Leikkausta edeltävä arviointi

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 23.06.2014 | Tila: voimassa Tulosta
Aihepiiri(t): Anestesiologia ja tehohoito, Kirurgia, Yleislääketiede
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Anestesiologiyhdistys ry:n asettama työryhmä

Leikkausta edeltävä arviointi

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Anestesiologiyhdistys ry:n asettama työryhmä
23.6.2014

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Käsiteltäviä asioita ovat leikkausta edeltävän fyysisen suorituskyvyn arviointi, leikkausriskiä suurentavien tekijöiden tunnistaminen, leikkauskelpoisuuden parantaminen ja potilaan asianmukainen informointi.

Aiheen rajaus

  • Suositus koskee pääosin aikuispotilaiden arviointia ennen elektiivistä leikkausta.
  • Suosituksessa ei oteta kantaa leikkausriskiin vaikuttaviin psyykkisiin sairauksiin.
  • Suosituksessa esitettäviä menettelytapoja voidaan tarkentaa paikallisilla ohjeilla.

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on yhtenäistää aikuispotilaiden leikkausta edeltävää arviointia, hoitoa ja muuta tilan optimointia ennen leikkausta.
  • Lisäksi tavoitteena on, että potilaalle voidaan antaa anestesia ja hänet voidaan leikata mahdollisimman vähin riskein oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan.
  • Kun leikkauskelpoisuutta heikentävät riskit tunnistetaan ajoissa, potilas ehditään ohjata kuntoa kohentavaan harjoitteluun, päihteistä vieroittumiseen ja ravitsemustilan optimointiin sekä tarvittaviin konsultaatioihin ennen leikkausta.

Kohderyhmä

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat potilaita leikkaushoitoon ohjaavat ja leikkausta edeltävään arviointiin osallistuvat terveydenhuollon ammattihenkilöt.

Määritelmiä

  • Päiväkirurginen toimenpide tehdään leikkaussalissa, ja se edellyttää laskimosedaatiota, yleisanestesiaa tai laajaa puudutusta. Päiväkirurginen potilas tulee ja lähtee sairaalasta tai lääkärikeskuksesta toimenpidepäivänä eikä yövy sairaalassa.
  • Leikkaukseen kotoa (Leiko) -potilas tulee sairaalaan toimenpidepäivänä.
  • Rutiinitutkimus on sairauden tai lääkehoidon perusteella kohdennettu tutkimus.
  • Seulontatutkimus on muu kuin tiedossa olevan sairauden tai lääkehoidon aiheuttaman tilan poissulkemiseksi tai havaitsemiseksi tehtävä tutkimus.
  • Painoindeksi (Body Mass Index, BMI) 30 kg/m2 on kansainvälisesti hyväksytty lihavuuden raja-arvo, jonka yläpuolella sairastuvuusriski on selvästi suurentunut. Lihavuus on vaikea, kun BMI on yli 35 kg/m2, ja sairaalloinen, kun BMI on yli 40 kg/m2.
  • Predialyysitilassa potilaan munuaisten toiminta on heikentynyt merkittävästi, diureesi on alle 400 ml/vrk, seerumin urea-pitoisuus on yli 35 mmol/l, kreatiniini-pitoisuus yli 500 µmol/l tai glomerulusten suodatusnopeus (Glomerular Filtration Rate, GFR) alle 30 ml/min/1,73 m2 mutta potilas ei ole vielä dialyysihoidossa.
  • Suorituskyvyn mittana käytetään metabolista ekvivalenssi -yksikköä (Metabolic Equivalent of Task, MET), joka on lepoaineenvaihdunnan kerrannainen. 1 MET vastaa istuma-asennossa mitattua 3,5 ml/kg/min:n hapenkulutusta.

Esiintyvyys

Johdanto

  • Kun arvioidaan potilaan leikkauskelpoisuutta ja suunnitellaan leikkausta edeltävää hoitoa, tulee huomioida potilaan fyysinen suorituskyky ja hänen sairauksistaan ja yleiskunnostaan johtuvat riskit (taulukko «Sairaudesta johtuvat ennustekijät....»1) sekä suunnitellun leikkauksen suuruudesta johtuva riski (taulukko «Leikkauksesta aiheutuva riski....»2) «Fleisher LA, Beckman JA, Brown KA ym. 2009 ACCF/AH...»2.
  • Leikkauskelpoisuuden arviointi tulee aloittaa jo perusterveydenhuollossa. Terveysneuvonta kuntoa kohottavaan liikuntaan, päihteistä pidättäytymiseen ja ravitsemustilan optimointiin pitää aloittaa heti, jotta toivotut terveysvaikutukset ehditään saavuttaa ennen mahdollista leikkausta.
  • Potilaat sairaudesta johtuvat riskit jaotellaan vahvoihin, melko vahvoihin ja heikkoihin ennustetekijöihin (taulukko «Sairaudesta johtuvat ennustekijät....»1).
  • Leikkaukset jaotellaan suuren, keskisuuren ja pienen riskin leikkauksiin (taulukko «Leikkauksesta aiheutuva riski....»2).
  • Leikkaukseen liittyvä sydän- ja verisuonikomplikaation (sydänperäinen kuolema tai sydäninfarkti) riski on suurentunut, kun potilaan fyysinen suorituskyky on alle 4 MET. Ks. lisätietoja Terveyskirjaston artikkelista MET – energiankulutuksen ja fyysisen aktiivisuuden mittari «http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/tk.koti?p_artikkeli=dlk01039»2.
    • Vaikka potilas suoriutuu tällöin tavallisista kotiaskareista, kuten syömisestä, pukeutumisesta ja WC-käynneistä, ja pystyy kävelemään tasamaalla verkkaisesti 100–200 metrin matkan, hän ei pysty kävelemään tasamaalla kohtalaista vauhtia 3–5 km/h ilman rajoitusta eikä selviydy kohtalaisen raskaista kotitöistä.
    • Liikuntarajoitteisen potilaan suorituskyvyn arviointi vaatii huolellista paneutumista. Arvioinnissa on pyrittävä erottamaan, johtuuko huono suoriutuminen heikentyneestä fyysisestä kunnosta vai muusta liikuntarajoitteesta.
  • Kun on tarve saada tarkka kuva potilaan hapenottokyvystä, hänelle voidaan tehdä kliininen rasituskoe.
  • Ennen potilaan lähettämistä rasituskokeeseen, hänen rasituksensietoaan on hyödyllistä arvioida yksinkertaisella tavalla kliinisesti.
    • Jos potilas pystyy keskeytyksettä nousemaan portaita 7 kerrosväliä, suureen leikkaukseen ei ilmeisesti liity sydän- ja keuhkokomplikaatioita.
    • Ellei potilas pysty kipuamaan edes kahta kerrosväliä, sydän- ja keuhkokomplikaatioiden todennäköisyys suuren riskin kirurgiassa on 80 % «Girish M, Trayner E Jr, Dammann O ym. Symptom-limi...»7.
  • Potilaan hapenottokykyä voidaan arvioida myös 6 minuutin kävelykokeella.
  • Tämän tapaisten yksinkertaisten kokeiden kliininen arvo yhteismitallisemman standardoidun rasituskokeen korvaajana on kuitenkin osoittamatta.
Taulukko 1. Sairaudesta johtuvat ennustekijät.
Ennustekijät Esimerkkejä Seuraamus/kommentti
Vahvat
  1. Epästabiilit sepelvaltimo-oireet
  2. Oireita aiheuttava sydämen vajaatoiminta
  3. Tuore (alle kuukauden takainen) sydäninfarkti
  4. Merkittävä rytmi- tai johtumishäiriö (II–III asteen eteis-kammiokatkos, sydänsairauteen liittyvä oireita aiheuttava kammioperäinen rytmihäiriö, hallitsemattoman kammiotaajuuden aiheuttava supraventrikulaarinen rytmihäiriö)
  5. Vaikea läppävika (erityisesti aorttaläpän ahtauma)
 Edellyttävät usein lisäselvityksiä ja intensiivistä hoitoa, joka saattaa aiheuttaa suunnitellun toimenpiteen siirtämisen tai peruuttamisen
Melko vahvat
  1. Stabiili, lievä angina pectoris -oire
  2. Vanha (yli 6 kuukauden takainen) sydäninfarkti (diagnoosi anamneesiin tai patologiseen Q-aaltoon perustuva)
  3. Oireeton sydämen vajaatoiminta
  4. Astma
  5. Diabetes mellitus
 Ovat validoituja sydänkomplikaation riskiä suurentavia tekijöitä ja edellyttävät potilaan tilan huolellista selvittämistä
Heikot
  1. Korkea ikä (yli 75 vuotta)
  2. Poikkeava EKG (vasen haarakatkos, vasemman kammion hypertrofia, ST-T-muutokset)
  3. Sydämen muu kuin sinusrytmi (eteisvärinä yleisin)
  4. Sairastettu aivohalvaus
  5. Hoitamaton verenpainetauti
 Ovat sydän- ja verisuonisairauden indikaattoreita, joiden ei ole selvästi osoitettu suurentavan leikkaukseen liittyvää riskiä. Eivät ole itsenäisiä riskitekijöitä
Taulukko 2. Leikkauksesta aiheutuva riski.
Riskin suuruus ja seuraus Esimerkkejä
Suuri riski:
  • sydänkomplikaation riski yli 5 %
  1. Suuri päivystysluontoinen leikkaus – etenkin iäkkäällä (yli 75-vuotiaalla) potilaalla
  2. Vatsa-aortan leikkaus tai muu suuri verisuonileikkaus
  3. Perifeerinen verisuonileikkaus
  4. Pitkään kestävä leikkaus, johon liittyy suuria nestetasapainon häiriöitä ja verensiirtoja
Keskisuuri riski:
  • sydänkomplikaation riski 1–5 %
  1. Kaulavaltimon endarterektomia
  2. Suuri pään tai kaulan alueen leikkaus
  3. Vatsa- tai rintaonteloon kohdistuva leikkaus
  4. Suuri ortopedinen leikkaus
  5. Suuri urologinen leikkaus
Pieni riski:
  • sydänkomplikaation riski alle 1 %
  1. Endoskopiat
  2. Pinnalliset leikkaukset
  3. Kaihileikkaus
  4. Rintaleikkaus

Kirurgisten toimenpiteiden riskiluokitukset kuolleisuuden ja komplikaatioiden ennustamisessa

Esitarkastuspoliklinikka ja muut leikkauskelpoisuutta arvioivat järjestelmät

  • Leikkausta edeltävä arviointi ei voi olla tehokasta ilman sovittua toimintajärjestelmää.
  • Merkittävällä osalla leikkaukseen tulevista potilaista esiintyy muutoksia tai häiriöitä useissa elinjärjestelmissä, ja useat leikkausta edeltävät tutkimukset sekä niissä havaittujen muutosten arviointi ja hoito vaativat aikaa ja monialaista yhteistyötä.
  • Valikoitujen potilaiden arviointia varten on erikoissairaanhoitoon perustettu yhä enemmän esimerkiksi preoperatiivisia poliklinikoita varsinkin kun Leiko-toiminta on yleistymässä.
  • Leikkausta edeltävää arviointia voidaan tehostaa myös puhelinhaastattelulla, kyselylomakkeella tai kehotuksella ottaa yhteyttä omaan hoitavaan lääkäriin ennen leikkaukseen tuloa.
    • Anestesialääkärin leikkausta edeltävänä päivänä tekemä arvio ei vaikuta hoitotuloksiin merkittävästi, mutta anestesialääkärin tapaaminen lisää potilaiden tyytyväisyyttä ja rauhoittaa heitä.
    • Preoperatiivisen poliklinikan ja omalääkärin tekemän arvioinnin ja kyselykaavakkeiden ja puhelinhaastattelun lääketieteellistä vaikuttavuutta on vaikeata tutkia. Tiedetään kuitenkin, että tällaisella toiminnalla on mahdollista nopeuttaa potilaan kulkua hoitoketjussa ja vähentää leikkausten peruutuksia «Ferschl MB, Tung A, Sweitzer B ym. Preoperative cl...»17.

