolmukkeisiin levinneen ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoitona on solunsalpaajahoidon ja sädehoidon yhdistelmä. Yksittäisissä tapauksissa täydentävä leikkaushoito voi olla mahdollinen.
  • Laajemmalle levinneen ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoitona on lääkitys, palliatiivinen sädehoito tai oireenmukainen hoito.

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on lisätä lääkärikunnan tietämystä keuhkosyövän epidemiologian ja diagnostiikan ja hoidon viimeaikaisesta kehityksestä sekä yhtenäistää keuhkosyövän hoitokäytäntöä maassamme.
  • Suositus on tarkoitettu sekä perusterveydenhuoltoon että erityisesti erikoissairaanhoitoon.

Epidemiologia

  • Keuhkosyöpä on miesten toiseksi ja naisten neljänneksi yleisin syöpämuoto Suomessa. Miesten keuhkosyövän ikävakioitu ilmaantuvuus on pienentynyt 1970-luvulta mutta tasoittunut 2000-luvulta alkaen. Naisilla ilmaantuvuus on jatkuvasti suurentunut «Suomen syöpärekisteri. http://www.cancer.fi/syopar...»1.
  • Suomessa todettiin vuonna 2013 yhteensä 2 572 (miehillä 1 688, naisilla 884) keuhkosyöpätapausta. Miehillä keuhkosyöpä aiheuttaa eniten syöpäkuolemia ja naisilla toiseksi eniten. Kaikkien keuhkosyöpätapausten 5 vuoden elossaolo-osuus on edelleen miehillä vain 9 % ja naisilla 13 % «Suomen syöpärekisteri. http://www.cancer.fi/syopar...»1.
  • Suomen syöpärekisteriin vuonna 2007–2012 raportoiduista keuhkosyövistä, joista histologia oli ilmoitettu (65 % kaikista), 36 % oli adenokarsinoomia, 27 % levyepiteelikarsinoomia ja 19 % pienisoluisia karsinoomia. Keuhkosyövän patologinen tyypitys perustuu usein sytologiaan, mutta sytologista tyypitystä ei edellä mainittuina vuosina raportoitu syöpärekisterissä. (Nea Malila, Suomen syöpärekisteri, henkilökohtainen tiedonanto.)
  • Suomessa leikattiin vuosien 1988 ja 2002 välisenä aikana 5 339 keuhkosyöpäpotilasta parantavin tavoittein. Rekisteritiedot olivat saatavissa Stakesin HILMO-tietokannasta ja Suomen Syöpärekisterin tietokannasta 4 878 potilaan osalta vuoden 2003 loppuun mennessä «Sioris T, Sihvo E, Sankila R ym. Effect of surgica...»2.
    • Leikatuista potilaista 47 % (2 291) sairasti paikallista tautia, johon ei liittynyt etäpesäkkeitä. Toimenpide katsottiin luonteeltaan parantavaksi 57 %:lla (2 743) potilaista. Leikkauskuolleisuus 30 vuorokauden sisällä tai samalla sairaalajaksolla oli 5,4 % (262). Seurannan lopussa 75,8 % potilaista (3 697) oli kuollut. Menehtyneistä 3 697 potilaasta 85,5 % (3 162) oli kuollut keuhkosyöpään.
    • Keskimääräinen elossaoloaika keuhkosyöpään kuolleilla oli 2,14 vuotta (95 % CI 2,1–2,2).
    • Miesten osuus oli 77,9 % (3 799) ja naisten 22,1 % (1 079).
    • Syöpätyypit olivat levyepiteelikarsinooma 49,6 % (2 420), adenokarsinooma 32,2 % (1 573), bronkiolo-alveolaarinen karsinooma 7,8 % (379) ja erilastumaton tai tarkemmin määrittelemätön solutyyppi 10,4 % (506).

Riskitekijät

Seulonta

  • Taudin huonon ennusteen ja usein myöhäisen diagnoosin takia on etsitty varhaisdiagnostisia seulontamenetelmiä suuren riskin potilaille.
  • Keuhkokuvaseulonta ei vähennä keuhkosyöpäkuolleisuutta. Myöskään keuhkokuvaseulontaan liitetyt yskösnäytteet eivät lisää seulonnan tehokkuutta «Manser R, Lethaby A, Irving LB ym. Screening for l...»22.
  • Pieniannoksisella tietokonetomografiaseulonnalla kyetään löytämään varhaisvaiheen keuhkosyöpiä, ja runsaasti tupakoineilla se myös vähentää kuolleisuutta natiivikuvaseurantaan verrattuna «Keuhkosyövän vuosittainen TT-seulonta kolmen vuoden ajan vähentää keuhkosyöpäkuolleisuutta vähintään 30 askivuotta tupakoineilla 6,5 vuoden seurannassa.»B.
  • Ennen kuin TT-seulontaan voidaan ryhtyä, on selvitettävä seulonnan kustannustehokkuus ja kohdeväestö (ikä, tupakoinnin määrä) sekä seulontojen optimaalinen määrä ja tiheys.
  • TT-seulonnan haittoja ja hyötyjä on myös arvioitava. Runsaat väärät positiiviset löydökset kuormittavat terveydenhuollon resursseja ja voivat aiheuttaa ahdistuneisuutta. Ylidiagnostiikka voi myös johtaa elämänlaatua huonontaviin ja mahdollisesti haitallisiin hoitoihin.

Oireet ja löydökset

  • Keuhkosyövän oireet ovat usein myöhäisoireita ja viittaavat levinneeseen tautiin.
  • Diagnoosivaiheessa yleisimpiä oireita ovat yskä, hengenahdistus, rintakehän kipu, laihtuminen, veriyskä ja toistuvat keuhkokuumeet. Toisaalta neljännes keuhkosyövistä todetaan oireettomilla potilailla «Mäkitaro R. Keuhkosyövän oireet ja diagnostiikka. ...»23, «Ost DE, Yeung SC, Tanoue LT ym. Clinical and organ...»24.
  • Veriyskä ja toistuva tai korjaantumaton keuhkokuume ovat aihe lähettää potilas jatkotutkimuksiin.
  • Keuhkokuumeen jälkitarkastuksessa on olennaista varmistaa keuhkojen natiiviröntgenkuvalla radiologisten muutosten korjaantuminen.
  • Intratorakaalisen leviämisen aiheuttamia oireita voivat olla käheys, rintakipu, yläonttolaskimon ahtautuminen (vena cava superior -oireyhtymä), nielemisvaikeudet, sydänongelmat (perikardiumeffuusio) ja hengenahdistus (esim. pleuranestekertymä tai hengitysteiden sisäinen tuumori).
  • Keuhkon kärjen tuumori (Pancoastin tuumori eli superior sulcus -tuumori) saattaa aiheuttaa hartiaseudun särkyä ja yläraajan heikkoutta.
  • Etäpesäkkeisiin liittyviä oireita ovat esimerkiksi maksametastasointiin liittyvä kipu maksakapselin venymisen vuoksi, luustoetäpesäkkeisiin liittyvä kipu tai murtuma ja aivometastasointiin liittyvä päänsärky, huimaus, pahoinvointi, kouristuskohtaukset tai neurologiset puutosoireet.
  • Tavallisia yleisoireita ovat laihtuminen, väsymys, ruokahaluttomuus ja kuumeilu.
  • Paraneoplastisiksi kutsutaan oireita tai löydöksiä, jotka eivät aiheudu suoraan primaarikasvaimesta tai etäpesäkkeistä. Niitä esiintyy 10–20 %:lla keuhkosyöpäpotilaista etenkin pienisoluisessa keuhkosyövässä. Yleisimpiä ovat endokrinologiset oireet (Cushingin oireyhtymä, antidiureettisen hormonin liikatuotto, hyperkalsemia, hyperglykemia), hematologiset poikkeavuudet (polysytemia, leukemoidireaktio), neurologiset oireet (neuropatia, myopatia), vaskulaariset löydökset (tromboosit), hypertrofinen osteoartropatia, kellonlasikynnet ja yleinen kakeksia.

Diagnostiikka ja levinneisyyden selvittely

Perusselvitykset

  • Anamneesissa tärkeintä on selvittää potilaan tupakointi ja altistuminen asbestille. Kliinisessä tutkimuksessa kuunnellaan sydän- ja keuhkoäänet ja tunnustellaan kaulan, soliskuoppien ja kainaloiden imusolmukkeet sekä arvioidaan maksan koko.
  • Keuhkojen natiiviröntgenkuvaus on syytä tehdä aina, jos potilaalla on keuhko-oireita ja epäillään keuhkosyöpää. Normaali keuhkokuva ei sulje pois keuhkosyöpää «Normaali keuhkokuva ei sulje pois keuhkosyöpää.»A.
  • Jos oireet jatkuvat, potilas tulee lähettää jatkotutkimuksiin keuhkosairauksien yksikköön.

Erikoissairaanhoidon tutkimukset

  • Tutkimuksissa selvitetään kasvaimen histologinen tyyppi, taudin kliininen levinneisyys ja potilaan toimintakyky (taulukko «Tutkimuksia keuhkosyöpää epäiltäessä...»1).
  • Hoitosuunnitelmaan vaikuttavat keuhkosyövän solutyyppi ja levinneisyysaste sekä potilaan edellytykset eri hoitoihin.
  • Keuhkosyöpää hoitavassa yksikössä tulisi olla työryhmä, jossa ovat mukana keuhkosairauksien, thoraxkirurgian, syöpätautien, radiologian ja patologian erikoislääkärit.
Taulukko 1. Tutkimuksia keuhkosyöpää epäiltäessä
DIAGNOOSI JA SOLUTYYPPI LEVINNEISYYSTUTKIMUKSET POTILAAN KUNTO
Keuhkoputkien tähystys Rintakehän ja ylävatsan varjoainetehosteinen tietokonetomografia Toimintakyvyn arviointi
Transtorakaalinen biopsia PET-tietokonetomografia Keuhkofunktiotutkimukset: spirometria ja diffuusiokapasiteetti
Pleuranestepunktio Keuhkoputkien tähystys Valtimoverikaasuanalyysi
Välikarsinan tähystys Pään tietokonetomografia tai magneettitutkimus EKG
Etäpesäkkeen biopsia Luuston isotooppitutkimus Perusverikokeet
Yskössytologia Välikarsinan tähystys Kliininen rasituskoe
Pleuranestepunktio Ventilaatio-perfuusiokartta

Mikroskooppinen diagnoosi

  • Ennen hoitopäätöstä pitää pyrkiä mikroskooppiseen diagnoosiin.
  • Keuhkoputkien tähystys on diagnostiikan perustutkimus, jolla voidaan saada biopsianäyte tai imu- ja harjanäytteitä sytologisiin tutkimuksiin. Sillä selvitetään kasvaimen mahdollinen keuhkoputkensisäinen kasvu ja etäisyys henkitorven harjusta (carina tracheae) TNM-luokitusta varten.
  • Kuvantamisohjauksessa ohut- tai paksuneulanäyte voidaan ottaa rintakehän seinämän läpi. Kaikukuvausohjaus on käyttökelpoinen menetelmä, jos pesäke on kiinni pleurassa. Muussa tapauksessa voidaan käyttää TT-ohjausta. Näytteenotossa pyritään aina paksuneulanäytteeseen, jota voidaan täydentää ohutneulanäytteellä. Koska diagnostinen tarkkuus paranee, jos otetaan useampi paksuneulanäyte, tulisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä ottamaan useampia kuin yksi näyte. Histologisen näytteen spesifisyys on parempi kuin solunäytteen «Rivera MP, Mehta AC, Wahidi MM. Establishing the d...»25, «Robertson WW, Steliga MA, Siegel ER ym. Accuracy o...»26, «Schreiber G, McCrory DC. Performance characteristi...»27, «Zarbo RJ, Fenoglio-Preiser CM. Interinstitutional ...»28, «Klein JS, Salomon G, Stewart EA. Transthoracic nee...»29, «Böcking A, Klose KC, Kyll HJ ym. Cytologic versus ...»30, ja se soveltuu paremmin molekyyli- ja molekyylisytogeneettisiin tutkimuksiin. Jos potilaalla on pleuranestettä, siitä voidaan ottaa näyte sytologisiin tutkimuksiin. Näytteen ottaminen toistuvasti parantaa tuloksen osuvuutta.
  • Myös etäpesäkkeistä voidaan saada sytologinen tai histologinen varmistus taudista. Erityisesti kaulan ja solisalueiden imusolmukkeet sekä maksapesäkkeet ovat hyvin biopsoitavissa.
  • Kirurginen toimenpide (torakoskopia, mediastinoskopia tai -tomia) on joskus välttämätön mikroskooppisen näytteen saamiseksi ja taudin laajuuden selvittämiseksi.
  • Joskus kasvaimen pahanlaatuisuus varmistuu vasta jääleiketutkimuksessa kuratiiviseksi aiotun leikkauksen yhteydessä.
  • Yskössytologiaa ei tarvita rutiinitutkimuksena keuhkosyöpäepäilyssä, mutta siitä voi olla hyötyä etenkin potilailla, joilla on sentraalinen tuumori tai veriyskää. Negatiivinen löydös ei sulje syövän mahdollisuutta pois, ja toisaalta diagnoosi voi perustua yskössytologiaan vain niissä harvoissa tilanteissa, joissa löydös varmasti sopii levyepiteelikarsinoomaan tai pienisoluiseen karsinoomaan eikä muita näytteitä saada «Rivera MP, Mehta AC, Wahidi MM. Establishing the d...»25.

Histopatologinen tutkimus

Molekyyli-, molekyylisytogeneettiset ja immunohistokemialliset tutkimukset

  • Molekyyligeneettiset menetelmät tunnistavat geeniaineksen mutaatioita ja molekyylisytogeneettiset menetelmät geeniaineksen uudelleenjärjestymiä «Knuutila S. Diagnostiset menetelmät. ss. 1180-9. K...»36. Tutkimuksista käytetään usein yleisnimitystä molekyylipatologiset tutkimukset, joihin voidaan luokitella myös immunohistokemiaan perustuvat prediktiiviset tutkimukset.
  • Kun kyseessä on inoperaabeli tai ei-kuratiivisesti hoidettava ei-levyepiteeliperäinen ei-pienisoluinen karsinooma, lääkehoidon valintaa varten tutkitaan, onko kasvaimessa prediktiivinen EGFR-mutaatio tai ALK-uudelleenjärjestymä eli translokaatio «Travis WD, Brambilla E, Noguchi M ym. Internationa...»32, «Mok TS, Wu YL, Thongprasert S ym. Gefitinib or car...»37, «Kwak EL, Bang YJ, Camidge DR ym. Anaplastic lympho...»38. Tutkimukset voidaan haluttaessa tehdä kaikista ei-levyepiteeliperäisistä ei-pienisoluisista karsinoomista, myös silloin, kun kyseessä on tupakoimattoman levyepiteelikarsinooma «Travis WD, Brambilla E, Noguchi M ym. Internationa...»32. EGFR-mutaatio osoitetaan yleensä sekvensoimalla tai alleelispesifisellä reaaliaikaisella kvantitatiivisella PCR:llä ja ALK-translokaatio immunohistokemialla tai in situ -hybridsaatiolla. Tutkimukset tehdään edustavasta kudos- tai solublokkinäytteestä. Tutkimusmenetelmän validointi on keskeistä «Camidge DR, Kono SA, Flacco A ym. Optimizing the d...»39, «Lindeman NI, Cagle PT, Beasley MB ym. Molecular te...»40, «Schildhaus HU, Deml KF, Schmitz K ym. Chromogenic ...»41.
  • Tavallisimmat EGFR-mutaatiot ovat eksonin 19 deleetio ja ja eksonin 21 pistemutaatio L858R (n. 90%), ja nämä on yhdistetty hoitovasteisiin EGFR-tyrosiinikinaasiestäjille. EGFR ex20ins mutaation omaavat potilaat eivät vastaa EGFR-tyrosiinikinaasiestäjille, ja lisäksi on olemassa joukko harvinaisia mutaatiota, joiden herkkyys tyrosiinikinaasin estäjille vaihtelee (esim. G719, S768, L861). T790M on tärkein hankitun resistenssin mutaatio ja tämän esiintyminen taudin edetessä on liitetty resistenssiin vanhemmille EGFR-tyrosiinikinaasiestäjille (erlotinibi, gefitinibi ja afatinibi) mutta toisaalta herkkyyteen osimertinibille. T790M mutaationesiintyminen ennen tyrosiinikinaasihoitoa ei sen sijaan yleensä liity hoitoresistenssiin vanhemmille EGFR tyrosiinikinaasinestäjille, ja ryhmän potilaita tulisi hoitaa kuten muita EGFR-mutaation omaavia potilaita. Ajantasaista tietoa mutaatioiden esiintymisestä ja niiden lääkeherkkyydestä saa mm. verkkosivustosta www.mycancergenome.org «http://www.mycancergenome.org»2.
  • EGFR-mutaatio voidaan todeta joko veren, virtsan tai pleuranesteeen kiertävästä tuumori DNA:sta suurimmalla osalla potilaista, etenkin rintakehän ulkopuolelle metastasoineessa taudissa «...»42. Tämä voi olla suositelluin menetelmä mutaation määrittämiseksi, mikäli potilaan kudosnäytteet eivät riitä tutkimukseen, tai hankitussa tyrosiinikinaasiestäjäresistenssissä T790M EGFR-mutaation määrittämiseksi. Menetelmä ei kuitenkaan täysin korvaa kiinteän tuumorin kudos- tai solunäytteestä tehtyä mutaatioanalyysia.
  • Histologisesta materiaalista tehdään seulontatutkimuksena immunohistokemiallinen ALK-värjäys in situ hybridisaatio -testin tarpeen arvioimiseksi «Selinger CI, Rogers TM, Russell PA ym. Testing for...»43. Vasta-aineita 5A4 ja D5F3 pidetään luotettavina, ja tutkimusmenetelmän pitää olla validoitu. Jos immunohistokemia on negatiivinen, in situ -hybridisaatio ei ole tarpeellinen. Ks. Aikakauskirja Duodecimin artikkeli Ei-pienisoluisen keuhkosyövän ALK-diagnostiikka «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo11574»3, «Salmenkivi K, Knuuttila A. [Diagnostics of non-sma...»44. Vahva-asteista immunopositiivisuutta käytetään yhä enemmän yksinkin hoidon perusteena «Peled N, Palmer G, Hirsch FR ym. Next-generation s...»45, «Sun JM, Choi YL, Won JK ym. A dramatic response to...»46. Alkoholifiksoitu kudos ei sovellu ALK-immunohistokemiaan.
  • Paikallisesti sovitaan, ohjelmoiko molekyylipatologisen tutkimuksen patologi vai hoitava lääkäri. Patologi arvioi, mikä otetuista näytteistä soveltuu parhaiten tarkoitukseen. On suositeltavaa, että diagnostiikkaan osallistuvilla on näytteen käsittelyä koskevat kirjalliset ohjeet, joiden avulla varmistetaan tutkimusten oikea kohdentaminen ja materiaalin riittävyys. Primaarituumorin ja metastaasin geneettiset muutokset voivat poiketa toisistaan «Park S, Holmes-Tisch AJ, Cho EY ym. Discordance of...»47, «Kim H, Xu X, Yoo SB ym. Discordance between anapla...»48. Lisäksi on mahdollista, että tuumoriin tulee uusia geneettisiä muutoksia hoidon aikana «Sequist LV, Waltman BA, Dias-Santagata D ym. Genot...»49. Tarvittaessa voidaan harkita uuden näytteen ottamista primaarituumorista tai metastaasista.
  • Immunohistokemialla määritettävä kasvaimen PD-L1-ilmentymä ennustaa suurempaa hoitovasteen todennäköisyyttä PD-1-lääkehoidoille ja sitä voidaan käyttää potilasvalinnan apuna harkittaessa PD-1-lääkehoidon aloitusta. PD-L1-ilmentymän käyttöön liittyy epävarmuustekijöitä, koska PD-L1-ilmentymä voi tuumorissa olla heterogeeninen, tutkimuksen raja-arvot ovat epäselviä ja edeltävä solunsalpaaja- tai sädehoito voi vaikuttaa PD-L1-ilmentymään «...»50. Pembrolitsumabin käyttö ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä on rajattu ainoastaan niille potilaille, joiden kasvainsoluissa todetaan PD-L1-ilmentymä validoidulla määritysmenetelmällä.
  • Paikallisesti sovitaan, ohjelmoiko prediktiiviset tutkimukset patologi vai hoitava lääkäri. Patologi arvioi, mikä otetuista näytteistä soveltuu parhaiten tarkoitukseen. On suositeltavaa, että diagnostiikkaan osallistuvilla on näytteen käsittelyä koskevat kirjalliset ohjeet, joiden avulla varmistetaan tutkimusten oikea kohdentaminen ja materiaalin riittävyys.

Levinneisyystutkimukset

  • Varjoainetehosteinen keuhkojen- ja ylävatsan TT antaa tarkan ja hyvän yleiskäsityksen muun muassa kasvaimen sijainnista ja koosta sekä keuhkojen tilanteesta, ja se tulee tehdä rutiininomaisesti kaikille «Schaefer-Prokop C, Prokop M. New imaging technique...»51.
  • Uusimmissa meta-analyyseissä ja hoitosuosituksissa on korostettu PET- ja PET-TT-menetelmien parempaa tarkkuutta tavalliseen TT-tutkimukseen verrattuna levinneisyyden osalta (SK1). PET-TT ei kuitenkaan korvaa varjoainetehosteista TT-tutkimusta.
  • Levinneisyystutkimusten tarpeellisuutta tulee pohtia moniammatillisessa työryhmässä. Käytännössä vain osalla potilaista PET-TT:stä saadaan lisähyötyä.
  • Aivojen TT tai magneettikuvaus tehdään, jos potilaan oireet tai kliiniset löydökset antavat aihetta epäillä aivoetäpesäkkeitä. Ei ole näyttöä siitä, että oireettomien aivoetäpesäkkeiden seulonta kuvantamalla parantaisi potilaan ennustetta. Laajoja kirurgisia toimenpiteitä (esim. Pancoast-resektio) suunniteltaessa aivot on kuvannettava.
  • Nykyisten monileike-TT-laitteiden aikana magneettikuvausta tarvitaan melko harvoin täydentävänä tutkimuksena. Magneettikuvaus voi selventää tarvittaessa yksittäistapauksissa leikkausmahdollisuuden arviointia erityisesti Pancoastin tuumoreissa (esim. levinneisyys hartiapleksukseen tai spinaalikanavaan) «Bruzzi JF, Komaki R, Walsh GL ym. Imaging of non-s...»52.
  • 18F-fluorideoksiglukoosi-PET (FDG-PET) yhdistettynä TT-tutkimukseen on herkempi kuin pelkkä TT välikarsinan imusolmukkeisiin suuntautuvan levinneisyyden määrityksessä (SK2), joskin etenkin N2-taudissa tarvitaan usein myös histologinen näyte (SK3).
  • PET-TT:n on osoitettu olevan tavallista TT-tutkimusta tarkempi metastasoinnin osoittamisessa levinneisyysselvittelyn yhteydessä (SK4), ja sen käyttö myös vähentää turhia torakotomioita (SK5).
  • Luuston kuvantaminen isotooppi- tai magneettikuvauksella on aiheellista, jos potilaalla esiintyy luustometastasointiin viittaavia särkyoireita tai alkalisen fosfataasin arvo on suurentunut.
  • Jos epäillään neuroendokriinista tuumoria, PET-kuvantamisessa voidaan käyttää FDG:n asemesta (tai ohella) merkkiaineena myös 18F-dopaa (fluorodopa) tai 68galliumia. Merkkiaineen valinnan tekee kuvaava yksikkö esitietojen perusteella.

Leikkausta edeltävä välikarsinan imusolmukkeisiin suuntautuvan metastasoinnin selvittely

  • Levinneisyysasteen IA (T1N0M0) tuumori ei vaadi invasiivisia mediastinumin selvittelyitä «Pozo-Rodríguez F, Martín de Nicolás JL, Sánchez-Ni...»53.
  • PET-TT:n käyttäminen tarkentaa diagnostiikkaa tavanomaiseen varjoainetehosteiseen TT:hen verrattuna, mutta sen ei tulisi viivästyttää leikkaushoitoa. PET-CT on suositeltava tutkimus epäiltäessä levinneisyysastetta IA suurempaa levinneisyyttä.
  • PET-negatiivisen mediastinumin tapauksessa leikkaukseen voidaan pääsääntöisesti edetä kliinisen arvion perusteella (PET-TT:n negatiivinen ennustearvo 90 %) «Silvestri GA, Gonzalez AV, Jantz MA ym. Methods fo...»54.
  • Jos välikarsina on radiologisesti normaali (PET-negatiivinen ja normaali imusolmukkeiden koko), sentraalisissa kasvaimissa tai N1-tason imusolmekemetastasointia epäiltäessä on suositeltavaa tehdä invasiivinen välikarsinan imusolmukkeiden tutkimus.
  • Jos epäillään välikarsinan imusolmukemetastasointia (PET-positiivisuus tai suurentunut koko), tulee tehdä invasiivinen välikarsinan imusolmukkeiden tutkimus.
  • Mediastinumin imusolmukkeiden selvittely tehdään joko mediastinoskopialla tai endoskooppisilla ultraääniohjatuilla neulabiopsioilla. Rutiininomaisesti riittänee asemien 4R, 4L ja 7 imusolmukkeiden tutkiminen. Optimaalista on lisäksi tutkia 2R ja 2L sekä kaikki kuvantamisessa epäilyttävät muutokset «De Leyn P, Lardinois D, Van Schil PE ym. ESTS guid...»55. VATS:llä voi tarvittaessa täydentää levinneisyysselvityksiä alueen 5 ja 6 imusolmukkeiden osalta.
  • Yhdistetty ruokatorven ja henkitorven kautta tehty endoskooppinen ultraäänitutkimus ja ohutneulabiopsia on yhtä tarkka kuin mediastinoskopia N2- ja N3-levinneisyyden tunnistamiseksi keuhkosyövässä «Yhdistetty ruokatorven ja henkitorven kautta tehty endoskooppinen ultraääni ja ohutneulabiopsia on yhtä tarkka kuin mediastinoskopia N2- ja N3-levinneisyyden tunnistamiseksi keuhkosyövässä.»A. Käytännössä henkitorven (tarvittaessa ruokatorven) kautta tehtävä toimenpide on useimmiten riittävä.

Laboratoriokokeet

Kardiorespiratoriset tutkimukset

  • Kun arvioidaan potilaan soveltuvuutta radikaaliseen leikkaus- tai sädehoitoon, perustutkimuksia ovat EKG, spirometria- ja diffuusiokapasiteettitutkimukset sekä tarvittaessa valtimoverikaasujen mittaus. Nämä perusselvitykset olisi hyvä tehdä jo lähettävässä yksikössä.
  • Porraskävelytestiä voidaan käyttää suorituskyvyn mittarina.
  • Kliininen rasituskoe tehdään maksimaalisen hapenottokyvyn arvioimiseksi, jos leikkauskelpoisuus jää perustutkimuksissa epäselväksi.
  • Ventilaation ja perfuusion alueellisen jakauman määritys tarvitaan vain, jos harkitaan leikkaushoitoa ja spirometriassa tai diffuusiokapasiteetissa todetaan keskivaikea tai vaikea pienenemä.
  • Jos potilas on saanut neoadjuvanttikemosädehoidon, keuhkofunktiotutkimukset tulee uusia ennen leikkausta.
  • Arvioidun jäljelle jäävän keuhkofunktion tulisi olla FEV1 ˜ 1,0 l (30–35 %) ja diffuusiokapasiteetin yli 30 % viitearvosta.
  • Vasta-aihe leikkaukselle on NYHAIII–IV-luokan oireinen sydänsairaus, jossa keuhkoleikkausta edeltävät hoitotoimenpiteet, kuten pallolaajennus tai ohitusleikkaus, eivät tule kyseeseen.
  • Ks. Käypä hoito -suositus Leikkausta edeltävä arviointi «Leikkausta edeltävä arviointi»3.

Suorituskykyluokan arviointi

Taulukko 2. Toimintakykyluokitus
WHO:n luokitus (Zubrod, ECOG)
Luokka Kriteerit
0 Kykenee normaaliin toimintaan. Suoriutuu kaikista ennen sairautta tekemistään toimista ilman rajoituksia
1 Ei suoriudu raskaasta fyysisestä rasituksesta mutta on omatoiminen ja kykenee kevyeen työhön
2 On omatoiminen muttei pysty kevyeen työhön. Tarvitsee vuodelepoa vähemmän kuin 50 % päiväajasta
3 On vain osittain omatoiminen. Tarvitsee vuodelepoa enemmän kuin 50 % päiväajasta
4 On täysin toimintakyvytön. Ei pysty huolehtimaan itsestään. Vuodepotilas

Keuhkosyövän luokitus

Keuhkosyövän TNM-luokitus

Taulukko 3. TNM7-luokitus (IASLC 2009)
T primaarikasvain
TX Primaarikasvain ei määriteltävissä
T0 Primaarikasvainta ei osoitettavissa
Tis Karsinooma in situ
T1 Kasvaimen suurin halkaisija 3 cm, keuhkon tai viskeraalipleuran ympäröimä, proksimaalisin invaasio lohkobronkuksessa
  • T1a Kasvaimen suurin halkaisija 2 cm
  • T1b Kasvaimen suurin halkaisija > 2 cm mutta ≤ 3 cm
T2 Kasvaimen suurin halkaisija > 3 cm mutta ≤ 7 cm Lisäksi jokin seuraavista piirteistä:
  • ulottuu pääbronkukseen tai ≥ 2 cm:n päähän henkitorven harjusta
  • tunkeutuu viskeraalipleuraan
  • kasvaimesta johtuva atelektaasi tai obstruktiivinen pneumoniitti, joka yltää hilusalueelle muttei koko keuhkoon
  • T2a Kasvaimen suurin halkaisija > 3 cm mutta ≤ 5 cm (tai mikä tahansa T2-kasvain, jonka suurin halkaisija ≤ 5 cm)
  • T2b Kasvaimen suurin halkaisija > 5 cm mutta ≤ 7 cm
T3 Kasvaimen suurin halkaisija > 7 cm tai jokin seuraavista:
  • suora invaasio rintakehään (sisältää myös superior sulcus -tuumorin), palleaan, n. phrenicukseen, mediastinaaliseen pleuraan tai parietaaliseen sydänpussiin
  • kasvain pääbronkuksessa < 2 cm:n päässä henkitorven harjusta muttei ulotu siihen
  • kasvaimesta johtuva atelektaasi tai obstruktiivinen pneumoniitti koko keuhkossa
  • yksi tai useampia kasvainnoduluksia samassa lohkossa kuin primaarikasvain
T4 Minkä tahansa kokoinen kasvain, joka tunkeutuu välikarsinaan, sydämeen, suuriin verisuoniin, henkitorveen, n. laryngeus recurrensiin, ruokatorveen, nikaman solmuun tai henkitorven harjuun. Yksi tai useampia kasvainnoduluksia eri lohkossa mutta samassa keuhkossa kuin primaarikasvain.
N imusolmukkeet
NX Paikalliset imusolmukkeet eivät määriteltävissä
N0 Ei etäpesäkkeitä paikallisissa imusolmukkeissa
N1 Etäpesäkkeitä kasvaimen puoleisen keuhkon peribronkiaalisissa tai hiluksen imusolmukkeissa tai keuhkon sisäisissä imusolmukkeissa (sisältää myös suoran invaasion)
N2 Etäpesäkkeitä saman puolen mediastinaalisissa tai henkitorven harjun alapuolisissa imusolmukkeissa
N3 Etäpesäkkeitä vastakkaisen puolen mediastinaalisissa tai hilaarisissa imusolmukkeissa tai etäpesäkkeitä saman tai vastakkaisen puolen skaleenisissa tai supraklavikulaarisissa imusolmukkeissa
M etäpesäkkeet
MX Etäpesäkkeet eivät määriteltävissä
M0 Ei etäpesäkkeitä
M1 Etäpesäkkeitä todettavissa
  • M1a Erillisiä kasvainnoduluksia vastakkaisessa keuhkossa, kasvaimeen liittyy kasvainnoduluksia pleurassa tai todetaan pahanlaatuinen effuusio pleurassa tai sydänpussissa
  • M1b Etäpesäkkeitä muissa elimissä
Taulukko 4. Keuhkosyövän levinneisyysluokitus
Aste TNM7-luokka
Aste 0 TisN0M0
Aste IA T1a–T1bN0M0
Aste IB T2aN0M0
Aste IIA T2bN0M0, T1a–bN1M0, T2aN1M0
Aste IIB T2bN1M0, T3N0M0
Aste IIIA T3N1M0, T1–3N2M0, T4N0M0, T4N1M0
Aste IIIB T4N2M0, T1–4N3M0
Aste IV mikä tahansa T tai N, jos M1a tai M1b

Ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoitolinjat

Asteet IA ja IB (T1–2N0M0)

Asteet IIA ja IIB (T1–2N1M0, T3N0M0)

  • Ensisijainen hoito on leikkaus.
  • Radikaalileikkaus on suositeltava potilaalle, jolla on saman lohkon satelliittikasvaimen vuoksi T3-tauti muttei imusolmukemetastasointia «Battafarano RJ, Meyers BF, Guthrie TJ ym. Surgical...»76.
  • Asteen II taudissa radikaalileikkauksen jälkeen liitännäissolunsalpaajahoito parantaa ennustetta «Aste II taudissa radikaalileikkauksen jälkeinen adjuvanttisolunsalpaajahoito parantaa ennustetta.»A.
    • Liitännäishoitoa voidaan suositella potilaille, jotka ovat toipuneet hyvin leikkauksesta ja joiden suorituskyky on WHO 0–1.
    • Solunsalpaajahoidon haittavaikutukset ja hoitokuolleisuus lisääntyvät erityisesti keuhkonpoiston jälkeen, ja liitännäishoitoon on suhtauduttava varovaisesti.
    • Hoito tulisi aloittaa 5–8 viikon kuluessa leikkauksesta.
    • Paras näyttö on sisplatiini-vinorelbiiniyhdistelmähoidosta, jossa sisplatiinin kokonaisannos on yli 300 mg/m2 (3–4 hoitojaksoa) «Pignon JP, Tribodet H, Scagliotti GV ym. Lung adju...»77.
  • Jos leikkaushoito ei tule kyseeseen, harkitaan ensisijaisesti kuratiivistavoitteista samanaikaista solunsalpaaja- ja sädehoitoa (kemosädehoitoa), samoin periaattein kuin asteessa IIIA.
  • Pancoastin tuumoreissa (T3N0M0 ja joissakin tapauksissa T4N0M0, aste IIIA) suositellaan preoperatiivista kemosädehoitoa ja invasiivista välikarsinan levinneisyystutkimusta ennen leikkausta. Suositus perustuu yksittäisiin hoitosarjoihin. Pancoastin tuumori on harvinainen, ja sen leikkaushoito tulee keskittää keskuksiin, joissa siitä on riittävästi kokemusta «Peedell C, Dunning J, Bapusamy A. Is there a stand...»78.

Aste IIIA (T3N1M0, T1–3N2M0, T4N0–1M0)

  • Yksiselitteistä hoito-ohjetta ei tässä heterogeenisessa levinneisyysasteessa voida tulosten ristiriitaisuuden ja näytön vähäisyyden vuoksi antaa. Radikaalihoitoon soveltuvilla potilailla (WHO 0–1) hoitopäätöksen tulee pohjautua välikarsinan invasiiviseen levinneisyysarvioon.

Yleistä

Leikkaushoitoon liittyvää

  • Jos imusolmukemetastaasit on todettu välikarsinassa ennen leikkausta tehdyissä levinneisyysarviossa ja kyseessä ei ole runsas N2-tauti ("bulky"), hoitona voidaan käyttää solunsalpaajan ja sädehoidon yhdistelmää. Osa näistä potilaista saattaa hyötyä leikkauksesta ja sitä ennen annetusta neoadjuvanttisolunsalpaajahoidosta «Burdett S, Stewart LA, Rydzewska L. A systematic r...»82, «Gilligan D, Nicolson M, Smith I ym. Preoperative c...»83.
    • Leikkauksen edellytyksenä ovat selvä vaste solunsalpaajahoitoon välikarsinan imusolmukkeissa ja se, ettei leikkaus ole erityistapauksia lukuun ottamatta laajuudeltaan keuhkonpoisto.
    • Jos potilas ei saa vastetta solunsalpaajahoitoon, leikkauksesta tulisi luopua ja jatkohoidoksi suositellaan sädehoitoa tai kemosädehoitoa.
    • Vastearvioissa kuvantamislöydös tulisi varmistaa kudosnäytteellä ennen leikkauksesta luopumista.
    • Neoadjuvanttisolunsalpaajahoidoksi suositellaan platinapohjaista yhdistelmää 2–3 syklinä.
    • Histologisesti täydellinen vaste N2-imusolmukkeissa (ypN0) korreloi suotuisampaan ennusteeseen leikatuilla potilailla «Bueno R, Richards WG, Swanson SJ ym. Nodal stage a...»84, «Chen AM, Jahan TM, Jablons DM ym. Risk of cerebral...»85. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole riittävää näyttöä siitä, että leikkaus olisi tässä ryhmässä tehokkaampi kuin kuratiivinen kemosädehoito.
  • Vasemman ylälohkon kasvaimen yhteydessä välikarsinan yksittäisen alueen 5 imusolmuke-etäpesäkkeen ennuste on samankaltainen kuin N1-taudissa. Samoin ennuste radikaalileikkauksella hoidettavassa N2-taudissa ilman N1-metastasointia on parempi kuin N2-taudissa yleensä «Keller SM, Vangel MG, Wagner H ym. Prolonged survi...»86.

Sädehoitoon liittyvää

Aste IIIB (T4N2M0, T1–4N3M0)

  • Soveltuville potilaille suositellaan kemosädehoitoa. Sen esteenä voivat olla kasvaimen laaja paikallinen levinneisyys, supraklavikulaariset imusolmuke-etäpesäkkeet, keuhkojen heikentynyt toiminta tai huonontunut yleiskunto.
    • Harkittaessa (kemo-)sädehoitoa toimitaan kuten asteen IIIA tapauksessa.
  • Leikkaushoito saattaa tulla kyseeseen poikkeustapauksissa.
  • Muut asteen IIIB potilaat hoidetaan kuten asteen IV potilaat.

Aste IV (T1–4N0–3M1)

  • Solunsalpaajahoidolla voidaan lievittää hyväkuntoisten potilaiden oireita, parantaa elämänlaatua ja pidentää elinaikaa.
  • Hoidon valintaan vaikuttavat potilaan suorituskyky, muut sairaudet ja ikä.
  • Solunsalpaajahoitoa saaneiden keskimääräinen elinaika on ollut tutkimuksissa 8–10 kuukautta ja yhden vuoden elonjäämisosuus 30–40 %. Ilman solunsalpaajahoitoa odotettavissa oleva keskimääräinen elinaika on 4–5 kuukautta ja eloonjäämisosuus vuoden kuluttua 10 % «Mali P. Levinneen ei-pienisoluisen keuhkosyövän so...»96.
  • Potilailla, joilla on aktivoiva onkogeeninen muutos (esim. EGFR-mutaatio tai ALK-uudelleenjärjestymä), ennuste on parempi ja kokonaiselossaoloaika hoitotutkimuksissa jopa 24–30 kuukautta.
  • Valikoidut potilaat, joilla on radikaalileikkauksella hoidettavissa oleva primaarikasvain ja yksittäinen aivo-, lisämunuais- tai keuhkoetäpesäke, voivat soveltua kummankin osalta radikaalihoitoon «Posther KE, Harpole DH Jr. The surgical management...»97.

Ensilinjan hoito

Ylläpitohoito

  • Ylläpitohoito pemetreksedillä ensilinjan platinayhdistelmän jälkeen on pidentänyt taudin etenemisvapaata aikaa ja elossaoloaikaa «Ylläpitohoito pemetreksedillä ensilinjan platinayhdistelmän jälkeen on pidentänyt taudin etenemisvapaata aikaa ja elossaoloaikaa.»A.
  • Ylläpitohoito pemetreksedillä lisää sivuvaikutuksia ja todennäköisesti myös hoitokustannuksia, eikä sitä ole samassa tutkimuksessa vertailtu sellaiseen hoitoon, joka on aloitettu vasta taudin edettyä.
    • Hoitomuodon harkinnassa suositellaan käytettäväksi potilasvalintaa.
  • Ylläpitohoitoa erlotinibilla ei enää suositella EGFR villityypin potilailla, jotka ovat saaneet SD-vasteen ensilinjan platinayhdistelmähoidolla, sillä elossaoloajassa tai etenemisvapaassa ajassa ei todettu eroa verrattuna erlotinibin aloitukseen taudin edetessä «...»113, «...»114.

Toisen linjan hoito

  • Taudin edelleen edetessä voidaan harkita toisen linjan hoitoa. Toisen linjan solunsalpaajahoidosta saattaa olla hyötyä osalle hyväkuntoisista (WHO 0–1) potilaista «Toisen linjan solunsalpaajahoito on tehokasta hyväkuntoisilla (WHO 0–1) potilailla.»B.
    • Doksetakselia ja pemetreksediä on eniten tutkittu toisen vaiheen hoidossa ja niiden on todettu parantavan elämänlaatua ja pidentävän elinaikaa «Shepherd FA, Dancey J, Ramlau R ym. Prospective ra...»115, «Hanna N, Shepherd FA, Fossella FV ym. Randomized p...»116.
    • Ramusirumabin (kaikki histologiat) ja nintedanibin (adenokarsinooma) on tutkimusasetelmissa todettu pidentävän hieman elossaoloaikaa mutta lisäävän haittoja yhdistettynä dosetakseliin «...»117, «...»118. Molempien kliininen hyöty on rajallinen, ja kokemukset näiden hoitomuotojen tehosta ja haitoista ovat Suomessa vähäisiä.
    • PD-1-lääkkeet nivolumabi ja pembrolitsumabi pidentävät potilaiden elossaoloaikaa sekä vähentävät hoidon haittoja verrattuna dosetakseliin «PD-1-lääkkeet nivolumabi ja pembrolitsumabi pidentävät potilaiden elossaoloaikaa ja vähentävät hoidon haittoja verrattuna dosetakseliin.»A. Vain osa potilaista hyötyy PD-1-lääkkeistä ja nämä lisäävät hoidon kustannuksia, joten potilasvalintaa suositellaan käytettäväksi. Hoidosta hyötyvien osuus on suurempi, mikäli kasvain ilmentää PD-L1-tekijää, joka on myös pembrolitsumabin käytön kriteeri, potilaalla on merkittävä tupakointihistoria ja kasvaimessa ei ole todettavissa EGFR- tai ALK-geenimuutosta. Immunologisten hoitojen vasta-aiheet on otettava huomioon potilasvalinnassa.
    • Erlotinibin on valikoimattomassa potilasjoukossa osoitettu pidentävän elinaikaa toisen tai kolmannen linjan hoidossa lumeeseen verrattuna, mutta rekisteröintitutkimus erlotinibin käytöstä toisessa linjassa on aikakaudelta, jolloin EGFR-mutaatioiden hoitovastetta ennustavaa merkitystä ei tunnettu «Shepherd FA, Rodrigues Pereira J, Ciuleanu T ym. E...»119.
    • Levyepiteelikarsinoomapotilailla afatinibi on tutkimusasetelmassa pidentänyt hieman etenemisvapaata- ja elossaoloaikaa aikaa verrattuna erlotinibiin mutta hoidon kliininen hyöty on rajallinen «...»120.
  • Mikäli potilaalla on kasvaimessa EGFR:n aktivoiva mutaatio ja tauti on edennyt ensilinjan tyrosiinikinaasiestäjähoidon aikana ja resistenssin on todettu johtuvan T790M-sekundaarimutaatiosta EGFR-geenissä, merkittävä osa potilaista saa pitkäkestoisen radiologisen vasteen osimertinibillä «...»121.
  • ALK translokaation omaavan potilas voi saada radiologisia vasteita seritinibillä mikäli tauti etenee kritsotinibi hoidon aikana «Shaw AT, Kim DW, Mehra R ym. Ceritinib in ALK-rear...»122.

Ei-pienisoluisen keuhkosyövän kirurginen hoito

Ei-pienisoluisen keuhkosyövän sädehoito

Vartalon stereotaktinen sädehoito (SBRT) levinneisyysasteissa IA–IB (T1a–T2aN0)

Radikaalinen sädehoito levinneisyysasteissa IIA–IIIB

Pienisoluisen keuhkosyövän hoitolinjat

Rajoittuneen taudin hoito

Levinneen taudin hoito

Toisen vaiheen solunsalpaajahoito

  • Potilaille, joilla tauti etenee ensimmäisen hoitovasteen jälkeen, tulee harkita toisen vaiheen solunsalpaajahoitoa «Potilailla, joilla tauti etenee ensimmäisen hoitovasteen jälkeen tulee harkita toisen vaiheen solunsalpaajahoitoa.»B. Hoidon valinta riippuu ensimmäisen vasteen laajuudesta ja kestosta, hoidosta jääneistä haittavaikutuksista ja potilaan suorituskyvystä.
  • Jos vaste ensimmäisen solunsalpaajahoidon jälkeen on kestänyt 3 kuukautta tai kauemmin ennen relapsia, noin 50 % potilaista saa vasteen toisen vaiheen solunsalpaajahoidosta, myös samasta kuin ensivaiheessa.
  • Jos relapsi on tullut alle 3 kuukauden kuluessa hoidosta, toisen vaiheen solunsalpaajahoidosta saa vasteen alle 10 % potilaista, mutta osa potilaista saattaa hyötyä hoidosta «O'Brien ME, Ciuleanu TE, Tsekov H ym. Phase III tr...»153.
    • Toisessa linjassa on käytetty muun muassa topotekaania tai VAC-hoitoa.
  • Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että potilaat, joilla tauti etenee solunsalpaajahoidosta huolimatta tai joilla ensivaiheen hoidon jälkeen relapsi ilmaantuu nopeasti (alle 45 vuorokauden kuluttua), hyötyisivät toisen vaiheen solunsalpaajahoidosta.

Keuhkosyövän palliatiivinen hoito

Palliatiivinen sädehoito

Palliatiiviset toimenpiteet

  • Trakean, henkitorven harjun ja bronkusten ahtauttavia tuumoreita voidaan hoitaa palliatiivisesti avaamalla ilmatiet bronkoskopiateitse laserilla tai asettamalla endoskooppisesti tukoskohdan alueelle stentti. Palliatiivista leikkausta voidaan harkita, jos kasvain tukkii bronkuksen ja esteen taakse on syntynyt atelektaasi, pneumonia tai keuhkopaise ja potilas kuumeilee septisesti. Tuumori voi aiheuttaa myös massiivisen hemoptyysin, tai se voi fistuloida ympäristöönsä niin, että operatiivinen hoito tulee välttämättömäksi.
  • Kemiallinen pleurodeesi on suositeltava menetelmä pahanlaatuisen pleuranesteilyn hoitamiseksi. Primäärin onnistumisen todennäköisyys on oikein valituilla potilailla yli 90 %, ja menetelmä on turvallinen. Haittoina taas ovat usean päivän mittainen sairaalahoidon tarve, hoitotapahtumaan liittyvä kipu- tai kuumereaktio sekä pieni ARDS-oireyhtymän riski. Pleuranesteily saattaa uusia onnistuneen primäärituloksen jälkeen «Zahid I, Routledge T, Billè A ym. What is the best...»176, «Thomas JM, Musani AI. Malignant pleural effusions:...»177. Talkki on suositeltavin valmiste kemiallisen pleurodeesin toteuttamiseksi. Torakoskooppinen talkkijauheen sumutus saattaa parantaa hoidon onnistumista, mutta laskuputken kautta laitettava talkkisuspensio on hyvä vaihtoehto «Tan C, Sedrakyan A, Browne J ym. The evidence on t...»178.
  • Jos keuhko ei laajene nesteen poistosta huolimatta, implantoitava pleurakatetri on aiheellinen. Menetelmää on suositeltu myös ensisijaisena hoitona, ja pysyvä pleurodeesi on saavutettavissa. Potilaan oireilu lievittyi yli 90 %:ssa tapauksista, ja elämänlaatu oli vastaava kuin kemiallisen pleurodeesin jälkeen. Menetelmän lisäetuna on, että se voidaan toteuttaa polikliinisesti ilman sairaalahoitopäiviä, mikä lisää kustannustehokkuutta ja potilaan hoitomukavuutta. Lievät komplikaatiot, kuten katetrin tukkeutuminen ja vaihdon tarve, paikallinen tulehdus ja kasvainkylvö katetrin ihokanavaan, ovat melko yleisiä «Zahid I, Routledge T, Billè A ym. What is the best...»176, «Thomas JM, Musani AI. Malignant pleural effusions:...»177.