Preoperatiiviset seulontatutkimukset

Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet

  • Sydän- ja verisuonitapahtumat ovat tavallisimpia ei-sydänkirurgisiin leikkauksiin liittyviä komplikaatioita.
  • On tärkeää tunnistaa ennakolta ne potilaat, joilla on erityisen suuri riski komplikaatioille, ja optimoida heidän tilansa ennen leikkausta.
    • Huomiota tulee kiinnittää erityisesti seuraaviin asioihin:
      • Onko potilaalla ollut aiemmin sydäninfarkti?
      • Onko potilaan sepelvaltimoita stentattu?
      • Esiintyykö potilaalla rintakipuja?
      • Onko potilaalla tiedossa oleva sydämen vajaatoiminta?
      • Onko potilaalla vaikea-asteinen läppävika?
      • Onko potilaalla vaikea synnynnäinen sydänvika?
      • Onko potilaalla hypertrofinen obstruktiivinen kardiomyopatia?
      • Onko potilaalla vakavia rytmihäiriöitä?
      • Onko potilaalla jokin muu erikoissairaanhoidon säännöllisessä seurannassa oleva sydänsairaus?
    • Lisäselvityksistä ja hoidon optimoinnista saatava hyöty tulee aina punnita suhteessa leikkauksen viivästymisestä johtuvaan haittaan (esim. syöpäkirurgiassa).

Sepelvaltimotauti

Epäily sepelvaltimotaudista (ei aiempaa diagnoosia)

Taulukko 3. Rintakivun vaikeusasteen luokittelu (Canadian Cardiac Society, CCS).
Rintakivun CCS-luokka Rintakivun esiintyminen Rasitustaso
1 Vain kovassa rasituksessa 120 W tai yli
2 Reippaasti kävellessä tai ylämäessä 80–120 W
3 Myös tasamaata normaalivauhtia kävellessä 20–80 W
4 Levossa, puhuessa ja pukeutuessa Alle 20 W

Läppäviat, synnynnäiset sydänviat ja muut vaikeat sydänsairaudet

  • Vaikea aorttastenoosi (aorttaläppäaukon pinta-ala < 1 cm2 tai < 0,6 cm2/m2) lisää merkittävästi leikkaukseen liittyvää kuoleman ja sydäninfarktin vaaraa «Kertai MD, Bountioukos M, Boersma E ym. Aortic ste...»30.
    • Jos potilaalla on oireita aiheuttava aorttaläpän ahtauma, korjaavan läppätoimenpiteen tarve tulee arvioida ennen ei-sydänkirurgista leikkausta.
    • Läppätoimenpiteen aiheellisuus tulee arvioida myös silloin, kun suunnitellaan suuren riskin ei-sydänkirurgista leikkausta oireetonta vaikeaa aorttaläpän ahtaumaa sairastavalle potilaalle «Task Force for Preoperative Cardiac Risk Assessmen...»31.
  • Sisätautilääkäriä tai kardiologia tulisi konsultoida ennen leikkausta myös silloin, jos potilaalla on muu vaikea-asteinen läppävika tai erikoissairaanhoidon säännöllisessä seurannassa oleva muu sydänsairaus, esimerkiksi vaikea synnynnäinen sydänvika tai hypertrofinen obstruktiivinen kardiomyopatia.
  • Jos potilaalla on sydämen mekaaninen tekoläppä, tulee hyvissä ajoin ennen leikkausta arvioida, tarvitaanko varfariinihoidon keskeytystä ja mahdollista siltahoitoa. INR-arvo tulee tarkistaa viikkoa ennen leikkausta.

Endokardiittiprofylaksi

  • Viimeisimmässä suomalaisessa kannanotossa katsotaan, että osa synnynnäisistä ja jotkin hankinnaiset sydänviat sekä sydänsiirron jälkitila edellyttävät joidenkin leikkaus- tai tutkimustoimenpiteiden yhteydessä endokardiittiprofylaksiaa «Meurman JH, Lumio J, Valtonen V. ym. Bakteeriendok...»34.
    • Profylaksia ei tarvita puhtaiden leikkausten eikä esimerkiksi intubaation, kohdun kaavinnan, virtsateihin tai suolistokanavaan kohdistuvien toimenpiteiden tai tähystysten yhteydessä.
    • Profylaksi on tarpeellinen toimenpiteissä, joissa rikotaan infektoitunutta ihoa tai limakalvoa.

Yleisohjeena profylaksia suositellaan potilaille, joilla on

  • proteesiläppä tai joiden sydänläpän korjaukseen on käytetty keinomateriaalia
  • korjaamaton syanoottinen synnynnäinen sydänvika (palliatiivisen suntin tai putkisiirteen saaneet potilaat mukaan luettuina)
  • korjattu synnynnäinen sydänvika, johon on jäänyt residuaalidefekti keinomateriaalin tai proteesin läheisyyteen
  • (ensimmäisen 6 kk ajan) takanaan sydänleikkaus, joka on tehty keinomateriaalia, suntteja tai putkisiirteitä käyttäen, tai joille on asetettu suljinlaite leikkauksen tai katetroinnin yhteydessä
  • sydämensiirtopotilaat, joilla on läppävika
  • aikaisemmin ollut endokardiitti.

Toimenpiteet, joissa endokardiittiprofyksi on aiheellinen:

  • hampaisiin ja hampaan vieruskudoksiin kohdistuvat toimenpiteet, joihin liittyy ienverenvuotoa (hampaan poisto, kaavinta) tai juurenkärjen alueen käsittelyä (juurihoito, osapoisto)
  • hampaiden tukikudoksen puhdistus (ikenenalaisen hammaskiven poisto)
  • poskiontelon huuhtelu
  • nielu- tai kitarisan poistoleikkaus
  • keuhkoputkien tähystys

Toimenpiteet, joissa endokardiittiprofylaksi ei ole tarpeellinen:

  • hampaan paikkaaminen
  • suuonteloon tehty puudutus, hammasproteesin sovitus tai hampaiston pastapuhdistus
  • mahan- tai paksusuolentähystys
  • eturauhasen höyläys virtsaputken kautta
  • naistentauteihin tai raskauteen liittyvät toimenpiteet
  • synnytys

Antibioottihoidon ajoitus

  • Antibioottiprofylaksi tulee antaa ennen toimenpidettä siten, että antibiootin pitoisuus veressä on huipussaan leikkauksen alkaessa.
    • Suun kautta annettava antibiootti tulee antaa 1–2 tuntia ja laskimoon annettava 10–15 minuuttia ennen toimenpiteen alkua.

Antibiootin valinta:

  • Jos potilas on toimenpiteeseen tullessaan tai edeltävien kahden viikon aikana ollut antibioottihoidossa, profylaksiksi valitaan toisen ryhmän lääke kuin potilas jo käyttää tai käytti.
  • Suun kautta annettaessa valitaan ensisijaisesti amoksisilliini (2 g, lapsille 50 mg/kg) tai penisilliiniyliherkille kefaleksiini (2 g, lapsille 50 mg/kg), klaritromysiini (0,5 g, lapsille 15 mg/kg), roksitromysiini (0,3 g, lapsille 10 mg/kg) tai klindamysiini (0,6 g, lapsille 20 mg/kg).
  • Laskimoon annettaessa ensisijainen lääke on ampisilliini (2 g, lapsille 50 mg/kg) ja penisilliiniyliherkille kefuroksiimi (1,5 g, lapsille 60 mg/kg) tai klindamysiini (0,6–0,9 g, lapsille 20 mg/kg).

Sydämen vajaatoiminta

Verenpainetauti

Rytmihäiriöt

  • Eteisvärinä, eteislepatus tai yksittäiset kammio- tai eteislisälyönnit eivät vaikuta leikkauskelpoisuuteen, mutta niiden hoitoon käytettävä lääkitys on huomioitava (erityisesti eteisvärinä- ja eteislepatuspotilaan antitromboottisen lääkityksen tauotus ja mahdollinen siltahoito).
    • Ks. lisätietoa kappaleesta Lääkehoitojen jatkaminen leikkauksen yhteydessä «A1»2.
  • Preoperatiivinen kardiologin tai sisätautilääkärin konsultaatio on aiheellinen (ks. lisätietoja Lääkärin tietokannoista hakusanalla rytmihäiriö «http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=rytmih%C3%A4iri%C3%B6»5 (vaatii tietokannan käyttöoikeuden)), jos potilaalla on
    • tahdistinharkintaa edellyttävä hoitamaton bradyarytmia (perioperatiivisen väliaikaisen tahdistimen aiheet ovat käytännössä samat kuin pysyvän tahdistimen aiheet)
    • muu vakava, hoitamaton arytmia
    • implantoitu defibrillaattori
      • Defibrillaatiotoiminto kytketään pois juuri ennen leikkausta ja uudestaan käyntiin heti leikkauksen jälkeen.
  • Jos potilaalla on tahdistin, jossa ei ole defibrillaatiotoimintaa, preoperatiivista arvioita ei tarvita.
    • Tahdistin tulee kuitenkin tarkistaa ennen kotiutusta, jos leikkauksessa on käytetty unipolaarista diatermiaa.

Aivoverenkierron häiriöt

Hengityselimistön sairaudet

Akuutti hengitystieinfektio

Leikkausriskin arviointi keuhkosairauksien yhteydessä

Leikkausriskin arviointi keuhkokirurgiassa

Uniapnea

Anemia ja vuototaipumus

Endokrinologiset sairaudet

Diabetespotilaan arviointi ja hoito ennen leikkausta

Kilpirauhassairaudet

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Hypertyreoosi

Munuaissairaudet

Munuaisten vajaatoiminta

Taulukko 4. Munuaisfunktio jaetaan GFR:n perusteella viiteen luokkaan:
Normaali GFR > 90 ml/min/1,73 m2
Lievästi pienentynyt GFR 60–89 ml/min/1,73 m2
Keskivaikea vajaatoiminta GFR 30–59 ml/min/1,73 m2
Vaikea munuaisten vajaatoiminta GFR 15–29 ml/min/1,73 m2
Loppuvaiheen munuaissairaus GFR < 15 ml/min/1,73 m2

Maksasairaudet

Neurologiset sairaudet

Epilepsia

Myasthenia gravis

Parkinsonin tauti

  • Ennen leikkausta on tehtävä thoraxröntgentutkimus ja rekisteröitävä EKG.
  • Potilaan kliinisen tilan perusteella on arvioitava keuhkojen toimintakokeiden ja valtimoverikaasunäytteen tarpeellisuus.
    • Arvioinnissa on huomioitava myös, että Parkinsonin tautiin liittyvän ylähengitysteiden vajaatoiminnan takia potilailla voi esiintyä keuhkoputkien ahtautumisia, keuhkojen ilmattomuutta, keuhkoihin vetämistä (aspiraatiota) ja hengitystietulehduksia «Nicholson G, Pereira AC, Hall GM. Parkinson's dise...»113.
  • Veren glukoosipitoisuus tulee mitata ennen leikkausta, sillä Parkinsonin taudin lääkehoitoon (selegiliini) liittyy verenglukoosin säätelyn häiriöitä.