Keuhkosyövän hoidon hyödyn arviointi

  • Hoitovaste arviot tulee tehdä kahden tai kolmen solunsalpaajasyklin jälkeen käyttämällä samaa kuvantamismenetelmää kuin alkutilanteessa, jotta kasvaimen käyttäytymisestä saadaan kunnon käsitys.
  • Keuhkosyövän oireiden väheneminen on usein ensimmäinen merkki hoidon tehosta. Apuna voidaan käyttää strukturoituja oiremittareita (esim. Visual Analog Scale, VAS, tai Edmonton Symptom Assessment Scale, ESAS). Erityisesti seurattavia oireita ovat hengenahdistus, yskä, veriyskökset, kipu, uupumus, pahoinvointi, ruokahaluttomuus ja laihtuminen.
  • Haittavaikutukset kirjataan jokaisen solunsalpaajahoidon jälkeen. Lääkkeiden haittavaikutusten arvioinnissa voidaan käyttää apuna kansainvälistä CTC- (Common Toxicity Criteria) tai CTCAE (Common Terminology Criteria for Adverse Events) -luokitusta.
  • Hoitoihin liittyy usein haittavaikutuksia, eikä tehottoman hoidon jatkaminen ole potilaan edun mukaista.
  • Levinneen keuhkosyövän hoito on viimeisten vuosikymmenten aikana tullut aktiivisemmaksi.
    • Uudet syöpälääkkeet ovat huomattavasti kalliimpia kuin vanhat, mutta niiden mitattava kliininen hyöty elinajan ja progressiovapaan ajan pitenemisenä on vain kohtalainen, usein vain 2–4 kuukautta.
    • Kustannusarviot poikkeavat eri maissa toisistaan, koska lääkkeiden hinnat, terveydenhuoltojärjestelmät ja resurssien käyttö ovat erilaisia.
    • Hyvät hoitorekisterit voivat auttaa selvittämään todellisen elämän hoitotulokset ja kustannukset populaatiotasolla ja suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.
Taulukko 5. Hoitovasteen arviointi RECIST-luokituksen mukaan keuhkosyöpään soveltaen
Täydellinen hoitovaste (complete response, CR) Kaikki näkyvä syöpä on hävinnyt.
Osittainen hoitovaste (partial response, PR) Mitattavien pesäkkeiden pisimpien halkaisijoiden summa on pienentynyt 30 % tai enemmän.
Stabiili tilanne (stable disease, SD) Mitattavien pesäkkeiden pisimpien halkaisijoiden summa on pienentynyt alle 30 % tai kasvanut alle 20 %.
Etenevä tauti (progressive disease, PD) Mitattavien pesäkkeiden pisimpien halkaisijoiden summa on kasvanut 20 % tai enemmän lähtötilanteesta tai on ilmaantunut uusi pesäke.

Seuranta

Tiivistelmä perusterveydenhuoltoon

  • Keuhkosyöpä on miesten toiseksi ja naisten neljänneksi yleisin syöpämuoto Suomessa.
  • Kaikkien keuhkosyöpätapausten 5 vuoden elossaolo-osuus on edelleen vain 8–13 % «Suomen syöpärekisteri. http://www.cancer.fi/syopar...»1.
  • Tupakointi on keuhkosyövän tärkein riskitekijä: se aiheuttaa 90 % keuhkosyövistä. Tehokkain keino pienentää keuhkosyövän ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta on tupakoinnin vähentäminen väestössä. Tupakointiin verrattuna muiden riskitekijöiden merkitys on vähäinen.
  • Runsas asbestialtistus suurentaa keuhkosyöpäriskin noin 2–10-kertaiseksi altistuksen voimakkuuden mukaan ja tupakointi voi suurentaa sen jopa 50-kertaiseksi «Hammond EC, Selikoff IJ, Seidman H. Asbestos expos...»12, «DOLL R. Mortality from lung cancer in asbestos wor...»13, «Frost G, Darnton A, Harding AH. The effect of smok...»14. Viive altistuksen ja keuhkosyövän ilmaantumisen välillä on yleensä kymmeniä vuosia, joten keuhkosyöpäpotilaan koko työhistoria tulee selvittää ammattitaudin varalta.
  • Anamneesissa tärkeintä on selvittää potilaan tupakointi ja altistuminen asbestille. Kliinisessä tutkimuksessa kuunnellaan sydän- ja keuhkoäänet ja tunnustellaan kaulan, soliskuoppien ja kainaloiden imusolmukkeet sekä arvioidaan maksan koko.
  • Keuhkojen natiiviröntgenkuvaus on syytä tehdä aina, jos potilaalla on keuhko-oireita ja epäillään keuhkosyöpää. Normaali keuhkokuva ei sulje keuhkosyöpää pois «Normaali keuhkokuva ei sulje pois keuhkosyöpää.»A. Jos oireet jatkuvat, potilas tulee lähettää jatkotutkimuksiin keuhkosairauksien yksikköön.
  • Keuhkosyövän oireet ovat usein myöhäisoireita ja viittaavat levinneeseen tautiin.
  • Diagnoosivaiheessa yleisimpiä oireita ovat yskä, hengenahdistus, rintakehän kipu, laihtuminen, veriyskä ja toistuvat keuhkokuumeet. Toisaalta neljännes keuhkosyövistä todetaan oireettomilla potilailla «Alberg AJ, Brock MV, Ford JG ym. Epidemiology of l...»6, «Mäkitaro R. Keuhkosyövän oireet ja diagnostiikka. ...»23.
  • Veriyskä ja toistuva tai korjaantumaton keuhkokuume ovat etenkin tupakoitsijoilla aihe lähettää potilas jatkotutkimuksiin.
  • Keuhkokuumeen jälkitarkastuksessa on olennaista varmistaa radiologisten muutosten korjaantuminen keuhkojen natiiviröntgenkuvalla ainakin riskiryhmillä.
  • Tavallisia yleisoireita ovat laihtuminen, väsymys, ruokahaluttomuus ja kuumeilu.
  • Intratorakaalisen leviämisen aiheuttamia oireita voivat olla käheys, rintakipu, yläonttolaskimon ahtautuminen (vena cava superior -oireyhtymä), nielemisvaikeudet, sydänongelmat (perikardiumeffuusio) ja hengenahdistus (esim. pleuranestekertymä tai hengitysteiden sisäinen tuumori).
  • Keuhkon kärjen tuumori (Pancoastin tuumori eli superior sulcus -tuumori) saattaa aiheuttaa hartiaseudun särkyä, yläraajan heikkoutta ja Hornerin oireyhtymän.
  • Etäpesäkkeisiin liittyviä oireita ovat esimerkiksi maksametastasointiin liittyvä kipu maksakapselin venymisen vuoksi, luustoetäpesäkkeisiin liittyvä kipu tai murtuma ja aivometastasointiin liittyvä päänsärky, huimaus, pahoinvointi, kouristuskohtaukset tai neurologiset puutosoireet.
  • Hoitopäätökseen vaikuttavat kasvaimen mikroskooppinen tyyppi, levinneisyysaste (TNM-luokitus), potilaan yleiskunto, muut sairaudet ja keuhkojen toimintakyky.
  • Paikallisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän ensisijainen hoitona on leikkaus. Laajemmalle levinneen ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoitona on lääkitys, palliatiivinen sädehoito tai oireenmukainen hoito. Pienisoluisen keuhkosyövän hoitona on solunsalpaajalääkitys, joka rajoittuneessa taudissa yhdistetään sädehoitoon.
  • Parantumatonta keuhkosyöpää sairastavan potilaan fyysisten ja psyykkisten oireiden hoitosuositukset ovat Käypä hoito -suosituksessa Kuolevan potilaan oireiden hoito «Palliatiivinen hoito ja saattohoito»4, «Kuolevan potilaan oireiden hoito (online). Käypä h...»154.
  • Hoitavassa tai keuhkosairauksien yksikössä potilasta seurataan kliinisesti kuratiivisen hoidon jälkeen vähintään 3–6 kuukauden ajan komplikaatioiden toteamiseksi ja hoitamiseksi «Handy JR Jr, Asaph JW, Skokan L ym. What happens t...»179, «Handy JR Jr, Child AI, Grunkemeier GL ym. Hospital...»180, «Abratt RP, Morgan GW. Lung toxicity following ches...»181. Seurannan pituus, sisältö ja tiheys määritetään potilaille yksilöllisesti erikoissairaanhoidossa (ks. kohta Seuranta «A2»4).

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Onkologiyhdistys ry:n asettama työryhmä

Keuhkosyöpä-suosituksen historiatiedot «Keuhkosyöpä, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»3

Puheenjohtaja

Antti Jekunen, professori, ylilääkäri; Turun yliopisto, VSHP

Työryhmä

Jarkko Ahvonen, LL, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri; TAYS:n syöpätautien ja sädehoidon klinikka

Jarmo Gunn, LT, dosentti, sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri; TYKS Sydänkeskus ja Turun yliopisto, kirurgian oppiaine

Tiina Hetemaa, LT, ylilääkäri, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Järjestelmät osasto, Reformit yksikkö

Airi Jartti, dosentti, radiologian erikoislääkäri; OYS, sairaanhoidolliset palvelut, kuvantaminen

Sami Kajander, LT, radiologian erikoislääkäri; TAYS:n radiologian klinikka

Jussi Koivunen, dosentti, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri; OYS:n syöpätautien ja sädehoidon klinikka

Jorma Komulainen,LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, Käypä hoito -päätoimittaja, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Mauri Kouri, dosentti, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri; HUS:n syöpätautien ja sädehoidon klinikka

Juho Lehto, LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys; TAYS ja TaY

Elisa Lappi-Blanco, LT, patologian erikoislääkäri; OYS:n patologian osasto

Taneli Saariaho, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri; TYKS:n medisiininen toimialue, keuhkosairaudet

Thanos Sioris, LT, thorax- ja verisuonikirurgi, apulaisylilääkäri; TAYS Sydänsairaala Oy

Jarmo Salo, ylilääkäri, professori; HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksen yleisthorax- ja ruokatorvikirurgian klinikka

Eero Sihvo, dosentti, thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri, kirurgian ylilääkäri; KSKS

Leila Vaalavirta, LT, dosentti, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri; HUS:n syöpätautien ja sädehoidon klinikka

Asiantuntijat

Suomen Keuhkosyöpäryhmä ry:n seuraavat jäsenet ovat toimineet suosituksen päivityksen asiantuntijoina:

Aija Knuuttila, Syöpäkeskus, HUS

Satu Tiainen, Syöpätaudit, KYS

Sidonnaisuudet

Jarkko Ahvonen: Asiantuntijapalkkio (Eli Lilly, Roche), Luentopalkkio (Eli Lilly), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Pfizer, Pierre Fabre)

Jarmo Gunn: Apuraha (Lääketieteen säätiö, Turun Yliopistosäätiö), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (St Jude Medical)

Tiina Hetemaa: Ei sidonnaisuuksia

Airi Jartti: Ei sidonnaisuuksia

Antti Jekunen: Asiantuntijapalkkio (Adradix EMA konsultointi, Pfizer, Sanofi), Työsuhde (Pohjanmaan Syöpäyhdistys), Luentopalkkio (Roche, GSK, Lilly, Prostraka, Merck-Serono, Amgen, Pfizer, Sanofi.), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Roche, Pierre Fabre, Pfizer, Sanofi, Ipsen, Amgen, Merck-Serono, Astellas, BMS)

Sami Kajander: Ei sidonnaisuuksia

Jussi Koivunen: Asiantuntijapalkkio (AstraZenaca, Astellas, BMS, Boehringer-Ingelheim, Eli Lilly, MSD, Novartis, Pfizer, Roche), Luentopalkkio (Astra Zeneca, BMS, Boehringer-Ingelheim, Eli Lilly, MSD, Pfizer, Roche)

Jorma Komulainen: Ei sidonnaisuuksia

Mauri Kouri: Ei sidonnaisuuksia

Elisa Lappi-Blanco: Luentopalkkio (Eli Lilly Finland), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Eli Lilly Finland, Pfizer)

Juho Lehto: Asiantuntijapalkkio (Lilly), Luentopalkkio (Amgen, Boehringer-Ingelheim, Lilly, Mediuutiset, Mundipharma, Novartis, Professio Finland, Roche), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Mundipharma, Prostrakan), Muu palkkio (Lilly)

Taneli Saariaho: Asiantuntijapalkkio (AstraZeneca Oy, Oy Bristol-Myers Squibb (Finland), Roche Oy), Luentopalkkio (Oy Eli Lilly Finland Ab, Pfizer Oy, Roche Oy), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Oy Bristol-Myers Squibb (Finland), Oy Eli Lilly Finland Ab, Pfizer Oy, Roche Oy)

Thanos Sioris: Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Grex Medical Oy)

Jarmo Salo: Ei sidonnaisuuksia

Eero Sihvo: Luentopalkkio (Boehringer Ingelheim, Lilly Oncology, St. Jude Medical)

Leila Vaalavirta: Asiantuntijapalkkio (MSD Finland, Amgen), Luentopalkkio (Lilly, Boehringer Ingelheim, MSD Finland)

Kirjallisuusviite

Keuhkosyöpä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Onkologiayhdistys ry:n asettama työryhmä Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Onkologiayhdistyksen Ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»4