Multippeliskleroosi

Neurofibromatoosi

Polion myöhäisoireyhtymä

  • Jos potilaalla on hypoventilaatioon tai uniapneaan viittaavia oireita, häneltä tulee mitata valtimoverikaasut ja hoidosta tulee konsultoida keuhkolääkäriä.
  • Jos epäillään, että potilaan keuhkojen toiminta on heikentynyt, hänelle tulee tehdä spirometria ja keuhkojen röntgenkuvaus «Lambert DA, Giannouli E, Schmidt BJ. Postpolio syn...»118.

Reumadiagnoosin vaikutus ennusteeseen

  • Reumapotilaan leikkaukseen liittyvät komplikaatiot johtunevat enemmän reuman liitännäissairauksista kuin reumasta itsestään.
  • Reuman aiheuttamat muutokset, kuten jäykkä tai instabiili kaularanka tai vajaasti aukeava suu, saattavat vaikeuttaa anestesiaa, leikkauksen suorittamista ja esimerkiksi ilmatien hallintaa «MacKenzie CR, Sharrock NE. Perioperative medical c...»119.

Leikkausriskin arviointi raskauden aikana

Ikääntymisen vaikutus leikkausta edeltävään arviointiin

Lihavuuden huomioiminen leikkausta edeltävässä arvioinnissa

Suun ja leukojen alueen arvio ja hoito

Nautintoaineet ja huumeet

Alkoholi

Tupakka

Huumeet

  • Pitkäaikaisesti opioideja (laittomat huumeet) käyttäneen tulee saada leikkauksen yhteydessä pitkäaikainen opioidiannoksensa «Mitra S, Sinatra RS. Perioperative management of a...»170 ja lisäksi akuutin kivun hoidoksi tarvittava lisälääkitys.
  • Huumeista vieroitetun potilaan leikkauksen yhteydessä pyritään käyttämään sellaisia anestesia- ja kivunhoitomenetelmiä (esim. puudutuksia), jotka eivät altista huumeiden käytön uudelleen aloitukselle.
  • Huumevieroituspotilaan naltreksonihoito tulee tarvittaessa keskeyttää vähintään 24 tuntia ennen leikkausta, jotta opioidiryhmän kipulääkkeillä saavutettaisiin riittävä kivunlievitysteho «May JA, White HC, Leonard-White A ym. The patient ...»171.

Päiväkirurgian erityiskysymyksiä

Leikkausta edeltävä paastoaminen

Taulukko 5. Paaston pituus eri tilanteissa.
Kohderyhmä Nautittu neste ja ruoka Huomioitavaa
Kirkkaat nesteet Äidinmaito Kiinteä ruoka, lehmänmaito, äidinmaidonkorvike
Lapsi 2 tuntia 4 tuntia 6 tuntia Esilääkkeen oton yhteydessä voi juoda 75 ml vettä tuntia ennen
Aikuinen 2 tuntia 6 tuntia Esilääkkeen oton yhteydessä voi juoda 150 ml vettä tuntia ennen
Mahan hidastunut tyhjeneminen: raskaus, ylipaino, diabetes tai muu syy potilaskohtainen arvio potilaskohtainen arvio potilaskohtainen arvio Harkinnan mukaan antasidia, H2-salpaajaa, protonipumpun estäjää tai antiemeettiä

Lääkehoitojen jatkaminen leikkauksen yhteydessä

  • Lääkehoitoja voidaan yleensä jatkaa leikkaukseen asti, ja joidenkin lääkkeiden, esimerkiksi parkinsonismilääkkeiden, käytön jatkaminen on tärkeää potilaan tilan huonontumisen estämiseksi.
  • Seuraavassa esitetään suosituksia eräistä keskeisistä lääkeaineista, joiden käytön jatkaminen tule huomioida leikkausta edeltävässä arvioinnissa.

Antitromboottiset lääkeaineet

Varfariini

Uudet peroraaliset antikoagulantit

Taulukko 6. Uudet, suun kautta otettavat antikoagulantit: munuaisten toimintaan perustuva suositus siitä, milloin viimeisen lääkeannoksen voi ottaa ennen leikkausta tai toimenpidettä (mukailtu viitteestä «Heidbuchel H, Verhamme P, Alings M ym. European He...»198).
Apiksabaani Dabigatraani Rivaroksabaani
Merkittävää vuotoriskiä ei ole, tai verenvuoto on hallittavissa paikallisella hemostaasilla: toimenpide voidaan tehdä, kun olisi ollut seuraavan annoksen aika (≥ 12/24 h edellisen annoksen jälkeen).
Vuotoriski Vähäinen Suuri Vähäinen Suuri Vähäinen Suuri
GFR ≥ 80 ml/min ≥ 24 h ≥ 48 h ≥ 24 h ≥ 48 h ≥ 24 h ≥ 48 h
GFR 50–80 ml/min ≥ 24 h ≥ 48 h ≥ 36 h ≥ 72 h ≥ 24 h ≥ 48 h
GFR 30–50 ml/min* ≥ 24 h ≥ 48 h ≥ 48 h ≥ 96 h ≥ 24 h ≥ 48 h
GFR 15–30 ml/min* ≥ 36 h ≥ 48 h Käyttö vasta-aiheinen ≥ 36 h ≥ 48 h
GFR < 15 ml/min Käyttö vasta-aiheinen
* Apiksabaani ≤ 2,5 mg x 2, Dabigatraani-annos ≤ 110 mg x 2, Rivaroksabaani ≤ 15 mg x 1
Taulukko 7. Suositus antitromboottisen lääkehoidon keskeytyksestä ennen spinaali- tai epiduraalipuudutusta. Tauottamisen tulee perustua sentraalisen puudutuksen hyötyjen ja riskien harkintaan. Kun on aiheellista poiketa näistä suosituksista, perustelut tulisi kirjata jatkuvaan sairauskertomukseen.
Lääkitys Tauko ennen spinaali- ja epiduraalipuudutusta Huomioitavaa
Asetyylisalisyylihappo
  • ≤ 100 mg
  • > 250 mg
  • ei tarvetta tauottaa
  • 7 vrk
 Jos potilaalla on sepelvaltimon lääkeainestentti, ASA-lääkitystä ei tule tauottaa
Klopidogreeli
Prasugreeli
Tikagrelori 		7 vrk Sepelvaltimon lääkeainestentin asennuksen jälkeen ei pidetä taukoa 6 kuukauden eikä metallistentin jälkeen 6 viikon aikana.
On harkittava toista anestesiamenetelmää.
Varfariini
  1. 5 vrk
  2. Spinaalipuudutus ≤ 1,8
  3. Epiduraalipuudutus INR ≤ 1,5
 Jos tukosriski on suuri, on arvioitava siltahoidon tarve pienimolekyylisellä hepariinilla tauon ajaksi.
Daltepariini
Enoksapariini
Tintsapariini 		Profylaksiannos 12 tuntia
Hoitoannos 24 tuntia
Apiksapaani Dabigatraani Rivaroksabaani
Fondaparinuuksi 		2 vrk
Dipyridamoli 2 vrk Jos yhdessä asetyylisalisyylihapon kanssa

Verihiutaleiden estäjät

Asetyylisalisyylihappo (ASA) ja muut tulehduskipulääkkeet

P2Y12-ADP-reseptorin salpaajat (klopidogreeli, prasugreeli, tikagrelori)

  • Klopidogreeli-, prasugreeli- tai tikagrelorihoitoa ei stenttitromboosivaaran vuoksi tule ilman painavaa syytä keskeyttää 6 viikon sisällä metallistentin eikä 6 kuukauden sisällä lääkeainestentin asennuksesta (ks. lisätietoja kohdasta Sepelvaltimotauti) «Douketis JD, Spyropoulos AC, Spencer FA ym. Periop...»28, «De Luca G, Dirksen MT, Spaulding C ym. Time course...»211. Ks. myös kuva Verihiutaleiden estäjien tauotus leikkauksen yhteydessä «Verihiutaleiden estäjien tauotus leikkauksen yhteydessä»1.
    • Kiireettömät leikkaukset pyritään lykkäämään, kunnes nämä varoajat ovat täyttyneet.
    • Jos elektiivinen, ei-sydänkirurginen leikkaus joudutaan tekemän edellä mainittujen aikaikkunoiden sisällä, leikkaus tulisi tehdä keskeytymättömän klopidogreeli-, prasugreeli- tai tikagrelorihoidon aikana.
      • Poikkeuksena ovat erityisen suuren vuotovaaran toimenpiteet, kuten neurokirurgia.
  • Jos hoidon keskeyttämistä näiden aikojen sisällä harkitaan, suositellaan kardiologin tai sisätautilääkärin konsultaatiota.
  • Jos leikkausta suunnitellaan edellä kuvattujen stenttauksen jälkeisten aikaikkunoiden jälkeen, klopidogreeli-, prasugreeli- ja tikagrelorilääkitys voidaan keskeyttää 7 vuorokautta ennen toimenpidettä.
    • Klopidogreelin ja prasugreelin antitromboottinen vaikutus kestää koko verihiutaleiden elinajan, 7–10 vuorokautta, mutta tikagrelorin verihiutalevaikutus on palautuva.
    • Jos klopidogreelitauko on alle 4 vuorokautta, leikkausvuoto ja hoidon tarve lisääntynevät «Chu MW, Wilson SR, Novick RJ ym. Does clopidogrel ...»213.
Kuva 1.

Verihiutaleiden estäjien tauotus leikkauksen yhteydessä. © Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Antitromboottinen lääkehoito ja sentraaliset puudutukset

Sydänsairauksien lääkkeet

Vakituisesti käytössä olevat sydänlääkkeet

Sydänlääkkeen käytön aloittaminen ennen leikkausta

Hengityselinsairauksien lääkkeet

  • Obstruktiivisten hengitystiesairauksien hoitoon määrättyjen inhaloitavien tai systeemisten lääkkeiden käyttöä tulee jatkaa leikkaukseen asti.

Diabeteslääkkeet

Oraaliset diabeteslääkkeet

Insuliinihoito

  • Leikkausta edeltävänä päivänä insuliini annostellaan normaalisti (muut diabeteslääkkeet kuten edellä).
  • Leikkausaamuna omat pitkävaikutteiset insuliinit annostellaan normaalisti.
  • Kotona insuliinipumppua käyttävien potilaiden perusinfuusiota ei yleensä muuteta.
    • Hoitoa muutetaan mitattujen verensokeriarvojen mukaisesti tarpeen mukaan.

Tyroksiini

Neurologisten sairauksien lääkkeet

Pitkäaikainen glukokortikoidihoito

Taulukko 8. Leikkauksenaikainen korvaushoito käytössä olevan glukokortikoidiannoksen lisäksi.
Leikkauksen laajuus Ylimääräinen hydrokortisoniannos
Pieni 25 mg/vrk 1–2 päivän ajan
Keskisuuri 50–75 mg/vrk 1–2 päivän ajan
Suuri 100–150 mg/vrk 2–3 päivän ajan jaettuna 3 annokseen

Reumalääkkeet

Masennuslääkkeet

Hormonaaliset raskaudenehkäisyvalmisteet ja hormonikorvauslääkkeet

  • Systeemisesti käytettävien raskaudenehkäisyvalmisteiden ja hormonikorvauslääkkeiden käyttöä voidaan jatkaa leikkaukseen asti.
    • Anestesian ja leikkauksen yhteydessä systeemisesti käytettävien raskaudenehkäisyvalmisteiden teho voi olla heikentynyt samaan tapaan kuin käyttäjä olisi unohtanut ottaa tabletin.
    • Leikkauksen jälkeen seuraava tabletti tulee ottaa heti, kun potilas voi ottaa lääkkeitä suun kautta, vaikka tällöin olisikin otettava 2 tablettia samana päivänä. Toinen mahdollisuus on käyttää ei-hormonaalista lisäehkäisyä viikon ajan.
    • Hormonaalista ehkäisyvalmistetta ja hormonikorvauslääkettä käyttävillä potilailla tulee huomioida niihin liittyvä laskimotromboosin riski (ks. lisätietoja Käypä hoito -suosituksesta Laskimotukos ja keuhkoembolia «Laskimotukos ja keuhkoembolia»10) «Keuhkoahtaumatauti (online). Käypä hoito -suositus...»55.

Opioidit

  • Pitkäkestoista opioidin käyttöä tulee jatkaa keskeytyksettä leikkauksen ja sen jälkeisen toipumisen ajan «Mitra S, Sinatra RS. Perioperative management of a...»170.
  • Akuutin vieroitusoireyhtymän estämiseksi on tarvittaessa annettava ekvianalgeettinen parenteraalinen opioidiannos myös niille potilaille, jotka eivät ole saaneet normaalia lääkitystään leikkauspäivänä (onnettomuuspotilaat ja heroiiniaddiktit).

Luontaistuotteet

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Anestesiologiyhdistys ry:n asettama työryhmä

Leikkausta edeltävä arviointi -suosituksen historiatiedot «Leikkausta edeltävä arviointi, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»7

Puheenjohtaja:

Jouko Jalonen, osastonylilääkäri, anestesiologian erikoislääkäri, professori; TYKS:n Totek-palvelualue, Turun yliopisto, anestesiologia ja tehohoito

Kokoava kirjoittaja:

Hannu Kokki, ylilääkäri, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, professori; KYS:n anestesia ja leikkaustoiminta palveluyksikkö, Itä-Suomen yliopisto, anestesiologia ja tehohoito

Jäsenet:

Markku Hynynen, ylilääkäri, anestesiologian erikoislääkäri, professori (h.c.); HYKS Jorvin sairaala, anestesia- ja leikkausyksikkö

Merja Kokki, apulaisylilääkäri, anestesiologian erikoislääkäri, kliininen tutkija, dosentti; KYS:n anestesia ja leikkaustoiminta palveluyksikkö, Itä-Suomen yliopisto, anestesiologia ja tehohoito

Leena Lindgren, professori emerita; TAYS:n anestesiayksikkö, Tampereen yliopisto

Tuula Manner, vastuualuejohtaja, osastonylilääkäri, anestesiologian erikoislääkäri, dosentti; TYKS:n Totek-palvelualue, Turun yliopisto, anestesiologia ja tehohoito

Kristiina Mattila, anestesiologian erikoislääkäri; HYKS, Jorvin sairaalan anestesia- ja leikkausyksikkö

Ville Mattila, ylilääkäri, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, vs. professori, TAYS:n Tule-vastuualue, Tampereen yliopisto, ortopedia ja traumatologia, Käypä hoito -toimittaja

Pirjo Mustonen, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, vt. Sisätautien professori; Keski-Suomen Keskussairaala

Markku Salmenperä, anestesiaylilääkäri, professori (h.c.); HYKS:n Meilahden sairaalan leikkausosasto

Harri Tohmo, ylilääkäri, vastuualuejohtaja (anestesiologian ja tehohoidon vastuualue), anestesiologian erikoislääkäri; HUS, Hyvinkään sairaanhoitoalue

Jaana Vironen, apulaisylilääkäri, kirurgian ja gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri; HYKS, Jorvin sairaala

Asiantuntijat:

Juha Räsänen, ylilääkäri, professori; KYS:n naistentautien ja synnytysten palveluyksikkö, Itä-Suomen yliopisto, naistentaudit ja synnytys

Riina Richardson, kliinisen mikrobiologian erikoishammaslääkäri, dosentti; HYKS Kirurginen sairaala, Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos, suulääketieteen osasto, Haartman-instituutin bakteriologian ja immunologian osasto

Tero Soukka, osastonylilääkäri, dosentti; TYKS:n suu- ja leukakirurgian klinikka, Turun yliopiston hammaslääketieteen laitos, suu- ja leukakirurgia

Sidonnaisuudet:

Markku Hynynen: Ei sidonnaisuuksia

Jouko Jalonen: Asiantuntijapalkkioita (Aesculap Academy/B Braun, Orion Pharma)

Hannu Kokki: Luentopalkkioita (Abbott, AstellasPharma, Baxter Oy, FreseniusKabi, LeoPharma, MSD, OctaPharma, Orion Oyj, Pfizer), osakeomistus (Orion Oyj), koulutus- tai kongressimatkoja yrityksen (LeoPharma, Sanquin) tuella

Merja Kokki: Ei sidonnaisuuksia

Leena Lindgren: Asiantuntijapalkkioita (Valvira), koulutus- tai kongressimatkoja yrityksen (Fresenius Kabi) tuella

Tuula Manner: Asiantuntijapalkkioita (Duodecim, Purdue Pharma), lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Duodecim), koulutus- tai kongressimatkoja yritysten (Dräger, Maquet) tuella

Kristiina Mattila: Ei sidonnaisuuksia

Ville Mattila: Ei sidonnaisuuksia

Pirjo Mustonen: Asiantuntijapalkkioita (Bayer, Sanofi-Aventis, Boehringer Ingelheim, Eli Lilly, Leo Pharma), luentopalkkioita (Bayer, Boehringer Ingelheim, Eli Lilly, Pfizer, Orion, Octapharma, Novo Nordisk, Sanofi-Aventis, GSK, Sanguin, Siemens, Novartis)

Markku Salmenperä: Ei sidonnaisuuksia

Harri Tohmo: Ei sidonnaisuuksia

Jaana Vironen: Ei sidonnaisuuksia

Kirjallisuusviite

Leikkausta edeltävä arviointi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Anestesiologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»10