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Suomen syöpärekisteri. http://www.cancer.fi/syoparekisteri/tilastot/ «http://www.cancer.fi/syoparekisteri/tilastot/»5
  2. Sioris T, Sihvo E, Sankila R ym. Effect of surgical volume and hospital type on outcome in non-small cell lung cancer surgery: a Finnish population-based study. Lung Cancer 2008;59:119-25 «PMID: 17825951»PubMed
  3. Shopland DR, Eyre HJ, Pechacek TF. Smoking-attributable cancer mortality in 1991: is lung cancer now the leading cause of death among smokers in the United States? J Natl Cancer Inst 1991;83:1142-8 «PMID: 1886147»PubMed
  4. Peto R, Darby S, Deo H ym. Smoking, smoking cessation, and lung cancer in the UK since 1950: combination of national statistics with two case-control studies. BMJ 2000;321:323-9 «PMID: 10926586»PubMed
  5. Edwards R. The problem of tobacco smoking. BMJ 2004;328:217-9 «PMID: 14739193»PubMed
  6. Alberg AJ, Brock MV, Ford JG ym. Epidemiology of lung cancer: Diagnosis and management of lung cancer, 3rd ed: American College of Chest Physicians evidence-based clinical practice guidelines. Chest 2013;143:e1S-29S «PMID: 23649439»PubMed
  7. Alberg AJ, Ford JG, Samet JM ym. Epidemiology of lung cancer: ACCP evidence-based clinical practice guidelines (2nd edition). Chest 2007;132:29S-55S «PMID: 17873159»PubMed
  8. Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot, Käypä hoito -suositus. Duodecim 2002;118:2578-87 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo93343»6
  9. Hackshaw AK, Law MR, Wald NJ. The accumulated evidence on lung cancer and environmental tobacco smoke. BMJ 1997;315:980-8 «PMID: 9365295»PubMed
  10. Copas JB, Shi JQ. Reanalysis of epidemiological evidence on lung cancer and passive smoking. BMJ 2000;320:417-8 «PMID: 10669446»PubMed
  11. Laakkonen A, Palo L, Saalo A ym. Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2005: työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset. Helsinki:Työterveyslaitos, 2007
  12. Hammond EC, Selikoff IJ, Seidman H. Asbestos exposure, cigarette smoking and death rates. Ann N Y Acad Sci 1979;330:473-90 «PMID: 294198»PubMed
  13. DOLL R. Mortality from lung cancer in asbestos workers. Br J Ind Med 1955;12:81-6 «PMID: 14363586»PubMed
  14. Frost G, Darnton A, Harding AH. The effect of smoking on the risk of lung cancer mortality for asbestos workers in Great Britain (1971-2005). Ann Occup Hyg 2011;55:239-47 «PMID: 21252055»PubMed
  15. Pershagen G, Akerblom G, Axelson O ym. Residential radon exposure and lung cancer in Sweden. N Engl J Med 1994;330:159-64 «PMID: 8264737»PubMed
  16. Saalo A, Länsimäki E, Soosaar A, Heikkilä M, Kauppinen T. ASA 2005 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa. Helsinki: Työterveyslaitos, 2007
  17. Sauni R, Hamunen M, Uitti J, Karjalainen A ja Aitio A. Keuhkosyövän työperäiset syyt. Duodecim 1998;114:125-32 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo80032»7
  18. Fry JS, Hamling JS, Lee PN. Systematic review with meta-analysis of the epidemiological evidence relating FEV1 decline to lung cancer risk. BMC Cancer 2012;12:498 «PMID: 23101666»PubMed
  19. Martini N, Bains MS, Burt ME ym. Incidence of local recurrence and second primary tumors in resected stage I lung cancer. J Thorac Cardiovasc Surg 1995;109:120-9 «PMID: 7815787»PubMed
  20. Richardson GE, Tucker MA, Venzon DJ ym. Smoking cessation after successful treatment of small-cell lung cancer is associated with fewer smoking-related second primary cancers. Ann Intern Med 1993;119:383-90 «PMID: 8393311»PubMed
  21. Tucker MA, Murray N, Shaw EG ym. Second primary cancers related to smoking and treatment of small-cell lung cancer. Lung Cancer Working Cadre. J Natl Cancer Inst 1997;89:1782-8 «PMID: 9392619»PubMed
  22. Manser R, Lethaby A, Irving LB ym. Screening for lung cancer. Cochrane Database Syst Rev 2013;6:CD001991 «PMID: 23794187»PubMed
  23. Mäkitaro R. Keuhkosyövän oireet ja diagnostiikka. Suom Lääkäril 2007; 62:1355-7
  24. Ost DE, Yeung SC, Tanoue LT ym. Clinical and organizational factors in the initial evaluation of patients with lung cancer: Diagnosis and management of lung cancer, 3rd ed: American College of Chest Physicians evidence-based clinical practice guidelines. Chest 2013;143:e121S-41S «PMID: 23649435»PubMed
  25. Rivera MP, Mehta AC, Wahidi MM. Establishing the diagnosis of lung cancer: Diagnosis and management of lung cancer, 3rd ed: American College of Chest Physicians evidence-based clinical practice guidelines. Chest 2013;143:e142S-65S «PMID: 23649436»PubMed
  26. Robertson WW, Steliga MA, Siegel ER ym. Accuracy of fine needle aspiration and core lung biopsies to predict histology in patients with non-small cell lung cancer. Med Oncol 2014;31:967 «PMID: 24777549»PubMed
  27. Schreiber G, McCrory DC. Performance characteristics of different modalities for diagnosis of suspected lung cancer: summary of published evidence. Chest 2003;123:115S-128S «PMID: 12527571»PubMed
  28. Zarbo RJ, Fenoglio-Preiser CM. Interinstitutional database for comparison of performance in lung fine-needle aspiration cytology. A College of American Pathologists Q-Probe Study of 5264 cases with histologic correlation. Arch Pathol Lab Med 1992;116:463-70 «PMID: 1580748»PubMed
  29. Klein JS, Salomon G, Stewart EA. Transthoracic needle biopsy with a coaxially placed 20-gauge automated cutting needle: results in 122 patients. Radiology 1996;198:715-20 «PMID: 8628859»PubMed
  30. Böcking A, Klose KC, Kyll HJ ym. Cytologic versus histologic evaluation of needle biopsy of the lung, hilum and mediastinum. Sensitivity, specificity and typing accuracy. Acta Cytol 1995;39:463-71 «PMID: 7762333»PubMed
  31. Travis WD, Brambilla E, Burke AP ym (toim). WHO Classification of Tumours of the Lung, Pleura, Thymus and Heart. IARC press 2015.
  32. Travis WD, Brambilla E, Noguchi M ym. International association for the study of lung cancer/american thoracic society/european respiratory society international multidisciplinary classification of lung adenocarcinoma. J Thorac Oncol 2011;6:244-85 «PMID: 21252716»PubMed
  33. Lappi-Blanco E, Mäkinen JM, Jartti A ym. Keuhkosyöpien tarkentuva diagnostiikka. Duodecim 2012;128:2225-35 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo10588»1
  34. Travis WD, Brambilla E, Noguchi M ym. Diagnosis of lung cancer in small biopsies and cytology: implications of the 2011 International Association for the Study of Lung Cancer/American Thoracic Society/European Respiratory Society classification. Arch Pathol Lab Med 2013;137:668-84 «PMID: 22970842»PubMed
  35. Rekhtman N, Tafe LJ, Chaft JE ym. Distinct profile of driver mutations and clinical features in immunomarker-defined subsets of pulmonary large-cell carcinoma. Mod Pathol 2013;26:511-22 «PMID: 23196793»PubMed
  36. Knuutila S. Diagnostiset menetelmät. ss. 1180-9. Kirjassa: Patologia, toim. Mäkinen ym. Kustannus Oy Duodecim 2012
  37. Mok TS, Wu YL, Thongprasert S ym. Gefitinib or carboplatin-paclitaxel in pulmonary adenocarcinoma. N Engl J Med 2009;361:947-57 «PMID: 19692680»PubMed
  38. Kwak EL, Bang YJ, Camidge DR ym. Anaplastic lymphoma kinase inhibition in non-small-cell lung cancer. N Engl J Med 2010;363:1693-703 «PMID: 20979469»PubMed
  39. Camidge DR, Kono SA, Flacco A ym. Optimizing the detection of lung cancer patients harboring anaplastic lymphoma kinase (ALK) gene rearrangements potentially suitable for ALK inhibitor treatment. Clin Cancer Res 2010;16:5581-90 «PMID: 21062932»PubMed
  40. Lindeman NI, Cagle PT, Beasley MB ym. Molecular testing guideline for selection of lung cancer patients for EGFR and ALK tyrosine kinase inhibitors: guideline from the College of American Pathologists, International Association for the Study of Lung Cancer, and Association for Molecular Pathology. J Thorac Oncol 2013;8:823-59 «PMID: 23552377»PubMed
  41. Schildhaus HU, Deml KF, Schmitz K ym. Chromogenic in situ hybridization is a reliable assay for detection of ALK rearrangements in adenocarcinomas of the lung. Mod Pathol 2013;26:1468-77 «PMID: 23743932»PubMed
  42. Wakelee HA, Gadgeel SM, Goldman JW ym. Epidermal growth factor receptor (EGFR) genotyping of matched urine, plasma and tumor tissue from non-small cell lung cancer (NSCLC) patients (pts) treated with rociletinib. ASCO annual Meeting 2016, 9001
  43. Selinger CI, Rogers TM, Russell PA ym. Testing for ALK rearrangement in lung adenocarcinoma: a multicenter comparison of immunohistochemistry and fluorescent in situ hybridization. Mod Pathol 2013;26:1545-53 «PMID: 23743928»PubMed
  44. Salmenkivi K, Knuuttila A. [Diagnostics of non-small cell lung carcinoma]. Duodecim 2014;130:701-4 «PMID: 24772787»PubMed
  45. Peled N, Palmer G, Hirsch FR ym. Next-generation sequencing identifies and immunohistochemistry confirms a novel crizotinib-sensitive ALK rearrangement in a patient with metastatic non-small-cell lung cancer. J Thorac Oncol 2012;7:e14-6 «PMID: 22895149»PubMed
  46. Sun JM, Choi YL, Won JK ym. A dramatic response to crizotinib in a non-small-cell lung cancer patient with IHC-positive and FISH-negative ALK. J Thorac Oncol 2012;7:e36-8 «PMID: 23154564»PubMed
  47. Park S, Holmes-Tisch AJ, Cho EY ym. Discordance of molecular biomarkers associated with epidermal growth factor receptor pathway between primary tumors and lymph node metastasis in non-small cell lung cancer. J Thorac Oncol 2009;4:809-15 «PMID: 19487967»PubMed
  48. Kim H, Xu X, Yoo SB ym. Discordance between anaplastic lymphoma kinase status in primary non-small-cell lung cancers and their corresponding metastases. Histopathology 2013;62:305-14 «PMID: 23020707»PubMed
  49. Sequist LV, Waltman BA, Dias-Santagata D ym. Genotypic and histological evolution of lung cancers acquiring resistance to EGFR inhibitors. Sci Transl Med 2011;3:75ra26 «PMID: 21430269»PubMed
  50. Ratcliffe MJ, Sharpe A, Midha A ym. A comparative study of PD-L1 diagnostic assays and the classification of patients as PD-L1 positive and PD-L1 negative. AACR annual Meeting 2016, LB-094
  51. Schaefer-Prokop C, Prokop M. New imaging techniques in the treatment guidelines for lung cancer. Eur Respir J Suppl 2002;35:71s-83s «PMID: 12064683»PubMed
  52. Bruzzi JF, Komaki R, Walsh GL ym. Imaging of non-small cell lung cancer of the superior sulcus: part 2: initial staging and assessment of resectability and therapeutic response. Radiographics 2008;28:561-72 «PMID: 18349458»PubMed
  53. Pozo-Rodríguez F, Martín de Nicolás JL, Sánchez-Nistal MA ym. Accuracy of helical computed tomography and [18F] fluorodeoxyglucose positron emission tomography for identifying lymph node mediastinal metastases in potentially resectable non-small-cell lung cancer. J Clin Oncol 2005;23:8348-56 «PMID: 16219937»PubMed
  54. Silvestri GA, Gonzalez AV, Jantz MA ym. Methods for staging non-small cell lung cancer: Diagnosis and management of lung cancer, 3rd ed: American College of Chest Physicians evidence-based clinical practice guidelines. Chest 2013;143:e211S-50S «PMID: 23649440»PubMed
  55. De Leyn P, Lardinois D, Van Schil PE ym. ESTS guidelines for preoperative lymph node staging for non-small cell lung cancer. Eur J Cardiothorac Surg 2007;32:1-8 «PMID: 17448671»PubMed
  56. Karnofsky DA, Burchenal JH. The clinical evaluation of chemotherapeutic agents in cancer. Evaluation of chemoterapeutic agents. MacLeod CM (toim.). New York: Columbia University Press 1949;191–205
  57. Stanley KE. Prognostic factors for survival in patients with inoperable lung cancer. J Natl Cancer Inst 1980;65:25-32 «PMID: 6930515»PubMed
  58. Rami-Porta R, Ball D, Crowley J ym. The IASLC Lung Cancer Staging Project: proposals for the revision of the T descriptors in the forthcoming (seventh) edition of the TNM classification for lung cancer. J Thorac Oncol 2007;2:593-602 «PMID: 17607114»PubMed
  59. Rusch VW, Crowley J, Giroux DJ ym. The IASLC Lung Cancer Staging Project: proposals for the revision of the N descriptors in the forthcoming seventh edition of the TNM classification for lung cancer. J Thorac Oncol 2007;2:603-12 «PMID: 17607115»PubMed
  60. Postmus PE, Brambilla E, Chansky K ym. The IASLC Lung Cancer Staging Project: proposals for revision of the M descriptors in the forthcoming (seventh) edition of the TNM classification of lung cancer. J Thorac Oncol 2007;2:686-93 «PMID: 17762334»PubMed
  61. Goldstraw P, Crowley J, Chansky K ym. The IASLC Lung Cancer Staging Project: proposals for the revision of the TNM stage groupings in the forthcoming (seventh) edition of the TNM Classification of malignant tumours. J Thorac Oncol 2007;2:706-14 «PMID: 17762336»PubMed
  62. IASLC, International Association for the Study of Lung Cancer. Staging handbook in thoracic oncology 2009. Goldstraw P, toim. Denver, USA.
  63. Rusch VW, Asamura H, Watanabe H ym. The IASLC lung cancer staging project: a proposal for a new international lymph node map in the forthcoming seventh edition of the TNM classification for lung cancer. J Thorac Oncol 2009;4:568-77 «PMID: 19357537»PubMed
  64. Shepherd FA, Crowley J, Van Houtte P ym. The International Association for the Study of Lung Cancer lung cancer staging project: proposals regarding the clinical staging of small cell lung cancer in the forthcoming (seventh) edition of the tumor, node, metastasis classification for lung cancer. J Thorac Oncol 2007;2:1067-77 «PMID: 18090577»PubMed
  65. Ignatius Ou SH, Zell JA. The applicability of the proposed IASLC staging revisions to small cell lung cancer (SCLC) with comparison to the current UICC 6th TNM Edition. J Thorac Oncol 2009;4:300-10 «PMID: 19156001»PubMed
  66. Micke P, Faldum A, Metz T ym. Staging small cell lung cancer: Veterans Administration Lung Study Group versus International Association for the Study of Lung Cancer--what limits limited disease? Lung Cancer 2002;37:271-6 «PMID: 12234695»PubMed
  67. Decker RH, Langer CJ, Rosenzweig KE ym. ACR Appropriateness Criteria® postoperative adjuvant therapy in non-small cell lung cancer. Am J Clin Oncol 2011;34:537-44 «PMID: 21946673»PubMed
  68. Videtic GM, Chang JY, Chetty IJ ym. ACR appropriateness Criteria® early-stage non-small-cell lung cancer. Am J Clin Oncol 2014;37:201-7 «PMID: 25180631»PubMed
  69. Vansteenkiste J, De Ruysscher D, Eberhardt WE ym. Early and locally advanced non-small-cell lung cancer (NSCLC): ESMO Clinical Practice Guidelines for diagnosis, treatment and follow-up. Ann Oncol 2013;24 Suppl 6:vi89-98 «PMID: 23860613»PubMed
  70. NCCN clinical practice guidelines in oncology [Internet].; version 4.2014. Available from: http:// www.nccn.org/professionals/physician_gls/pdf/nscl.pdf «http:// www.nccn.org/professionals/physician_gls/pdf/nscl.pdf»8
  71. Rosell R, Gómez-Codina J, Camps C ym. A randomized trial comparing preoperative chemotherapy plus surgery with surgery alone in patients with non-small-cell lung cancer. N Engl J Med 1994;330:153-8 «PMID: 8043059»PubMed
  72. Roth JA, Fossella F, Komaki R ym. A randomized trial comparing perioperative chemotherapy and surgery with surgery alone in resectable stage IIIA non-small-cell lung cancer. J Natl Cancer Inst 1994;86:673-80 «PMID: 8158698»PubMed
  73. Song WA, Zhou NK, Wang W ym. Survival benefit of neoadjuvant chemotherapy in non-small cell lung cancer: an updated meta-analysis of 13 randomized control trials. J Thorac Oncol 2010;5:510-6 «PMID: 20107424»PubMed
  74. Scagliotti GV, Pastorino U, Vansteenkiste JF ym. Randomized phase III study of surgery alone or surgery plus preoperative cisplatin and gemcitabine in stages IB to IIIA non-small-cell lung cancer. J Clin Oncol 2012;30:172-8 «PMID: 22124104»PubMed
  75. Westeel V, Quoix E, Puyraveau M ym. A randomised trial comparing preoperative to perioperative chemotherapy in early-stage non-small-cell lung cancer (IFCT 0002 trial). Eur J Cancer 2013;49:2654-64 «PMID: 23735703»PubMed
  76. Battafarano RJ, Meyers BF, Guthrie TJ ym. Surgical resection of multifocal non-small cell lung cancer is associated with prolonged survival. Ann Thorac Surg 2002;74:988-93; discussion 993-4 «PMID: 12400733»PubMed
  77. Pignon JP, Tribodet H, Scagliotti GV ym. Lung adjuvant cisplatin evaluation: a pooled analysis by the LACE Collaborative Group. J Clin Oncol 2008;26:3552-9 «PMID: 18506026»PubMed
  78. Peedell C, Dunning J, Bapusamy A. Is there a standard of care for the radical management of non-small cell lung cancer involving the apical chest wall (Pancoast tumours)? Clin Oncol (R Coll Radiol) 2010;22:334-46 «PMID: 20347280»PubMed
  79. Rice TW, Blackstone EH. Radical resections for T4 lung cancer. Surg Clin North Am 2002;82:573-87 «PMID: 12371586»PubMed
  80. Ramnath N, Dilling TJ, Harris LJ ym. Treatment of stage III non-small cell lung cancer: Diagnosis and management of lung cancer, 3rd ed: American College of Chest Physicians evidence-based clinical practice guidelines. Chest 2013;143:e314S-40S «PMID: 23649445»PubMed
  81. Brown T, Pilkington G, Boland A ym. Clinical effectiveness of first-line chemoradiation for adult patients with locally advanced non-small cell lung cancer: a systematic review. Health Technol Assess 2013;17:1-99 «PMID: 23411071»PubMed
  82. Burdett S, Stewart LA, Rydzewska L. A systematic review and meta-analysis of the literature: chemotherapy and surgery versus surgery alone in non-small cell lung cancer. J Thorac Oncol 2006;1:611-21 «PMID: 17409927»PubMed
  83. Gilligan D, Nicolson M, Smith I ym. Preoperative chemotherapy in patients with resectable non-small cell lung cancer: results of the MRC LU22/NVALT 2/EORTC 08012 multicentre randomised trial and update of systematic review. Lancet 2007;369:1929-37 «PMID: 17544497»PubMed
  84. Bueno R, Richards WG, Swanson SJ ym. Nodal stage after induction therapy for stage IIIA lung cancer determines patient survival. Ann Thorac Surg 2000;70:1826-31 «PMID: 11156079»PubMed
  85. Chen AM, Jahan TM, Jablons DM ym. Risk of cerebral metastases and neurological death after pathological complete response to neoadjuvant therapy for locally advanced nonsmall-cell lung cancer: clinical implications for the subsequent management of the brain. Cancer 2007;109:1668-75 «PMID: 17342770»PubMed
  86. Keller SM, Vangel MG, Wagner H ym. Prolonged survival in patients with resected non-small cell lung cancer and single-level N2 disease. J Thorac Cardiovasc Surg 2004;128:130-7 «PMID: 15224032»PubMed