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Somaattinen erikoissairaanhoito 2011. THL (2012-12-12) www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102856/Tr29_12.pdf?sequence «http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102856/Tr29_12.pdf?sequence»11
  2. Fleisher LA, Beckman JA, Brown KA ym. 2009 ACCF/AHA focused update on perioperative beta blockade incorporated into the ACC/AHA 2007 guidelines on perioperative cardiovascular evaluation and care for noncardiac surgery: a report of the American college of cardiology foundation/American heart association task force on practice guidelines. Circulation 2009;120:e169-276 «PMID: 19884473»PubMed
  3. Hennis PJ, Meale PM, Grocott MP. Cardiopulmonary exercise testing for the evaluation of perioperative risk in non-cardiopulmonary surgery. Postgrad Med J 2011;87:550-7 «PMID: 21693573»PubMed
  4. Smith TB, Stonell C, Purkayastha S ym. Cardiopulmonary exercise testing as a risk assessment method in non cardio-pulmonary surgery: a systematic review. Anaesthesia 2009;64:883-93 «PMID: 19604193»PubMed
  5. Hartley RA, Pichel AC, Grant SW ym. Preoperative cardiopulmonary exercise testing and risk of early mortality following abdominal aortic aneurysm repair. Br J Surg 2012;99:1539-46 «PMID: 23001820»PubMed
  6. Lai CW, Minto G, Challand CP ym. Patients' inability to perform a preoperative cardiopulmonary exercise test or demonstrate an anaerobic threshold is associated with inferior outcomes after major colorectal surgery. Br J Anaesth 2013;111:607-11 «PMID: 23744818»PubMed
  7. Girish M, Trayner E Jr, Dammann O ym. Symptom-limited stair climbing as a predictor of postoperative cardiopulmonary complications after high-risk surgery. Chest 2001;120:1147-51 «PMID: 11591552»PubMed
  8. Sinclair RC, Batterham AM, Davies S ym. Validity of the 6 min walk test in prediction of the anaerobic threshold before major non-cardiac surgery. Br J Anaesth 2012;108:30-5 «PMID: 21980122»PubMed
  9. Leung JM, Dzankic S. Relative importance of preoperative health status versus intraoperative factors in predicting postoperative adverse outcomes in geriatric surgical patients. J Am Geriatr Soc 2001;49:1080-5 «PMID: 11555070»PubMed
  10. Ranta S, Hynynen M, Tammisto T. A survey of the ASA physical status classification: significant variation in allocation among Finnish anaesthesiologists. Acta Anaesthesiol Scand 1997;41:629-32 «PMID: 9181166»PubMed
  11. Prause G, Ratzenhofer-Comenda B, Pierer G ym. Can ASA grade or Goldman's cardiac risk index predict peri-operative mortality? A study of 16,227 patients. Anaesthesia 1997;52:203-6 «PMID: 9124658»PubMed
  12. Goldman L, Caldera DL, Nussbaum SR ym. Multifactorial index of cardiac risk in noncardiac surgical procedures. N Engl J Med 1977;297:845-50 «PMID: 904659»PubMed
  13. Detsky AS, Abrams HB, Forbath N ym. Cardiac assessment for patients undergoing noncardiac surgery. A multifactorial clinical risk index. Arch Intern Med 1986;146:2131-4 «PMID: 3778043»PubMed
  14. Copeland GP, Jones D, Walters M. POSSUM: a scoring system for surgical audit. Br J Surg 1991;78:355-60 «PMID: 2021856»PubMed
  15. Donati A, Ruzzi M, Adrario E ym. A new and feasible model for predicting operative risk. Br J Anaesth 2004;93:393-9 «PMID: 15220171»PubMed
  16. Gilbert K, Larocque BJ, Patrick LT. Prospective evaluation of cardiac risk indices for patients undergoing noncardiac surgery. Ann Intern Med 2000;133:356-9 «PMID: 10979880»PubMed
  17. Ferschl MB, Tung A, Sweitzer B ym. Preoperative clinic visits reduce operating room cancellations and delays. Anesthesiology 2005;103:855-9 «PMID: 16192779»PubMed
  18. Johansson T, Fritsch G, Flamm M ym. Effectiveness of non-cardiac preoperative testing in non-cardiac elective surgery: a systematic review. Br J Anaesth 2013;110:926-39 «PMID: 23578861»PubMed
  19. National Institute of Clinical Excellence. Preoperative Tests. The use of routine preoperative tests for elective surgery. Evidence, methods and guidance. «http://www.nice.org.uk/guidance/cg3»3
  20. Committee on Standards and Practice Parameters, Apfelbaum JL, Connis RT ym. Practice advisory for preanesthesia evaluation: an updated report by the American Society of Anesthesiologists Task Force on Preanesthesia Evaluation. Anesthesiology 2012;116:522-38 «PMID: 22273990»PubMed
  21. Kaluza GL, Joseph J, Lee JR ym. Catastrophic outcomes of noncardiac surgery soon after coronary stenting. J Am Coll Cardiol 2000;35:1288-94 «PMID: 10758971»PubMed
  22. Reddy PR, Vaitkus PT. Risks of noncardiac surgery after coronary stenting. Am J Cardiol 2005;95:755-7 «PMID: 15757604»PubMed
  23. Brilakis ES, Banerjee S, Berger PB. Perioperative management of patients with coronary stents. J Am Coll Cardiol 2007;49:2145-50 «PMID: 17543633»PubMed
  24. King SB 3rd, Smith SC Jr, Hirshfeld JW Jr ym. 2007 Focused Update of the ACC/AHA/SCAI 2005 Guideline Update for Percutaneous Coronary Intervention: a report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines: 2007 Writing Group to Review New Evidence and Update the ACC/AHA/SCAI 2005 Guideline Update for Percutaneous Coronary Intervention, Writing on Behalf of the 2005 Writing Committee. Circulation 2008;117:261-95 «PMID: 18079354»PubMed
  25. Weitz HH. How soon can a patient undergo noncardiac surgery after receiving a drug-eluting stent? Cleve Clin J Med 2005;72:818-20 «PMID: 16193829»PubMed
  26. Popma JJ, Berger P, Ohman EM ym. Antithrombotic therapy during percutaneous coronary intervention: the Seventh ACCP Conference on Antithrombotic and Thrombolytic Therapy. Chest 2004;126:576S-599S «PMID: 15383485»PubMed
  27. Grines CL, Bonow RO, Casey DE Jr ym. Prevention of premature discontinuation of dual antiplatelet therapy in patients with coronary artery stents: a science advisory from the American Heart Association, American College of Cardiology, Society for Cardiovascular Angiography and Interventions, American College of Surgeons, and American Dental Association, with representation from the American College of Physicians. J Am Coll Cardiol 2007;49:734-9 «PMID: 17291948»PubMed
  28. Douketis JD, Spyropoulos AC, Spencer FA ym. Perioperative management of antithrombotic therapy: Antithrombotic Therapy and Prevention of Thrombosis, 9th ed: American College of Chest Physicians Evidence-Based Clinical Practice Guidelines. Chest 2012;141:e326S-50S «PMID: 22315266»PubMed
  29. Campeau L. Letter: Grading of angina pectoris. Circulation 1976;54:522-3 «PMID: 947585»PubMed
  30. Kertai MD, Bountioukos M, Boersma E ym. Aortic stenosis: an underestimated risk factor for perioperative complications in patients undergoing noncardiac surgery. Am J Med 2004;116:8-13 «PMID: 14706659»PubMed
  31. Task Force for Preoperative Cardiac Risk Assessment and Perioperative Cardiac Management in Non-cardiac Surgery, European Society of Cardiology (ESC), Poldermans D ym. Guidelines for pre-operative cardiac risk assessment and perioperative cardiac management in non-cardiac surgery. Eur Heart J 2009;30:2769-812 «PMID: 19713421»PubMed
  32. Bonow RO, Carabello BA, Chatterjee K ym. 2008 Focused update incorporated into the ACC/AHA 2006 guidelines for the management of patients with valvular heart disease: a report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines (Writing Committee to Revise the 1998 Guidelines for the Management of Patients With Valvular Heart Disease): endorsed by the Society of Cardiovascular Anesthesiologists, Society for Cardiovascular Angiography and Interventions, and Society of Thoracic Surgeons. Circulation 2008;118:e523-661 «PMID: 18820172»PubMed
  33. Halinen MO, Lassila R. Tekoläppäpotilaan antikoagulanttihoito. Duodecim 2000;116:157-65
  34. Meurman JH, Lumio J, Valtonen V. ym. Bakteeriendokardiitin uusi antibioottiprofylaksisuositus. Suom Lääkäril 2008;63(35): 2792-2794
  35. Hernandez AF, Newby LK, O'Connor CM. Preoperative evaluation for major noncardiac surgery: focusing on heart failure. Arch Intern Med 2004;164:1729-36 «PMID: 15364665»PubMed
  36. Reginelli JP, Mills RM. Non-cardiac surgery in the heart failure patient. Heart 2001;85:505-7 «PMID: 11302996»PubMed
  37. Hammill BG, Curtis LH, Bennett-Guerrero E ym. Impact of heart failure on patients undergoing major noncardiac surgery. Anesthesiology 2008;108:559-67 «PMID: 18362586»PubMed
  38. Feringa HH, Bax JJ, Schouten O ym. Protecting the heart with cardiac medication in patients with left ventricular dysfunction undergoing major noncardiac vascular surgery. Semin Cardiothorac Vasc Anesth 2006;10:25-31 «PMID: 16703231»PubMed
  39. Coriat P, Richer C, Douraki T ym. Influence of chronic angiotensin-converting enzyme inhibition on anesthetic induction. Anesthesiology 1994;81:299-307 «PMID: 8053578»PubMed
  40. Brabant SM, Bertrand M, Eyraud D ym. The hemodynamic effects of anesthetic induction in vascular surgical patients chronically treated with angiotensin II receptor antagonists. Anesth Analg 1999;89:1388-92 «PMID: 10589613»PubMed
  41. Howell SJ, Sear JW, Foëx P. Hypertension, hypertensive heart disease and perioperative cardiac risk. Br J Anaesth 2004;92:570-83 «PMID: 15013960»PubMed
  42. Aronson S, Boisvert D, Lapp W. Isolated systolic hypertension is associated with adverse outcomes from coronary artery bypass grafting surgery. Anesth Analg 2002;94:1079-84, table of contents «PMID: 11973166»PubMed
  43. Weksler N, Klein M, Szendro G ym. The dilemma of immediate preoperative hypertension: to treat and operate, or to postpone surgery? J Clin Anesth 2003;15:179-83 «PMID: 12770652»PubMed
  44. Kohonnut verenpaine (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä, 2009. Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
  45. Lefevre F, Woolger JM. Surgery in the patient with neurologic disease. Med Clin North Am 2003;87:257-71 «PMID: 12575894»PubMed
  46. Rothwell PM, Eliasziw M, Gutnikov SA ym. Endarterectomy for symptomatic carotid stenosis in relation to clinical subgroups and timing of surgery. Lancet 2004;363:915-24 «PMID: 15043958»PubMed
  47. Chung D, Stevens R. Timing of surgery after an ischemic stroke. Kirjassa: Lee F (toim.) EB practice of Anesthesiology. Saunders 2004:379-87
  48. Jauch EC, Saver JL, Adams HP Jr ym. Guidelines for the early management of patients with acute ischemic stroke: a guideline for healthcare professionals from the American Heart Association/American Stroke Association. Stroke 2013;44:870-947 «PMID: 23370205»PubMed
  49. McKhann GM, Grega MA, Borowicz LM Jr ym. Stroke and encephalopathy after cardiac surgery: an update. Stroke 2006;37:562-71 «PMID: 16373636»PubMed
  50. Schoof J, Lubahn W, Baeumer M ym. Impaired cerebral autoregulation distal to carotid stenosis/occlusion is associated with increased risk of stroke at cardiac surgery with cardiopulmonary bypass. J Thorac Cardiovasc Surg 2007;134:690-6 «PMID: 17723819»PubMed
  51. von Ungern-Sternberg BS, Boda K, Chambers NA ym. Risk assessment for respiratory complications in paediatric anaesthesia: a prospective cohort study. Lancet 2010;376:773-83 «PMID: 20816545»PubMed
  52. Tait AR, Malviya S. Anesthesia for the child with an upper respiratory tract infection: still a dilemma? Anesth Analg 2005;100:59-65 «PMID: 15616052»PubMed
  53. von Ungern-Sternberg BS, Habre W, Erb TO ym. Salbutamol premedication in children with a recent respiratory tract infection. Paediatr Anaesth 2009;19:1064-9 «PMID: 19694973»PubMed
  54. Becke K. Anesthesia in children with a cold. Curr Opin Anaesthesiol 2012;25:333-9 «PMID: 22499163»PubMed
  55. Keuhkoahtaumatauti (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2009. Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
  56. McAlister FA, Khan NA, Straus SE ym. Accuracy of the preoperative assessment in predicting pulmonary risk after nonthoracic surgery. Am J Respir Crit Care Med 2003;167:741-4 «PMID: 12598217»PubMed
  57. McAlister FA, Bertsch K, Man J ym. Incidence of and risk factors for pulmonary complications after nonthoracic surgery. Am J Respir Crit Care Med 2005;171:514-7 «PMID: 15563632»PubMed
  58. Forrest JB, Rehder K, Cahalan MK ym. Multicenter study of general anesthesia. III. Predictors of severe perioperative adverse outcomes. Anesthesiology 1992;76:3-15 «PMID: 1729933»PubMed
  59. Warner DO, Warner MA, Barnes RD ym. Perioperative respiratory complications in patients with asthma. Anesthesiology 1996;85:460-7 «PMID: 8853074»PubMed
  60. Warner DO, Warner MA, Offord KP ym. Airway obstruction and perioperative complications in smokers undergoing abdominal surgery. Anesthesiology 1999;90:372-9 «PMID: 9952139»PubMed
  61. Kabalin CS, Yarnold PR, Grammer LC. Low complication rate of corticosteroid-treated asthmatics undergoing surgical procedures. Arch Intern Med 1995;155:1379-84 «PMID: 7794086»PubMed
  62. Bolliger CT, Jordan P, Solèr M ym. Exercise capacity as a predictor of postoperative complications in lung resection candidates. Am J Respir Crit Care Med 1995;151:1472-80 «PMID: 7735602»PubMed
  63. Markos J, Mullan BP, Hillman DR ym. Preoperative assessment as a predictor of mortality and morbidity after lung resection. Am Rev Respir Dis 1989;139:902-10 «PMID: 2930068»PubMed
  64. Stéphan F, Boucheseiche S, Hollande J ym. Pulmonary complications following lung resection: a comprehensive analysis of incidence and possible risk factors. Chest 2000;118:1263-70 «PMID: 11083673»PubMed
  65. Romano PS, Mark DH. Patient and hospital characteristics related to in-hospital mortality after lung cancer resection. Chest 1992;101:1332-7 «PMID: 1582293»PubMed
  66. Wada H, Nakamura T, Nakamoto K ym. Thirty-day operative mortality for thoracotomy in lung cancer. J Thorac Cardiovasc Surg 1998;115:70-3 «PMID: 9451047»PubMed
  67. Linden PA, Bueno R, Colson YL ym. Lung resection in patients with preoperative FEV1 < 35% predicted. Chest 2005;127:1984-90 «PMID: 15951309»PubMed
  68. Gupta RM, Parvizi J, Hanssen AD ym. Postoperative complications in patients with obstructive sleep apnea syndrome undergoing hip or knee replacement: a case-control study. Mayo Clin Proc 2001;76:897-905 «PMID: 11560300»PubMed
  69. den Herder C, Schmeck J, Appelboom DJ ym. Risks of general anaesthesia in people with obstructive sleep apnoea. BMJ 2004;329:955-9 «PMID: 15499112»PubMed
  70. Kaw R, Michota F, Jaffer A ym. Unrecognized sleep apnea in the surgical patient: implications for the perioperative setting. Chest 2006;129:198-205 «PMID: 16424433»PubMed
  71. Young T, Peppard PE, Gottlieb DJ. Epidemiology of obstructive sleep apnea: a population health perspective. Am J Respir Crit Care Med 2002;165:1217-39 «PMID: 11991871»PubMed
  72. Uniapnea (aikuisen obstruktiivinen uniapnea) (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2010 (viitattu 11.4.2014). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
  73. Utriainen KT, Airaksinen JK, Polo O ym. Unrecognised obstructive sleep apnoea is common in severe peripheral arterial disease. Eur Respir J 2013;41:616-20 «PMID: 22700841»PubMed
  74. Hiremath AS, Hillman DR, James AL ym. Relationship between difficult tracheal intubation and obstructive sleep apnoea. Br J Anaesth 1998;80:606-11 «PMID: 9691863»PubMed
  75. Siyam MA, Benhamou D. Difficult endotracheal intubation in patients with sleep apnea syndrome. Anesth Analg 2002;95:1098-102, table of contents «PMID: 12351303»PubMed
  76. Musallam KM, Tamim HM, Richards T ym. Preoperative anaemia and postoperative outcomes in non-cardiac surgery: a retrospective cohort study. Lancet 2011;378:1396-407 «PMID: 21982521»PubMed
  77. Saager L, Turan A, Reynolds LF ym. The association between preoperative anemia and 30-day mortality and morbidity in noncardiac surgical patients. Anesth Analg 2013;117:909-15 «PMID: 23492966»PubMed
  78. Shander A, Van Aken H, Colomina MJ ym. Patient blood management in Europe. Br J Anaesth 2012;109:55-68 «PMID: 22628393»PubMed
  79. Goodnough LT, Maniatis A, Earnshaw P ym. Detection, evaluation, and management of preoperative anaemia in the elective orthopaedic surgical patient: NATA guidelines. Br J Anaesth 2011;106:13-22 «PMID: 21148637»PubMed
  80. Houbiers JG, van de Velde CJ, van de Watering LM ym. Transfusion of red cells is associated with increased incidence of bacterial infection after colorectal surgery: a prospective study. Transfusion 1997;37:126-34 «PMID: 9051085»PubMed
  81. Torchia MG, Danzinger RG. Perioperative blood transfusion and albumin administration are independent risk factors for the development of postoperative infections after colorectal surgery. Can J Surg 2000;43:212-6 «PMID: 10851416»PubMed
  82. Tartter PI. The association of perioperative blood transfusion with colorectal cancer recurrence. Ann Surg 1992;216:633-8 «PMID: 1466616»PubMed
  83. Carson JL, Duff A, Poses RM ym. Effect of anaemia and cardiovascular disease on surgical mortality and morbidity. Lancet 1996;348:1055-60 «PMID: 8874456»PubMed
  84. Golden SH, Peart-Vigilance C, Kao WH ym. Perioperative glycemic control and the risk of infectious complications in a cohort of adults with diabetes. Diabetes Care 1999;22:1408-14 «PMID: 10480501»PubMed
  85. Furnary AP, Zerr KJ, Grunkemeier GL ym. Continuous intravenous insulin infusion reduces the incidence of deep sternal wound infection in diabetic patients after cardiac surgical procedures. Ann Thorac Surg 1999;67:352-60; discussion 360-2 «PMID: 10197653»PubMed
  86. McAlister FA, Man J, Bistritz L ym. Diabetes and coronary artery bypass surgery: an examination of perioperative glycemic control and outcomes. Diabetes Care 2003;26:1518-24 «PMID: 12716815»PubMed
  87. van den Berghe G, Wouters P, Weekers F ym. Intensive insulin therapy in critically ill patients. N Engl J Med 2001;345:1359-67 «PMID: 11794168»PubMed
  88. Burgos LG, Ebert TJ, Asiddao C ym. Increased intraoperative cardiovascular morbidity in diabetics with autonomic neuropathy. Anesthesiology 1989;70:591-7 «PMID: 2929996»PubMed
  89. Vohra A, Kumar S, Charlton AJ ym. Effect of diabetes mellitus on the cardiovascular responses to induction of anaesthesia and tracheal intubation. Br J Anaesth 1993;71:258-61 «PMID: 8123403»PubMed
  90. Grogan RH, Mitmaker EJ, Hwang J ym. A population-based prospective cohort study of complications after thyroidectomy in the elderly. J Clin Endocrinol Metab 2012;97:1645-53 «PMID: 22419716»PubMed
  91. Stathatos N, Wartofsky L. Perioperative management of patients with hypothyroidism. Endocrinol Metab Clin North Am 2003;32:503-18 «PMID: 12800543»PubMed
  92. Weinberg AD, Brennan MD, Gorman CA ym. Outcome of anesthesia and surgery in hypothyroid patients. Arch Intern Med 1983;143:893-7 «PMID: 6679233»PubMed
  93. Schiff RL, Welsh GA. Perioperative evaluation and management of the patient with endocrine dysfunction. Med Clin North Am 2003;87:175-92 «PMID: 12575889»PubMed
  94. Tauzin-Fin P, Sesay M, Gosse P ym. Effects of perioperative alpha1 block on haemodynamic control during laparoscopic surgery for phaeochromocytoma. Br J Anaesth 2004;92:512-7 «PMID: 14766711»PubMed
  95. Bahn Chair RS, Burch HB, Cooper DS ym. Hyperthyroidism and other causes of thyrotoxicosis: management guidelines of the American Thyroid Association and American Association of Clinical Endocrinologists. Thyroid 2011;21:593-646 «PMID: 21510801»PubMed
  96. Langley RW, Burch HB. Perioperative management of the thyrotoxic patient. Endocrinol Metab Clin North Am 2003;32:519-34 «PMID: 12800544»PubMed
  97. Anderson RJ, O'brien M, MaWhinney S ym. Renal failure predisposes patients to adverse outcome after coronary artery bypass surgery. VA Cooperative Study #5. Kidney Int 1999;55:1057-62 «PMID: 10027944»PubMed
  98. Chertow GM, Levy EM, Hammermeister KE ym. Independent association between acute renal failure and mortality following cardiac surgery. Am J Med 1998;104:343-8 «PMID: 9576407»PubMed
  99. Conlon PJ, Stafford-Smith M, White WD ym. Acute renal failure following cardiac surgery. Nephrol Dial Transplant 1999;14:1158-62 «PMID: 10344355»PubMed
  100. Anderson RJ, O'Brien M, MaWhinney S ym. Mild renal failure is associated with adverse outcome after cardiac valve surgery. Am J Kidney Dis 2000;35:1127-34 «PMID: 10845827»PubMed
  101. Al-Ahmad A, Rand WM, Manjunath G ym. Reduced kidney function and anemia as risk factors for mortality in patients with left ventricular dysfunction. J Am Coll Cardiol 2001;38:955-62 «PMID: 11583864»PubMed
  102. O'Brien MM, Gonzales R, Shroyer AL ym. Modest serum creatinine elevation affects adverse outcome after general surgery. Kidney Int 2002;62:585-92 «PMID: 12110022»PubMed
  103. Shemesh O, Golbetz H, Kriss JP ym. Limitations of creatinine as a filtration marker in glomerulopathic patients. Kidney Int 1985;28:830-8 «PMID: 2418254»PubMed
  104. Cockcroft DW, Gault MH. Prediction of creatinine clearance from serum creatinine. Nephron 1976;16:31-41 «PMID: 1244564»PubMed
  105. Levey AS, Bosch JP, Lewis JB ym. A more accurate method to estimate glomerular filtration rate from serum creatinine: a new prediction equation. Modification of Diet in Renal Disease Study Group. Ann Intern Med 1999;130:461-70 «PMID: 10075613»PubMed
  106. Hanje AJ, Patel T. Preoperative evaluation of patients with liver disease. Nat Clin Pract Gastroenterol Hepatol 2007;4:266-76 «PMID: 17476209»PubMed