  87. Aupérin A, Le Péchoux C, Rolland E ym. Meta-analysis of concomitant versus sequential radiochemotherapy in locally advanced non-small-cell lung cancer. J Clin Oncol 2010;28:2181-90 «PMID: 20351327»PubMed
  88. Liang HY, Zhou H, Li XL ym. Chemo-radiotherapy for advanced non-small cell lung cancer: concurrent or sequential? It's no longer the question: a systematic review. Int J Cancer 2010;127:718-28 «PMID: 19957329»PubMed
  89. Bayman N, Blackhall F, McCloskey P ym. How can we optimise concurrent chemoradiotherapy for inoperable stage III non-small cell lung cancer? Lung Cancer 2014;83:117-25 «PMID: 24373738»PubMed
  90. Gore EM, Bae K, Wong SJ ym. Phase III comparison of prophylactic cranial irradiation versus observation in patients with locally advanced non-small-cell lung cancer: primary analysis of radiation therapy oncology group study RTOG 0214. J Clin Oncol 2011;29:272-8 «PMID: 21135270»PubMed
  91. Sun A, Bae K, Gore EM ym. Phase III trial of prophylactic cranial irradiation compared with observation in patients with locally advanced non-small-cell lung cancer: neurocognitive and quality-of-life analysis. J Clin Oncol 2011;29:279-86 «PMID: 21135267»PubMed
  92. Billiet C, Decaluwé H, Peeters S ym. Modern post-operative radiotherapy for stage III non-small cell lung cancer may improve local control and survival: a meta-analysis. Radiother Oncol 2014;110:3-8 «PMID: 24100149»PubMed
  93. Le Péchoux C. Role of postoperative radiotherapy in resected non-small cell lung cancer: a reassessment based on new data. Oncologist 2011;16:672-81 «PMID: 21378080»PubMed
  94. Feliciano J, Feigenberg S, Mehta M. Chemoradiation for definitive, preoperative, or postoperative therapy of locally advanced non-small cell lung cancer. Cancer J 2013;19:222-30 «PMID: 23708069»PubMed
  95. O'Rourke N, Roqué I Figuls M, Farré Bernadó N ym. Concurrent chemoradiotherapy in non-small cell lung cancer. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD002140 «PMID: 20556756»PubMed
  96. Mali P. Levinneen ei-pienisoluisen keuhkosyövän solunsalpaajahoito ja uudet täsmälääkkeet. Suom lääkäril 2007;62:1387-91
  97. Posther KE, Harpole DH Jr. The surgical management of lung cancer. Cancer Invest 2006;24:56-67 «PMID: 16466994»PubMed
  98. Scagliotti GV, Parikh P, von Pawel J ym. Phase III study comparing cisplatin plus gemcitabine with cisplatin plus pemetrexed in chemotherapy-naive patients with advanced-stage non-small-cell lung cancer. J Clin Oncol 2008;26:3543-51 «PMID: 18506025»PubMed
  99. Effects of vinorelbine on quality of life and survival of elderly patients with advanced non-small-cell lung cancer. The Elderly Lung Cancer Vinorelbine Italian Study Group. J Natl Cancer Inst 1999;91:66-72 «PMID: 9890172»PubMed
  100. Gridelli C, Perrone F, Gallo C ym. Chemotherapy for elderly patients with advanced non-small-cell lung cancer: the Multicenter Italian Lung Cancer in the Elderly Study (MILES) phase III randomized trial. J Natl Cancer Inst 2003;95:362-72 «PMID: 12618501»PubMed
  101. Hickish TF, Smith IE, O'Brien ME ym. Clinical benefit from palliative chemotherapy in non-small-cell lung cancer extends to the elderly and those with poor prognostic factors. Br J Cancer 1998;78:28-33 «PMID: 9662246»PubMed
  102. Lilenbaum RC, Herndon JE 2nd, List MA ym. Single-agent versus combination chemotherapy in advanced non-small-cell lung cancer: the cancer and leukemia group B (study 9730). J Clin Oncol 2005;23:190-6 «PMID: 15625373»PubMed
  103. Zukin M, Barrios CH, Pereira JR ym. Randomized phase III trial of single-agent pemetrexed versus carboplatin and pemetrexed in patients with advanced non-small-cell lung cancer and Eastern Cooperative Oncology Group performance status of 2. J Clin Oncol 2013;31:2849-53 «PMID: 23775961»PubMed
  104. Qi WX, Tang LN, He AN ym. Doublet versus single cytotoxic agent as first-line treatment for elderly patients with advanced non-small-cell lung cancer: a systematic review and meta-analysis. Lung 2012;190:477-85 «PMID: 22711060»PubMed
  105. Reck M, Rodríguez-Abreu D, Robinson AG ym. Pembrolizumab versus Chemotherapy for PD-L1-Positive Non-Small-Cell Lung Cancer. N Engl J Med 2016;375:1823-1833 «PMID: 27718847»PubMed
  106. Socinsky M ym. CheckMate 026: A Phase 3 Trial of Nivolumab vs Investigator's Choice (IC) of Platinum-Based Doublet Chemotherapy (PT-DC) as First-Line Therapy for Stage IV/Recurrent Programmed Death Ligand 1 (PD-L1) − Positive NSCLC. ESMO annual meeting 2016, LBA7_PR
  107. Coudert B, Ciuleanu T, Park K ym. Survival benefit with erlotinib maintenance therapy in patients with advanced non-small-cell lung cancer (NSCLC) according to response to first-line chemotherapy. Ann Oncol 2012;23:388-94 «PMID: 21610154»PubMed
  108. Seto T, Kato T, Nishio M ym. Erlotinib alone or with bevacizumab as first-line therapy in patients with advanced non-squamous non-small-cell lung cancer harbouring EGFR mutations (JO25567): an open-label, randomised, multicentre, phase 2 study. Lancet Oncol 2014;15:1236-44 «PMID: 25175099»PubMed
  109. Shaw AT, Kim DW, Nakagawa K ym. Crizotinib versus chemotherapy in advanced ALK-positive lung cancer. N Engl J Med 2013;368:2385-94 «PMID: 23724913»PubMed
  110. Solomon BJ, Mok T, Kim DW ym. First-line crizotinib versus chemotherapy in ALK-positive lung cancer. N Engl J Med 2014;371:2167-77 «PMID: 25470694»PubMed
  111. Camidge DR, Kono SA, Lu X ym. Anaplastic lymphoma kinase gene rearrangements in non-small cell lung cancer are associated with prolonged progression-free survival on pemetrexed. J Thorac Oncol 2011;6:774-80 «PMID: 21336183»PubMed
  112. Thatcher N, Hirsch FR, Luft AV ym. Necitumumab plus gemcitabine and cisplatin versus gemcitabine and cisplatin alone as first-line therapy in patients with stage IV squamous non-small-cell lung cancer (SQUIRE): an open-label, randomised, controlled phase 3 trial. Lancet Oncol 2015;16:763-74 «PMID: 26045340»PubMed
  113. Pérol M, Chouaid C, Pérol D ym. Randomized, phase III study of gemcitabine or erlotinib maintenance therapy versus observation, with predefined second-line treatment, after cisplatin-gemcitabine induction chemotherapy in advanced non-small-cell lung cancer. J Clin Oncol 2012;30:3516-24 «PMID: 22949150»PubMed
  114. Rittmeyer A. Quality of Life in Patients with NSCLC Receiving Maintenance Therapy. Cancers (Basel) 2015;7:950-62 «PMID: 26035509»PubMed
  115. Shepherd FA, Dancey J, Ramlau R ym. Prospective randomized trial of docetaxel versus best supportive care in patients with non-small-cell lung cancer previously treated with platinum-based chemotherapy. J Clin Oncol 2000;18:2095-103 «PMID: 10811675»PubMed
  116. Hanna N, Shepherd FA, Fossella FV ym. Randomized phase III trial of pemetrexed versus docetaxel in patients with non-small-cell lung cancer previously treated with chemotherapy. J Clin Oncol 2004;22:1589-97 «PMID: 15117980»PubMed
  117. Garon EB, Ciuleanu TE, Arrieta O ym. Ramucirumab plus docetaxel versus placebo plus docetaxel for second-line treatment of stage IV non-small-cell lung cancer after disease progression on platinum-based therapy (REVEL): a multicentre, double-blind, randomised phase 3 trial. Lancet 2014;384:665-73 «PMID: 24933332»PubMed
  118. Reck M, Kaiser R, Mellemgaard A ym. Docetaxel plus nintedanib versus docetaxel plus placebo in patients with previously treated non-small-cell lung cancer (LUME-Lung 1): a phase 3, double-blind, randomised controlled trial. Lancet Oncol 2014;15:143-55 «PMID: 24411639»PubMed
  119. Shepherd FA, Rodrigues Pereira J, Ciuleanu T ym. Erlotinib in previously treated non-small-cell lung cancer. N Engl J Med 2005;353:123-32 «PMID: 16014882»PubMed
  120. Soria JC, Felip E, Cobo M ym. Afatinib versus erlotinib as second-line treatment of patients with advanced squamous cell carcinoma of the lung (LUX-Lung 8): an open-label randomised controlled phase 3 trial. Lancet Oncol 2015;16:897-907 «PMID: 26156651»PubMed
  121. Jänne PA, Yang JC, Kim DW ym. AZD9291 in EGFR inhibitor-resistant non-small-cell lung cancer. N Engl J Med 2015;372:1689-99 «PMID: 25923549»PubMed
  122. Shaw AT, Kim DW, Mehra R ym. Ceritinib in ALK-rearranged non-small-cell lung cancer. N Engl J Med 2014;370:1189-97 «PMID: 24670165»PubMed
  123. Fry WA, Phillips JL, Menck HR. Ten-year survey of lung cancer treatment and survival in hospitals in the United States: a national cancer data base report. Cancer 1999;86:1867-76 «PMID: 10547562»PubMed
  124. Rami-Porta R, Wittekind C, Goldstraw P ym. Complete resection in lung cancer surgery: proposed definition. Lung Cancer 2005;49:25-33 «PMID: 15949587»PubMed
  125. Manser R, Wright G, Hart D ym. Surgery for early stage non-small cell lung cancer. Cochrane Database Syst Rev 2005;:CD004699 «PMID: 15674959»PubMed
  126. Ferguson MK, Lehman AG. Sleeve lobectomy or pneumonectomy: optimal management strategy using decision analysis techniques. Ann Thorac Surg 2003;76:1782-8 «PMID: 14667584»PubMed
  127. Nakamura H, Kawasaki N, Taguchi M ym. Survival following lobectomy vs limited resection for stage I lung cancer: a meta-analysis. Br J Cancer 2005;92:1033-7 «PMID: 15756281»PubMed
  128. Zheng X, Schipper M, Kidwell K ym. Survival outcome after stereotactic body radiation therapy and surgery for stage I non-small cell lung cancer: a meta-analysis. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2014;90:603-11 «PMID: 25052562»PubMed
  129. Vansteenkiste J, Crinò L, Dooms C ym. 2nd ESMO Consensus Conference on Lung Cancer: early-stage non-small-cell lung cancer consensus on diagnosis, treatment and follow-up. Ann Oncol 2014;25:1462-74 «PMID: 24562446»PubMed
  130. Swensen SJ, Silverstein MD, Ilstrup DM ym. The probability of malignancy in solitary pulmonary nodules. Application to small radiologically indeterminate nodules. Arch Intern Med 1997;157:849-55 «PMID: 9129544»PubMed
  131. Herder GJ, Kramer H, Hoekstra OS ym. Traditional versus up-front [18F] fluorodeoxyglucose-positron emission tomography staging of non-small-cell lung cancer: a Dutch cooperative randomized study. J Clin Oncol 2006;24:1800-6 «PMID: 16567772»PubMed
  132. Cheng S, Evans WK, Stys-Norman D ym. Chemotherapy for relapsed small cell lung cancer: a systematic review and practice guideline. J Thorac Oncol 2007;2:348-54 «PMID: 17409809»PubMed
  133. Reck M, von Pawel J, Macha HN ym. Efficient palliation in patients with small-cell lung cancer by a combination of paclitaxel, etoposide and carboplatin: quality of life and 6-years'-follow-up results from a randomised phase III trial. Lung Cancer 2006;53:67-75 «PMID: 16713013»PubMed
  134. Eckardt JR, von Pawel J, Papai Z ym. Open-label, multicenter, randomized, phase III study comparing oral topotecan/cisplatin versus etoposide/cisplatin as treatment for chemotherapy-naive patients with extensive-disease small-cell lung cancer. J Clin Oncol 2006;24:2044-51 «PMID: 16648504»PubMed
  135. Hanna N, Bunn PA Jr, Langer C ym. Randomized phase III trial comparing irinotecan/cisplatin with etoposide/cisplatin in patients with previously untreated extensive-stage disease small-cell lung cancer. J Clin Oncol 2006;24:2038-43 «PMID: 16648503»PubMed
  136. Niell HB, Herndon JE 2nd, Miller AA ym. Randomized phase III intergroup trial of etoposide and cisplatin with or without paclitaxel and granulocyte colony-stimulating factor in patients with extensive-stage small-cell lung cancer: Cancer and Leukemia Group B Trial 9732. J Clin Oncol 2005;23:3752-9 «PMID: 15923572»PubMed
  137. Noda K, Nishiwaki Y, Kawahara M ym. Irinotecan plus cisplatin compared with etoposide plus cisplatin for extensive small-cell lung cancer. N Engl J Med 2002;346:85-91 «PMID: 11784874»PubMed
  138. Turrisi AT 3rd, Kim K, Blum R ym. Twice-daily compared with once-daily thoracic radiotherapy in limited small-cell lung cancer treated concurrently with cisplatin and etoposide. N Engl J Med 1999;340:265-71 «PMID: 9920950»PubMed
  139. Pijls-Johannesma MC, De Ruysscher D, Lambin P ym. Early versus late chest radiotherapy for limited stage small cell lung cancer. Cochrane Database Syst Rev 2005;4:CD004700 «PMID: 15674960»PubMed
  140. Amini A, Byers LA, Welsh JW ym. Progress in the management of limited-stage small cell lung cancer. Cancer 2014;120:790-8 «PMID: 24327434»PubMed
  141. Liengswangwong V, Bonner JA, Shaw EG ym. Limited-stage small-cell lung cancer: patterns of intrathoracic recurrence and the implications for thoracic radiotherapy. J Clin Oncol 1994;12:496-502 «PMID: 8120547»PubMed
  142. Murray N, Turrisi AT 3rd. A review of first-line treatment for small-cell lung cancer. J Thorac Oncol 2006;1:270-8 «PMID: 17409868»PubMed
  143. Prophylactic Cranial Irradiation Overview Collaborative Group. Cranial irradiation for preventing brain metastases of small cell lung cancer in patients in complete remission. Cochrane Database Syst Rev 2000;4:CD002805 «PMID: 11034766»PubMed
  144. Le Péchoux C, Dunant A, Senan S ym. Standard-dose versus higher-dose prophylactic cranial irradiation (PCI) in patients with limited-stage small-cell lung cancer in complete remission after chemotherapy and thoracic radiotherapy (PCI 99-01, EORTC 22003-08004, RTOG 0212, and IFCT 99-01): a randomised clinical trial. Lancet Oncol 2009;10:467-74 «PMID: 19386548»PubMed
  145. Shepherd FA. Surgical management of small small cell lung cancer. Kirjassa: Lung cancer: principles and practice. Harvey IP, Mitchell JB, Johnson DH, Turrisi AT (toim.). Philadelphia: Lippincott-Raven, 1996:899-913
  146. Inoue M, Nakagawa K, Fujiwara K ym. Results of preoperative mediastinoscopy for small cell lung cancer. Ann Thorac Surg 2000;70:1620-3 «PMID: 11093497»PubMed
  147. Agra Y, Pelayo M, Sacristan M ym. Chemotherapy versus best supportive care for extensive small cell lung cancer. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD001990 «PMID: 14583943»PubMed
  148. Slotman B, Faivre-Finn C, Kramer G ym. Prophylactic cranial irradiation in extensive small-cell lung cancer. N Engl J Med 2007;357:664-72 «PMID: 17699816»PubMed
  149. Seto T, Takahashi T, Yamanaka T ym. Prophylactic cranial irradiation (PCI) has a detrimental effect on the overall survival (OS) of patients (pts) with extensive disease small cell lung cancer (ED-SCLC): Results of a Japanese randomized phase III trial. J Clin Oncol 32:5s, 2014 (suppl; abstr 7503)
  150. Sun A, Bae K, Gore EM ym. Phase III trial of prophylactic cranial irradiation compared with observation in patients with locally advanced non-small-cell lung cancer: neurocognitive and quality-of-life analysis. J Clin Oncol 2011;29:279-86 «PMID: 21135267»PubMed
  151. Le Péchoux C, Laplanche A, Faivre-Finn C ym. Clinical neurological outcome and quality of life among patients with limited small-cell cancer treated with two different doses of prophylactic cranial irradiation in the intergroup phase III trial (PCI99-01, EORTC 22003-08004, RTOG 0212 and IFCT 99-01). Ann Oncol 2011;22:1154-63 «PMID: 21139020»PubMed
  152. Slotman BJ, Faivre-Finn C, van Tintren H ym. Randomized trial on thoracic radiotherapy (TRT) in extensive-stage small cell lung cancer. J Clin Oncol 32:5s, 2014 (suppl; abstr 7502)
  153. O'Brien ME, Ciuleanu TE, Tsekov H ym. Phase III trial comparing supportive care alone with supportive care with oral topotecan in patients with relapsed small-cell lung cancer. J Clin Oncol 2006;24:5441-7 «PMID: 17135646»PubMed
  154. Kuolevan potilaan oireiden hoito (online). Käypä hoito -suositus. Hänninen J ja Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Duodecim 2008 (päivitys 2012). Saatavana internetissä www.kaypahoito.fi «http://www.kaypahoito.fi»9
  155. Ford DW, Koch KA, Ray DE ym. Palliative and end-of-life care in lung cancer: Diagnosis and management of lung cancer, 3rd ed: American College of Chest Physicians evidence-based clinical practice guidelines. Chest 2013;143:e498S-512S «PMID: 23649453»PubMed
  156. Peters S, Adjei AA, Gridelli C ym. Metastatic non-small-cell lung cancer (NSCLC): ESMO Clinical Practice Guidelines for diagnosis, treatment and follow-up. Ann Oncol 2012;23 Suppl 7:vii56-64 «PMID: 22997455»PubMed
  157. Temel JS, Greer JA, Muzikansky A ym. Early palliative care for patients with metastatic non-small-cell lung cancer. N Engl J Med 2010;363:733-42 «PMID: 20818875»PubMed
  158. Greer JA, Pirl WF, Jackson VA ym. Effect of early palliative care on chemotherapy use and end-of-life care in patients with metastatic non-small-cell lung cancer. J Clin Oncol 2012;30:394-400 «PMID: 22203758»PubMed
  159. Chang VT, Hwang SS, Feuerman M. Validation of the Edmonton Symptom Assessment Scale. Cancer 2000;88:2164-71 «PMID: 10813730»PubMed
  160. Tishelman C, Petersson LM, Degner LF ym. Symptom prevalence, intensity, and distress in patients with inoperable lung cancer in relation to time of death. J Clin Oncol 2007;25:5381-9 «PMID: 18048819»PubMed
  161. Cachia E, Ahmedzai SH. Breathlessness in cancer patients. Eur J Cancer 2008;44:1116-23 «PMID: 18424030»PubMed
  162. Kvale PA, Selecky PA, Prakash UB ym. Palliative care in lung cancer: ACCP evidence-based clinical practice guidelines (2nd edition). Chest 2007;132:368S-403S «PMID: 17873181»PubMed
  163. Edmonds P, Karlsen S, Khan S ym. A comparison of the palliative care needs of patients dying from chronic respiratory diseases and lung cancer. Palliat Med 2001;15:287-95 «PMID: 12054146»PubMed
  164. World Health Organization. Cancer pain relief. WHO Office Publication, Geneve, 1996. «http://whqlibdoc.who.int/publications/9241544821.pdf»10
  165. Simoff MJ, Lally B, Slade MG ym. Symptom management in patients with lung cancer: Diagnosis and management of lung cancer, 3rd ed: American College of Chest Physicians evidence-based clinical practice guidelines. Chest 2013;143:e455S-97S «PMID: 23649452»PubMed
  166. Rosen LS, Gordon D, Tchekmedyian NS ym. Long-term efficacy and safety of zoledronic acid in the treatment of skeletal metastases in patients with nonsmall cell lung carcinoma and other solid tumors: a randomized, Phase III, double-blind, placebo-controlled trial. Cancer 2004;100:2613-21 «PMID: 15197804»PubMed
  167. Henry DH, Costa L, Goldwasser F ym. Randomized, double-blind study of denosumab versus zoledronic acid in the treatment of bone metastases in patients with advanced cancer (excluding breast and prostate cancer) or multiple myeloma. J Clin Oncol 2011;29:1125-32 «PMID: 21343556»PubMed