  107. Patel KK, Driscoll P. Dental knowledge of accident and emergency senior house officers. Emerg Med J 2002;19:539-41 «PMID: 12421780»PubMed
  108. Pugh RN, Murray-Lyon IM, Dawson JL ym. Transection of the oesophagus for bleeding oesophageal varices. Br J Surg 1973;60:646-9 «PMID: 4541913»PubMed
  109. Delis S, Bakoyiannis A, Madariaga J ym. Laparoscopic cholecystectomy in cirrhotic patients: the value of MELD score and Child-Pugh classification in predicting outcome. Surg Endosc 2010;24:407-12 «PMID: 19551433»PubMed
  110. Millwala F, Nguyen GC, Thuluvath PJ. Outcomes of patients with cirrhosis undergoing non-hepatic surgery: risk assessment and management. World J Gastroenterol 2007;13:4056-63 «PMID: 17696222»PubMed
  111. LaRoche SM, Helmers SL. The new antiepileptic drugs: scientific review. JAMA 2004;291:605-14 «PMID: 14762040»PubMed
  112. Blichfeldt-Lauridsen L, Hansen BD. Anesthesia and myasthenia gravis. Acta Anaesthesiol Scand 2012;56:17-22 «PMID: 22091897»PubMed
  113. Nicholson G, Pereira AC, Hall GM. Parkinson's disease and anaesthesia. Br J Anaesth 2002;89:904-16 «PMID: 12453936»PubMed
  114. Briggs ED, Kirsch JR. Anesthetic implications of neuromuscular disease. J Anesth 2003;17:177-85 «PMID: 12911205»PubMed
  115. Dorotta IR, Schubert A. Multiple sclerosis and anesthetic implications. Curr Opin Anaesthesiol 2002;15:365-70 «PMID: 17019227»PubMed
  116. Hirsch NP, Murphy A, Radcliffe JJ. Neurofibromatosis: clinical presentations and anaesthetic implications. Br J Anaesth 2001;86:555-64 «PMID: 11573632»PubMed
  117. Walther MM, Herring J, Enquist E ym. von Recklinghausen's disease and pheochromocytomas. J Urol 1999;162:1582-6 «PMID: 10524872»PubMed
  118. Lambert DA, Giannouli E, Schmidt BJ. Postpolio syndrome and anesthesia. Anesthesiology 2005;103:638-44 «PMID: 16129991»PubMed
  119. MacKenzie CR, Sharrock NE. Perioperative medical considerations in patients with rheumatoid arthritis. Rheum Dis Clin North Am 1998;24:1-17 «PMID: 9494983»PubMed
  120. Mazze RI, Källén B. Reproductive outcome after anesthesia and operation during pregnancy: a registry study of 5405 cases. Am J Obstet Gynecol 1989;161:1178-85 «PMID: 2589435»PubMed
  121. Brodsky JB, Cohen EN, Brown BW Jr ym. Surgery during pregnancy and fetal outcome. Am J Obstet Gynecol 1980;138:1165-7 «PMID: 7446625»PubMed
  122. Reitman E, Flood P. Anaesthetic considerations for non-obstetric surgery during pregnancy. Br J Anaesth 2011;107 Suppl 1:i72-8 «PMID: 22156272»PubMed
  123. Lee GS, Hur SY, Shin JC ym. Elective vs. conservative management of ovarian tumors in pregnancy. Int J Gynaecol Obstet 2004;85:250-4 «PMID: 15145260»PubMed
  124. Lang W, Strobel D, Beinder E ym. Surgery of a splenic artery aneurysm during pregnancy. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2002;102:215-6 «PMID: 11950496»PubMed
  125. Herbeck M, Horbach T, Putzenlechner C ym. Ruptured splenic artery aneurysm during pregnancy: a rare case with both maternal and fetal survival. Am J Obstet Gynecol 1999;181:763-4 «PMID: 10486502»PubMed
  126. Moreno-Sanz C, Pascual-Pedreño A, Picazo-Yeste JS ym. Laparoscopic appendectomy during pregnancy: between personal experiences and scientific evidence. J Am Coll Surg 2007;205:37-42 «PMID: 17617330»PubMed
  127. Upadhyay A, Stanten S, Kazantsev G ym. Laparoscopic management of a nonobstetric emergency in the third trimester of pregnancy. Surg Endosc 2007;21:1344-8 «PMID: 17285387»PubMed
  128. Bunyavejchevin S, Phupong V. Laparoscopic surgery for presumed benign ovarian tumor during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2013;(1):CD005459 «PMID: 23440802»PubMed
  129. Kuczkowski KM. Laparoscopic procedures during pregnancy and the risks of anesthesia: what does an obstetrician need to know? Arch Gynecol Obstet 2007;276:201-9 «PMID: 17431650»PubMed
  130. Augustin G, Majerovic M. Non-obstetrical acute abdomen during pregnancy. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2007;131:4-12 «PMID: 16982130»PubMed
  131. O'Rourke N, Kodali BS. Laparoscopic surgery during pregnancy. Curr Opin Anaesthesiol 2006;19:254-9 «PMID: 16735807»PubMed
  132. Koo YJ, Kim HJ, Lim KT ym. Laparotomy versus laparoscopy for the treatment of adnexal masses during pregnancy. Aust N Z J Obstet Gynaecol 2012;52:34-8 «PMID: 22091751»PubMed
  133. El-Haddawi F, Abu-Zidan FM, Jones W. Factors affecting surgical outcome in the elderly at Auckland Hospital. ANZ J Surg 2002;72:537-41 «PMID: 12190721»PubMed
  134. The Association of Anaesthesia of Great Britain and Ireland. Anaesthesia and Peri-Operative Care of the Elderly 2001. Saatavilla Internetissä «http://www.aagbi.org/sites/default/files/careelderly01.pdf»12
  135. Chang SS, Alberts G, Cookson MS ym. Radical cystectomy is safe in elderly patients at high risk. J Urol 2001;166:938-41 «PMID: 11490250»PubMed
  136. The 2002-2003 Implant Yearbook on Orthopaedic Endoprostheses. Publication of the National Agency for Medicines 1/2005, ISBN 952-5099-80-6. Saatavilla Internetissä «http://www.fimea.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/fimea/embeds/fimeawwwstructure/19717_julkaisut_Orthopaedic_Endoprostheses_2003_v.pdf.pdf»13
  137. Fritsch G, Flamm M, Hepner DL ym. Abnormal pre-operative tests, pathologic findings of medical history, and their predictive value for perioperative complications. Acta Anaesthesiol Scand 2012;56:339-50 «PMID: 22188223»PubMed
  138. Skala K, Gervaz P, Buchs N ym. Risk factors for mortality-morbidity after emergency-urgent colorectal surgery. Int J Colorectal Dis 2009;24:311-6 «PMID: 18931847»PubMed
  139. Sabaté S, Mases A, Guilera N ym. Incidence and predictors of major perioperative adverse cardiac and cerebrovascular events in non-cardiac surgery. Br J Anaesth 2011;107:879-90 «PMID: 21890661»PubMed
  140. Mortazavi SM, Kakli H, Bican O ym. Perioperative stroke after total joint arthroplasty: prevalence, predictors, and outcome. J Bone Joint Surg Am 2010;92:2095-101 «PMID: 20810859»PubMed
  141. Pahlman I. Potilaan itsemääräämisoikeus, 2. painos. Helsinki, Edita Publishing Oy, 2006
  142. Folstein MF, Folstein SE, McHugh PR. "Mini-mental state". A practical method for grading the cognitive state of patients for the clinician. J Psychiatr Res 1975;12:189-98 «PMID: 1202204»PubMed
  143. Saeki S, Watanabe N, Iida R ym. [A study of post-operative delirium in elderly patients]. Masui 1998;47:290-9 «PMID: 9560539»PubMed
  144. Rafii A, Samain E, Levardon M ym. Vaginal hysterectomy for benign disorders in obese women: a prospective study. BJOG 2005;112:223-7 «PMID: 15663588»PubMed
  145. Adams JP, Murphy PG. Obesity in anaesthesia and intensive care. Br J Anaesth 2000;85:91-108 «PMID: 10927998»PubMed
  146. Fernandez AZ Jr, Demaria EJ, Tichansky DS ym. Multivariate analysis of risk factors for death following gastric bypass for treatment of morbid obesity. Ann Surg 2004;239:698-702; discussion 702-3 «PMID: 15082974»PubMed
  147. Lamvu G, Zolnoun D, Boggess J ym. Obesity: physiologic changes and challenges during laparoscopy. Am J Obstet Gynecol 2004;191:669-74 «PMID: 15343262»PubMed
  148. Lihavuus (aikuiset) (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013. Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
  149. Chan JM, Rimm EB, Colditz GA ym. Obesity, fat distribution, and weight gain as risk factors for clinical diabetes in men. Diabetes Care 1994;17:961-9 «PMID: 7988316»PubMed
  150. Namba RS, Paxton L, Fithian DC ym. Obesity and perioperative morbidity in total hip and total knee arthroplasty patients. J Arthroplasty 2005;20:46-50 «PMID: 16214002»PubMed
  151. Maggard MA, Shugarman LR, Suttorp M ym. Meta-analysis: surgical treatment of obesity. Ann Intern Med 2005;142:547-59 «PMID: 15809466»PubMed
  152. Sugerman HJ. The pathophysiology of severe obesity and the effects of surgically induced weight loss. Surg Obes Relat Dis 2005;1:109-19 «PMID: 16925225»PubMed
  153. Colquitt J, Clegg A, Loveman E ym. Surgery for morbid obesity. Cochrane Database Syst Rev 2005;:CD003641 «PMID: 16235331»PubMed
  154. Grubeck-Loebenstein B, Wick G. The aging of the immune system. Adv Immunol 2002;80:243-84 «PMID: 12078483»PubMed
  155. Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet (online). Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2011. Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
  156. Waldman BJ, Mont MA, Hungerford DS. Total knee arthroplasty infections associated with dental procedures. Clin Orthop Relat Res 1997;:164-72 «PMID: 9345222»PubMed
  157. LaPorte DM, Waldman BJ, Mont MA ym. Infections associated with dental procedures in total hip arthroplasty. J Bone Joint Surg Br 1999;81:56-9 «PMID: 10068004»PubMed
  158. Lockhart PB, Durack DT. Oral microflora as a cause of endocarditis and other distant site infections. Infect Dis Clin North Am 1999;13:833-50, vi «PMID: 10579111»PubMed
  159. Nakano K, Nomura R, Matsumoto M ym. Roles of oral bacteria in cardiovascular diseases--from molecular mechanisms to clinical cases: Cell-surface structures of novel serotype k Streptococcus mutans strains and their correlation to virulence. J Pharmacol Sci 2010;113:120-5 «PMID: 20501965»PubMed
  160. Chan EY, Ruest A, Meade MO ym. Oral decontamination for prevention of pneumonia in mechanically ventilated adults: systematic review and meta-analysis. BMJ 2007;334:889 «PMID: 17387118»PubMed
  161. Heo SM, Haase EM, Lesse AJ ym. Genetic relationships between respiratory pathogens isolated from dental plaque and bronchoalveolar lavage fluid from patients in the intensive care unit undergoing mechanical ventilation. Clin Infect Dis 2008;47:1562-70 «PMID: 18991508»PubMed
  162. Alkoholiongelmaisen hoito (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2011. Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
  163. Tonnesen H, Rosenberg J, Nielsen HJ ym. Effect of preoperative abstinence on poor postoperative outcome in alcohol misusers: randomised controlled trial. BMJ 1999;318:1311-6 «PMID: 10323814»PubMed
  164. Tønnesen H. Alcohol abuse and postoperative morbidity. Dan Med Bull 2003;50:139-60
  165. Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012. Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
  166. Kotani N, Kushikata T, Hashimoto H ym. Recovery of intraoperative microbicidal and inflammatory functions of alveolar immune cells after a tobacco smoke-free period. Anesthesiology 2001;94:999-1006 «PMID: 11465626»PubMed
  167. Thomsen T, Villebro N, Møller AM. Interventions for preoperative smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2010;(7):CD002294 «PMID: 20614429»PubMed
  168. Møller AM, Villebro N, Pedersen T ym. Effect of preoperative smoking intervention on postoperative complications: a randomised clinical trial. Lancet 2002;359:114-7 «PMID: 11809253»PubMed