  168. Henry D, Vadhan-Raj S, Hirsh V ym. Delaying skeletal-related events in a randomized phase 3 study of denosumab versus zoledronic acid in patients with advanced cancer: an analysis of data from patients with solid tumors. Support Care Cancer 2014;22:679-87 «PMID: 24162260»PubMed
  169. Jones JA, Lutz ST, Chow E ym. Palliative radiotherapy at the end of life: a critical review. CA Cancer J Clin 2014;64:296-310 «PMID: 25043971»PubMed
  170. Lester JF, Macbeth FR, Toy E ym. Palliative radiotherapy regimens for non-small cell lung cancer. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD002143 «PMID: 17054152»PubMed
  171. Macbeth FR, Wheldon TE, Girling DJ ym. Radiation myelopathy: estimates of risk in 1048 patients in three randomized trials of palliative radiotherapy for non-small cell lung cancer. The Medical Research Council Lung Cancer Working Party. Clin Oncol (R Coll Radiol) 1996;8:176-81 «PMID: 8814372»PubMed
  172. Kramer GW, Wanders SL, Noordijk EM ym. Results of the Dutch National study of the palliative effect of irradiation using two different treatment schemes for non-small-cell lung cancer. J Clin Oncol 2005;23:2962-70 «PMID: 15860852»PubMed
  173. Stout R, Barber P, Burt P ym. Clinical and quality of life outcomes in the first United Kingdom randomized trial of endobronchial brachytherapy (intraluminal radiotherapy) vs. external beam radiotherapy in the palliative treatment of inoperable non-small cell lung cancer. Radiother Oncol 2000;56:323-7 «PMID: 10974381»PubMed
  174. Reveiz L, Rueda JR, Cardona AF. Palliative endobronchial brachytherapy for non-small cell lung cancer. Cochrane Database Syst Rev 2012;12:CD004284 «PMID: 23235606»PubMed
  175. Tsao MN, Rades D, Wirth A ym. Radiotherapeutic and surgical management for newly diagnosed brain metastasis(es): An American Society for Radiation Oncology evidence-based guideline. Pract Radiat Oncol 2012;2:210-25 «PMID: 25925626»PubMed
  176. Zahid I, Routledge T, Billè A ym. What is the best treatment for malignant pleural effusions? Interact Cardiovasc Thorac Surg 2011;12:818-23 «PMID: 21325469»PubMed
  177. Thomas JM, Musani AI. Malignant pleural effusions: a review. Clin Chest Med 2013;34:459-71 «PMID: 23993817»PubMed
  178. Tan C, Sedrakyan A, Browne J ym. The evidence on the effectiveness of management for malignant pleural effusion: a systematic review. Eur J Cardiothorac Surg 2006;29:829-38 «PMID: 16626967»PubMed
  179. Handy JR Jr, Asaph JW, Skokan L ym. What happens to patients undergoing lung cancer surgery? Outcomes and quality of life before and after surgery. Chest 2002;122:21-30 «PMID: 12114334»PubMed
  180. Handy JR Jr, Child AI, Grunkemeier GL ym. Hospital readmission after pulmonary resection: prevalence, patterns, and predisposing characteristics. Ann Thorac Surg 2001;72:1855-9; discussion 1859-60 «PMID: 11789760»PubMed
  181. Abratt RP, Morgan GW. Lung toxicity following chest irradiation in patients with lung cancer. Lung Cancer 2002;35:103-9 «PMID: 11804681»PubMed
  182. Demicheli R, Fornili M, Ambrogi F ym. Recurrence dynamics for non-small-cell lung cancer: effect of surgery on the development of metastases. J Thorac Oncol 2012;7:723-30 «PMID: 22425921»PubMed
  183. Nakamura R, Kurishima K, Kobayashi N ym. Postoperative follow-up for patients with non-small cell lung cancer. Onkologie 2010;33:14-8 «PMID: 20164657»PubMed
  184. Hanna WC, Paul NS, Darling GE ym. Minimal-dose computed tomography is superior to chest x-ray for the follow-up and treatment of patients with resected lung cancer. J Thorac Cardiovasc Surg 2014;147:30-3 «PMID: 24139896»PubMed
  185. Aberle DR, DeMello S, Berg CD ym. Results of the two incidence screenings in the National Lung Screening Trial. N Engl J Med 2013;369:920-31 «PMID: 24004119»PubMed
  186. Allen MS, Darling GE, Pechet TT ym. Morbidity and mortality of major pulmonary resections in patients with early-stage lung cancer: initial results of the randomized, prospective ACOSOG Z0030 trial. Ann Thorac Surg 2006;81:1013-9; discussion 1019-20 «PMID: 16488712»PubMed
  187. Annema JT, van Meerbeeck JP, Rintoul RC ym. Mediastinoscopy vs endosonography for mediastinal nodal staging of lung cancer: a randomized trial. JAMA 2010;304:2245-52 «PMID: 21098770»PubMed
  188. Arriagada R, Bergman B, Dunant A ym. Cisplatin-based adjuvant chemotherapy in patients with completely resected non-small-cell lung cancer. N Engl J Med 2004;350:351-60 «PMID: 14736927»PubMed
  189. Barlési F, Jacot W, Astoul P ym. Second-line treatment for advanced non-small cell lung cancer: a systematic review. Lung Cancer 2006;51:159-72 «PMID: 16360238»PubMed
  190. Baumann P, Nyman J, Hoyer M ym. Outcome in a prospective phase II trial of medically inoperable stage I non-small-cell lung cancer patients treated with stereotactic body radiotherapy. J Clin Oncol 2009;27:3290-6 «PMID: 19414667»PubMed
  191. Borghaei H, Paz-Ares L, Horn L ym. Nivolumab versus Docetaxel in Advanced Nonsquamous Non-Small-Cell Lung Cancer. N Engl J Med 2015;373:1627-39 «PMID: 26412456»PubMed
  192. Brahmer J, Reckamp KL, Baas P ym. Nivolumab versus Docetaxel in Advanced Squamous-Cell Non-Small-Cell Lung Cancer. N Engl J Med 2015;373:123-35 «PMID: 26028407»PubMed
  193. Bria E, Cuppone F, Ciccarese M ym. Weekly docetaxel as second line chemotherapy for advanced non-small-cell lung cancer: meta-analysis of randomized trials. Cancer Treat Rev 2006;32:583-7 «PMID: 16919884»PubMed
  194. Byrne MJ, van Hazel G, Trotter J ym. Maintenance chemotherapy in limited small cell lung cancer: a randomised controlled clinical trial. Br J Cancer 1989;60:413-8 «PMID: 2551359»PubMed
  195. Cao C, Manganas C, Ang SC ym. Video-assisted thoracic surgery versus open thoracotomy for non-small cell lung cancer: a meta-analysis of propensity score-matched patients. Interact Cardiovasc Thorac Surg 2013;16:244-9 «PMID: 23169877»PubMed
  196. Chemotherapy in non-small cell lung cancer: a meta-analysis using updated data on individual patients from 52 randomised clinical trials. Non-small Cell Lung Cancer Collaborative Group. BMJ 1995;311:899-909 «PMID: 7580546»PubMed
  197. Chen FF, Zhang D, Wang YL ym. Video-assisted thoracoscopic surgery lobectomy versus open lobectomy in patients with clinical stage ? non-small cell lung cancer: a meta-analysis. Eur J Surg Oncol 2013;39:957-63 «PMID: 23845704»PubMed
  198. Ciuleanu T, Brodowicz T, Zielinski C ym. Maintenance pemetrexed plus best supportive care versus placebo plus best supportive care for non-small-cell lung cancer: a randomised, double-blind, phase 3 study. Lancet 2009;374:1432-40 «PMID: 19767093»PubMed
  199. Controlled trial of twelve versus six courses of chemotherapy in the treatment of small-cell lung cancer. Report to the Medical Research Council by its Lung Cancer Working Party. Br J Cancer 1989;59:584-90 «PMID: 2540789»PubMed
  200. Crabtree T, Puri V, Timmerman R ym. Treatment of stage I lung cancer in high-risk and inoperable patients: comparison of prospective clinical trials using stereotactic body radiotherapy (RTOG 0236), sublobar resection (ACOSOG Z4032), and radiofrequency ablation (ACOSOG Z4033). J Thorac Cardiovasc Surg 2013;145:692-9 «PMID: 23174176»PubMed
  201. Crabtree TD, Denlinger CE, Meyers BF ym. Stereotactic body radiation therapy versus surgical resection for stage I non-small cell lung cancer. J Thorac Cardiovasc Surg 2010;140:377-86 «PMID: 20400121»PubMed
  202. Cullen M, Morgan D, Gregory W ym. Maintenance chemotherapy for anaplastic small cell carcinoma of the bronchus: a randomised, controlled trial. Cancer Chemother Pharmacol 1986;17:157-60 «PMID: 3013442»PubMed
  203. D'Addario G, Pintilie M, Leighl NB ym. Platinum-based versus non-platinum-based chemotherapy in advanced non-small-cell lung cancer: a meta-analysis of the published literature. J Clin Oncol 2005;23:2926-36 «PMID: 15728229»PubMed
  204. Darling GE, Allen MS, Decker PA ym. Randomized trial of mediastinal lymph node sampling versus complete lymphadenectomy during pulmonary resection in the patient with N0 or N1 (less than hilar) non-small cell carcinoma: results of the American College of Surgery Oncology Group Z0030 Trial. J Thorac Cardiovasc Surg 2011;141:662-70 «PMID: 21335122»PubMed
  205. de Hoop B, Schaefer-Prokop C, Gietema HA ym. Screening for lung cancer with digital chest radiography: sensitivity and number of secondary work-up CT examinations. Radiology 2010;255:629-37 «PMID: 20413773»PubMed
  206. Delbaldo C, Michiels S, Syz N ym. Benefits of adding a drug to a single-agent or a 2-agent chemotherapy regimen in advanced non-small-cell lung cancer: a meta-analysis. JAMA 2004;292:470-84 «PMID: 15280345»PubMed
  207. Depierre A, Milleron B, Moro-Sibilot D ym. Preoperative chemotherapy followed by surgery compared with primary surgery in resectable stage I (except T1N0), II, and IIIa non-small-cell lung cancer. J Clin Oncol 2002;20:247-53 «PMID: 11773176»PubMed
  208. Douillard JY, Rosell R, De Lena M ym. Adjuvant vinorelbine plus cisplatin versus observation in patients with completely resected stage IB-IIIA non-small-cell lung cancer (Adjuvant Navelbine International Trialist Association [ANITA]): a randomised controlled trial. Lancet Oncol 2006;7:719-27 «PMID: 16945766»PubMed
  209. Fakiris AJ, McGarry RC, Yiannoutsos CT ym. Stereotactic body radiation therapy for early-stage non-small-cell lung carcinoma: four-year results of a prospective phase II study. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2009;75:677-82 «PMID: 19251380»PubMed
  210. Gao G, Ren S, Li A ym. Epidermal growth factor receptor-tyrosine kinase inhibitor therapy is effective as first-line treatment of advanced non-small-cell lung cancer with mutated EGFR: A meta-analysis from six phase III randomized controlled trials. Int J Cancer 2012;131:E822-9 «PMID: 22161771»PubMed
  211. Giaccone G, Dalesio O, McVie GJ ym. Maintenance chemotherapy in small-cell lung cancer: long-term results of a randomized trial. European Organization for Research and Treatment of Cancer Lung Cancer Cooperative Group. J Clin Oncol 1993;11:1230-40 «PMID: 8391065»PubMed
  212. Guckenberger M, Allgäuer M, Appold S ym. Safety and efficacy of stereotactic body radiotherapy for stage 1 non-small-cell lung cancer in routine clinical practice: a patterns-of-care and outcome analysis. J Thorac Oncol 2013;8:1050-8 «PMID: 23817193»PubMed
  213. Herbst RS, Baas P, Kim DW ym. Pembrolizumab versus docetaxel for previously treated, PD-L1-positive, advanced non-small-cell lung cancer (KEYNOTE-010): a randomised controlled trial. Lancet 2016;387:1540-50 «PMID: 26712084»PubMed
  214. Hotta K, Matsuo K, Ueoka H ym. Meta-analysis of randomized clinical trials comparing Cisplatin to Carboplatin in patients with advanced non-small-cell lung cancer. J Clin Oncol 2004;22:3852-9 «PMID: 15326195»PubMed
  215. Laurie SA, Logan D, Markman BR ym. Practice guideline for the role of combination chemotherapy in the initial management of limited-stage small-cell lung cancer. Lung Cancer 2004;43:223-40 «PMID: 14739044»PubMed
  216. Mascaux C, Paesmans M, Berghmans T ym. A systematic review of the role of etoposide and cisplatin in the chemotherapy of small cell lung cancer with methodology assessment and meta-analysis. Lung Cancer 2000;30:23-36 «PMID: 11008007»PubMed
  217. National Lung Screening Trial Research Team, Aberle DR, Adams AM ym. Reduced lung-cancer mortality with low-dose computed tomographic screening. N Engl J Med 2011;365:395-409 «PMID: 21714641»PubMed
  218. National Lung Screening Trial Research Team, Aberle DR, Berg CD ym. The National Lung Screening Trial: overview and study design. Radiology 2011;258:243-53
  219. National Lung Screening Trial Research Team, Church TR, Black WC ym. Results of initial low-dose computed tomographic screening for lung cancer. N Engl J Med 2013;368:1980-91 «PMID: 23697514»PubMed
  220. Onishi H, Shirato H, Nagata Y ym. Stereotactic body radiotherapy (SBRT) for operable stage I non-small-cell lung cancer: can SBRT be comparable to surgery? Int J Radiat Oncol Biol Phys 2011;81:1352-8 «PMID: 20638194»PubMed
  221. Palma D, Lagerwaard F, Rodrigues G ym. Curative treatment of Stage I non-small-cell lung cancer in patients with severe COPD: stereotactic radiotherapy outcomes and systematic review. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2012;82:1149-56 «PMID: 21640513»PubMed
  222. Palma D, Visser O, Lagerwaard FJ ym. Impact of introducing stereotactic lung radiotherapy for elderly patients with stage I non-small-cell lung cancer: a population-based time-trend analysis. J Clin Oncol 2010;28:5153-9 «PMID: 21041709»PubMed
  223. Patz EF Jr, Pinsky P, Gatsonis C ym. Overdiagnosis in low-dose computed tomography screening for lung cancer. JAMA Intern Med 2014;174:269-74 «PMID: 24322569»PubMed
  224. Paz-Ares L, de Marinis F, Dediu M ym. Maintenance therapy with pemetrexed plus best supportive care versus placebo plus best supportive care after induction therapy with pemetrexed plus cisplatin for advanced non-squamous non-small-cell lung cancer (PARAMOUNT): a double-blind, phase 3, randomised controlled trial. Lancet Oncol 2012;13:247-55 «PMID: 22341744»PubMed
  225. Paz-Ares LG, de Marinis F, Dediu M ym. PARAMOUNT: Final overall survival results of the phase III study of maintenance pemetrexed versus placebo immediately after induction treatment with pemetrexed plus cisplatin for advanced nonsquamous non-small-cell lung cancer. J Clin Oncol 2013;31:2895-902 «PMID: 23835707»PubMed
  226. Pignon JP, Tribodet H, Scagliotti GV ym. Lung Adjuvant Cisplatin Evaluation (LACE): a pooled analysis of 5 randomized trials including 4584 patients. ASCO Annual Meeting Proceedings 2006;24:18S
  227. Pujol JL, Barlesi F, Daurès JP. Should chemotherapy combinations for advanced non-small cell lung cancer be platinum-based? A meta-analysis of phase III randomized trials. Lung Cancer 2006;51:335-45 «PMID: 16478643»PubMed
  228. Reck M, von Pawel J, Zatloukal P ym. Overall survival with cisplatin-gemcitabine and bevacizumab or placebo as first-line therapy for nonsquamous non-small-cell lung cancer: results from a randomised phase III trial (AVAiL). Ann Oncol 2010;21:1804-9 «PMID: 20150572»PubMed
  229. Reck M, von Pawel J, Zatloukal P ym. Phase III trial of cisplatin plus gemcitabine with either placebo or bevacizumab as first-line therapy for nonsquamous non-small-cell lung cancer: AVAil. J Clin Oncol 2009;27:1227-34 «PMID: 19188680»PubMed
  230. Rosell R, Gómez-Codina J, Camps C ym. Preresectional chemotherapy in stage IIIA non-small-cell lung cancer: a 7-year assessment of a randomized controlled trial. Lung Cancer 1999;26:7-14 «PMID: 10574676»PubMed
  231. Rowell NP, Williams CJ. Radical radiotherapy for stage I/II non-small cell lung cancer in patients not sufficiently fit for or declining surgery (medically inoperable). Cochrane Database Syst Rev 2001;:CD002935 «PMID: 11406051»PubMed
  232. Sandler A, Gray R, Perry MC ym. Paclitaxel-carboplatin alone or with bevacizumab for non-small-cell lung cancer. N Engl J Med 2006;355:2542-50 «PMID: 17167137»PubMed
  233. Scagliotti GV, Fossati R, Torri V ym. Randomized study of adjuvant chemotherapy for completely resected stage I, II, or IIIA non-small-cell Lung cancer. J Natl Cancer Inst 2003;95:1453-61 «PMID: 14519751»PubMed
  234. Sequist LV, Yang JC, Yamamoto N ym. Phase III study of afatinib or cisplatin plus pemetrexed in patients with metastatic lung adenocarcinoma with EGFR mutations. J Clin Oncol 2013;31:3327-34 «PMID: 23816960»PubMed
  235. Socinski MA, Baggstrom MQ, Hensing TA. Duration of therapy in advanced, metastatic non-small-cell lung cancer. Clin Adv Hematol Oncol 2003;1:33-8 «PMID: 16227958»PubMed
  236. Sone S, Li F, Yang ZG ym. Characteristics of small lung cancers invisible on conventional chest radiography and detected by population based screening using spiral CT. Br J Radiol 2000;73:137-45 «PMID: 10884725»PubMed
  237. Spiro SG, Souhami RL, Geddes DM ym. Duration of chemotherapy in small cell lung cancer: a Cancer Research Campaign trial. Br J Cancer 1989;59:578-83 «PMID: 2540788»PubMed
  238. Strauss GM, Herndon J, Maddaus MA ym. Adjuvant chemotherapy in stage IB non-small cell lung cancer (NSCLC): Update of Cancer and Leukemia Group B (CALGB) protocol 9633. [abstract] ASCO Annual Meeting Proceedings 2006;24
  239. Sundstrøm S, Bremnes RM, Kaasa S ym. Cisplatin and etoposide regimen is superior to cyclophosphamide, epirubicin, and vincristine regimen in small-cell lung cancer: results from a randomized phase III trial with 5 years' follow-up. J Clin Oncol 2002;20:4665-72 «PMID: 12488411»PubMed
  240. Timmerman R, Paulus R, Galvin J ym. Stereotactic body radiation therapy for inoperable early stage lung cancer. JAMA 2010;303:1070-6 «PMID: 20233825»PubMed
  241. Varlotto J, Fakiris A, Flickinger J ym. Matched-pair and propensity score comparisons of outcomes of patients with clinical stage I non-small cell lung cancer treated with resection or stereotactic radiosurgery. Cancer 2013;119:2683-91 «PMID: 23605504»PubMed
  242. Verstegen NE, Oosterhuis JW, Palma DA ym. Stage I-II non-small-cell lung cancer treated using either stereotactic ablative radiotherapy (SABR) or lobectomy by video-assisted thoracoscopic surgery (VATS): outcomes of a propensity score-matched analysis. Ann Oncol 2013;24:1543-8 «PMID: 23425947»PubMed
  243. Veslemes M, Polyzos A, Latsi P ym. Optimal duration of chemotherapy in small cell lung cancer: a randomized study of 4 versus 6 cycles of cisplatin-etoposide. J Chemother 1998;10:136-40 «PMID: 9603640»PubMed
  244. Widder J, Postmus D, Ubbels JF ym. Survival and quality of life after stereotactic or 3D-conformal radiotherapy for inoperable early-stage lung cancer. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2011;81:e291-7 «PMID: 21640503»PubMed
  245. Winton T, Livingston R, Johnson D ym. Vinorelbine plus cisplatin vs. observation in resected non-small-cell lung cancer. N Engl J Med 2005;352:2589-97 «PMID: 15972865»PubMed
  246. von Pawel J, Schiller JH, Shepherd FA ym. Topotecan versus cyclophosphamide, doxorubicin, and vincristine for the treatment of recurrent small-cell lung cancer. J Clin Oncol 1999;17:658-67 «PMID: 10080612»PubMed
  247. Wu YL, Zhou C, Hu CP ym. Afatinib versus cisplatin plus gemcitabine for first-line treatment of Asian patients with advanced non-small-cell lung cancer harbouring EGFR mutations (LUX-Lung 6): an open-label, randomised phase 3 trial. Lancet Oncol 2014;15:213-22 «PMID: 24439929»PubMed
Jatka lukemista

A

Aste II ei-pienisoluisen keuhkosyövän adjuvanttisolunsalpaajahoito

Aste II taudissa radikaalileikkauksen jälkeinen adjuvanttisolunsalpaajahoito parantaa ennustetta.

A

Aste IIIA ei-pienisoluisen keuhkosyövän adjuvanttisolunsalpaajahoito

Adjuvattisolunsalpaajahoito on perusteltu potilaille, joilla radikaalileikkauksen leikkausnäytteissä todetaan N2-imusolmukkeiden metastasointi eli IIIA tauti.

A

EGFR-tyrosiinikinaasin estäjä ensilinjan hoitona EGFR-mutaation omaavassa ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä

Potilailla, joiden kasvaimissa on todettavissa herkistävä EGFR-mutaatio, EGFR-tyrosiinikinaasiestäjähoito ensilinjassa lisää taudin etenemisvapaata aikaa ja on platinayhdistelmää paremmin siedetty.

A

Keuhkokuvan luotettavuus keuhkosyövän toteamisessa ja poissulkemisessa

Normaali keuhkokuva ei sulje pois keuhkosyöpää.

A

Leikattavissa olevan ei-pienisoluisen keuhkosyövän neoadjuvanttikemoterapia

Neoadjuvanttikemoterapia antaa lisähyödyn eloonjäämisajassa leikattavissa olevassa ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä.

A

Levinneen ei-pienisoluisen keuhkosyövän solunsalpaajahoito platinapohjaisella kahden lääkkeen yhdistelmähoidolla

Hyväkuntoisen (PS 0–1) potilaan ensilinjan hoito on platinayhdisteen (sisplatiini tai karboplatiini) ja toisen solunsalpaajan (vinorelbiin, gemsitabiini, taksaanit) yhdistelmähoito.

A

PD-1-lääkkeet ei-pienisoluisen keuhkosyövän toisen linjan hoidossa

PD-1-lääkkeet nivolumabi ja pembrolitsumabi pidentävät potilaiden elossaoloaikaa ja vähentävät hoidon haittoja verrattuna dosetakseliin.

A

Pemetreksediylläpitohoito levinneessä ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä

Ylläpitohoito pemetreksedillä ensilinjan platinayhdistelmän jälkeen on pidentänyt taudin etenemisvapaata aikaa ja elossaoloaikaa.

A

Rajoittuneen pienisoluisen keuhkosyövän solunsalpaajahoito

Sisplatiini-etoposidi on suositeltavin solunsalpaajahoito erityisesti käytettäessä yhdessä sädehoidon kanssa

A

Videoavusteinen torakoskooppinen lobektomia (VATS) ja keuhkosyöpä

Videoavusteinen torakoskooppinen lobektomia (VATS) vähentää perioperatiivisia komplikaatioita ja parantaa ennustetta verrattuna torakotomiassa tehtävään leikkaukseen stage I taudissa.

A

Yhdistetty ruoka- ja henkitorven kautta tehtävä endoskooppinen ultraääni ja ohutneulabiopsia keuhkosyövän levinneisyyden tunnistamisessa

Yhdistetty ruokatorven ja henkitorven kautta tehty endoskooppinen ultraääni ja ohutneulabiopsia on yhtä tarkka kuin mediastinoskopia N2- ja N3-levinneisyyden tunnistamiseksi keuhkosyövässä.

B

Aste I ei-pienisoluisen keuhkosyövän adjuvanttisolunsalpaajahoito

Aste I taudissa adjuvanttisolunsalpaajahoidon hyötyä ei ole osoitettu.

B

Imusolmukkeiden systemaattinen dissektio ja näytteenotto

Systemaattinen imusolmukedissektio ei merkittävästi lisää morbiditeettia systemaattiseen yksittäisten imusolmukkeiden näytteeksiottoon (systematic sampling) verrattuna.

B

Keuhkosyövän seulonta

Keuhkosyövän vuosittainen TT-seulonta kolmen vuoden ajan vähentää keuhkosyöpäkuolleisuutta vähintään 30 askivuotta tupakoineilla 6,5 vuoden seurannassa.

B

Optimaalinen solunsalpaajakuurien määrä levinnyttä ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavilla potilailla ensi-linjan hoidossa

Neljää hoitokuuria pidetään riittävänä eikä pidempi ylläpitohoito paranna ennustetta.

B

Paikallisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän vartalon stereotaktinen sädehoito (SBRT) = stereotaktinen ablatiivinen sädehoito (SABR)

Levinneisyysasteen IA/IB ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä stereotaktinen sädehoito (SBRT/SABR) lienee tavanmukaista fraktioitua sädehoitoa tehokkaampi.

B

Sisplatiinin ja karboplatiinin teho levinneen ei-pienisoluisen keuhkosyövän solunsalpaajahoidossa

Yhdistelmähoidossa uusien solunsalpaajien kanssa sisplatiini saattaa olla hieman karboplatiinia tehokkaampi, mutta siihen liittyy enemmän haittavaikutuksia.

B

Toisen linjan solunsalpaajahoito levinnyttä ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavilla potilailla

Toisen linjan solunsalpaajahoito on tehokasta hyväkuntoisilla (WHO 0–1) potilailla.

B

Uusiutuneen pienisoluisen keuhkosyövän solunsalpaajahoito

Potilailla, joilla tauti etenee ensimmäisen hoitovasteen jälkeen tulee harkita toisen vaiheen solunsalpaajahoitoa.

B

VEGF-estäjä bevasitsumabi ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä

Bevasitsumabi yhdistettynä ensilinjan platinayhdistelmähoitoon voi pidentää taudin etenemisvapaata ja/tai elossaoloaikaa.

C

Rajoittuneen pienisoluisen keuhkosyövän solunsalpaajahoidon optimaalinen kesto

Solunsalpaajhoidon kesto on 4–6 hoitosykliä 3 viikon välein. Pidempi ylläpitohoito ei oleellisesti paranna elinaikaa, mutta lisää haittavaikutuksia.

Suosituksen yhteyteen ei ole liitetty yhtään kuvaa tai kaaviota.

Aiheeseen liittyviä suosituksia