  169. Sorensen LT, Karlsmark T, Gottrup F. Abstinence from smoking reduces incisional wound infection: a randomized controlled trial. Ann Surg 2003;238:1-5 «PMID: 12832959»PubMed
  170. Mitra S, Sinatra RS. Perioperative management of acute pain in the opioid-dependent patient. Anesthesiology 2004;101:212-27 «PMID: 15220793»PubMed
  171. May JA, White HC, Leonard-White A ym. The patient recovering from alcohol or drug addiction: special issues for the anesthesiologist. Anesth Analg 2001;92:1601-8 «PMID: 11375854»PubMed
  172. Chung F, Mezei G, Tong D. Pre-existing medical conditions as predictors of adverse events in day-case surgery. Br J Anaesth 1999;83:262-70 «PMID: 10618941»PubMed
  173. Joshi GP, Ankichetty SP, Gan TJ ym. Society for Ambulatory Anesthesia consensus statement on preoperative selection of adult patients with obstructive sleep apnea scheduled for ambulatory surgery. Anesth Analg 2012;115:1060-8 «PMID: 22886843»PubMed
  174. Fortier J, Chung F, Su J. Unanticipated admission after ambulatory surgery--a prospective study. Can J Anaesth 1998;45:612-9 «PMID: 9717590»PubMed
  175. Aldwinckle RJ, Montgomery JE. Unplanned admission rates and postdischarge complications in patients over the age of 70 following day case surgery. Anaesthesia 2004;59:57-9 «PMID: 14687100»PubMed
  176. Warner MA, Shields SE, Chute CG. Major morbidity and mortality within 1 month of ambulatory surgery and anesthesia. JAMA 1993;270:1437-41 «PMID: 8371443»PubMed
  177. Mezei G, Chung F. Return hospital visits and hospital readmissions after ambulatory surgery. Ann Surg 1999;230:721-7 «PMID: 10561098»PubMed
  178. Apfelbaum JL, Silverstein JH, Chung FF ym. Practice guidelines for postanesthetic care: an updated report by the American Society of Anesthesiologists Task Force on Postanesthetic Care. Anesthesiology 2013;118:291-307 «PMID: 23364567»PubMed
  179. Association of Anaesthetists of Great Britain and Ireland, British Association of Day Surgery. Day case and short stay surgery: 2. Anaesthesia 2011;66:417-34 «PMID: 21418041»PubMed
  180. Søreide E, Eriksson LI, Hirlekar G ym. Pre-operative fasting guidelines: an update. Acta Anaesthesiol Scand 2005;49:1041-7 «PMID: 16095440»PubMed
  181. Brady M, Kinn S, Ness V ym. Preoperative fasting for preventing perioperative complications in children. Cochrane Database Syst Rev 2009;(4):CD005285 «PMID: 19821343»PubMed
  182. Smith I, Kranke P, Murat I ym. Perioperative fasting in adults and children: guidelines from the European Society of Anaesthesiology. Eur J Anaesthesiol 2011;28:556-69 «PMID: 21712716»PubMed
  183. American Society of Anesthesiologists Committee. Practice guidelines for preoperative fasting and the use of pharmacologic agents to reduce the risk of pulmonary aspiration: application to healthy patients undergoing elective procedures: an updated report by the American Society of Anesthesiologists Committee on Standards and Practice Parameters. Anesthesiology 2011;114:495-511 «PMID: 21307770»PubMed
  184. Billeaud C, Guillet J, Sandler B. Gastric emptying in infants with or without gastro-oesophageal reflux according to the type of milk. Eur J Clin Nutr 1990;44:577-83 «PMID: 2209513»PubMed
  185. O'Hare B, Lerman J, Endo J ym. Acute lung injury after instillation of human breast milk or infant formula into rabbits' lungs. Anesthesiology 1996;84:1386-91 «PMID: 8669680»PubMed
  186. Burger W, Chemnitius JM, Kneissl GD ym. Low-dose aspirin for secondary cardiovascular prevention - cardiovascular risks after its perioperative withdrawal versus bleeding risks with its continuation - review and meta-analysis. J Intern Med 2005;257:399-414 «PMID: 15836656»PubMed
  187. Kreppel D, Antoniadis G, Seeling W. Spinal hematoma: a literature survey with meta-analysis of 613 patients. Neurosurg Rev 2003;26:1-49 «PMID: 12520314»PubMed
  188. Pitkänen MT, Aromaa U, Cozanitis DA ym. Serious complications associated with spinal and epidural anaesthesia in Finland from 2000 to 2009. Acta Anaesthesiol Scand 2013;57:553-64 «PMID: 23305109»PubMed
  189. Baron TH, Kamath PS, McBane RD. Management of antithrombotic therapy in patients undergoing invasive procedures. N Engl J Med 2013;368:2113-24 «PMID: 23718166»PubMed
  190. Crowther MA, Douketis JD, Schnurr T ym. Oral vitamin K lowers the international normalized ratio more rapidly than subcutaneous vitamin K in the treatment of warfarin-associated coagulopathy. A randomized, controlled trial. Ann Intern Med 2002;137:251-4 «PMID: 12186515»PubMed
  191. Crowther MA, Julian J, McCarty D ym. Treatment of warfarin-associated coagulopathy with oral vitamin K: a randomised controlled trial. Lancet 2000;356:1551-3 «PMID: 11075768»PubMed
  192. Crowther MA, Ageno W, Schnurr T ym. Oral vitamin K produces a normal INR within 24 hours of its administration in most patients discontinuing warfarin. Haematologica 2005;90:137-9 «PMID: 15642685»PubMed
  193. Burbury KL, Milner A, Snooks B ym. Short-term warfarin reversal for elective surgery--using low-dose intravenous vitamin K: safe, reliable and convenient*. Br J Haematol 2011;154:626-34 «PMID: 21751986»PubMed
  194. Siegal D, Yudin J, Kaatz S ym. Periprocedural heparin bridging in patients receiving vitamin K antagonists: systematic review and meta-analysis of bleeding and thromboembolic rates. Circulation 2012;126:1630-9 «PMID: 22912386»PubMed
  195. Hirsh J, Fuster V, Ansell J ym. American Heart Association/American College of Cardiology Foundation guide to warfarin therapy. Circulation 2003;107:1692-711 «PMID: 12668507»PubMed
  196. Mustonen P, Halinen M, Melin J ym. [Antithrombotic medication of cardiac patient in connection with surgery and minor operations]. Duodecim 2009;125:47-58 «PMID: 19341026»PubMed
  197. Steib A, Barre J, Mertes M ym. Can oral vitamin K before elective surgery substitute for preoperative heparin bridging in patients on vitamin K antagonists? J Thromb Haemost 2010;8:499-503 «PMID: 19912513»PubMed
  198. Heidbuchel H, Verhamme P, Alings M ym. European Heart Rhythm Association Practical Guide on the use of new oral anticoagulants in patients with non-valvular atrial fibrillation. Europace 2013;15:625-51 «PMID: 23625942»PubMed
  199. Ferraris VA, Ferraris SP, Moliterno DJ ym. The Society of Thoracic Surgeons practice guideline series: aspirin and other antiplatelet agents during operative coronary revascularization (executive summary). Ann Thorac Surg 2005;79:1454-61 «PMID: 15797109»PubMed
  200. Weightman WM, Gibbs NM, Weidmann CR ym. The effect of preoperative aspirin-free interval on red blood cell transfusion requirements in cardiac surgical patients. J Cardiothorac Vasc Anesth 2002;16:54-8 «PMID: 11854879»PubMed
  201. Tuman KJ, McCarthy RJ, O'Connor CJ ym. Aspirin does not increase allogeneic blood transfusion in reoperative coronary artery surgery. Anesth Analg 1996;83:1178-84 «PMID: 8942582»PubMed
  202. Srinivasan AK, Grayson AD, Pullan DM ym. Effect of preoperative aspirin use in off-pump coronary artery bypass operations. Ann Thorac Surg 2003;76:41-5 «PMID: 12842510»PubMed
  203. Bybee KA, Powell BD, Valeti U ym. Preoperative aspirin therapy is associated with improved postoperative outcomes in patients undergoing coronary artery bypass grafting. Circulation 2005;112:I286-92 «PMID: 16159833»PubMed
  204. Deja MA, Kargul T, Domaradzki W ym. Effects of preoperative aspirin in coronary artery bypass grafting: a double-blind, placebo-controlled, randomized trial. J Thorac Cardiovasc Surg 2012;144:204-9 «PMID: 22554721»PubMed
  205. Nielsen JD, Holm-Nielsen A, Jespersen J ym. The effect of low-dose acetylsalicylic acid on bleeding after transurethral prostatectomy--a prospective, randomized, double-blind, placebo-controlled study. Scand J Urol Nephrol 2000;34:194-8 «PMID: 10961474»PubMed
  206. Herth FJ, Becker HD, Ernst A. Aspirin does not increase bleeding complications after transbronchial biopsy. Chest 2002;122:1461-4 «PMID: 12377879»PubMed
  207. Ardekian L, Gaspar R, Peled M ym. Does low-dose aspirin therapy complicate oral surgical procedures? J Am Dent Assoc 2000;131:331-5 «PMID: 10715924»PubMed
  208. Shalom A, Wong L. Outcome of aspirin use during excision of cutaneous lesions. Ann Plast Surg 2003;50:296-8 «PMID: 12800908»PubMed
  209. Otley CC, Fewkes JL, Frank W ym. Complications of cutaneous surgery in patients who are taking warfarin, aspirin, or nonsteroidal anti-inflammatory drugs. Arch Dermatol 1996;132:161-6 «PMID: 8629823»PubMed
  210. Slappendel R, Weber EW, Benraad B ym. Does ibuprofen increase perioperative blood loss during hip arthroplasty? Eur J Anaesthesiol 2002;19:829-31 «PMID: 12442934»PubMed
  211. De Luca G, Dirksen MT, Spaulding C ym. Time course, predictors and clinical implications of stent thrombosis following primary angioplasty. Insights from the DESERT cooperation. Thromb Haemost 2013;110:826-33 «PMID: 23864101»PubMed
  212. Darvish-Kazem S, Gandhi M, Marcucci M ym. Perioperative management of antiplatelet therapy in patients with a coronary stent who need noncardiac surgery: a systematic review of clinical practice guidelines. Chest 2013;144:1848-56 «PMID: 23928727»PubMed
  213. Chu MW, Wilson SR, Novick RJ ym. Does clopidogrel increase blood loss following coronary artery bypass surgery? Ann Thorac Surg 2004;78:1536-41 «PMID: 15511426»PubMed
  214. Breivik H, Bang U, Jalonen J ym. Nordic guidelines for neuraxial blocks in disturbed haemostasis from the Scandinavian Society of Anaesthesiology and Intensive Care Medicine. Acta Anaesthesiol Scand 2010;54:16-41 «PMID: 19839941»PubMed
  215. Gogarten W, Vandermeulen E, Van Aken H ym. Regional anaesthesia and antithrombotic agents: recommendations of the European Society of Anaesthesiology. Eur J Anaesthesiol 2010;27:999-1015 «PMID: 20890208»PubMed
  216. Vandermeulen E, Decoster J, Dewandre PY ym. Central neural blockade in patients with a drug-induced alteration of coagulation. Third edition of the belgian Association for Regional Anaesthesia (BARA) Guidelines. Acta Anaesthesiol Belg 2011;62:175-91 «PMID: 22379757»PubMed
  217. Horlocker TT, Wedel DJ, Rowlingson JC ym. Regional anesthesia in the patient receiving antithrombotic or thrombolytic therapy: American Society of Regional Anesthesia and Pain Medicine Evidence-Based Guidelines (Third Edition). Reg Anesth Pain Med 2010;35:64-101 «PMID: 20052816»PubMed
  218. Stevens RD, Burri H, Tramèr MR. Pharmacologic myocardial protection in patients undergoing noncardiac surgery: a quantitative systematic review. Anesth Analg 2003;97:623-33 «PMID: 12933373»PubMed
  219. Cittanova ML, Zubicki A, Savu C ym. The chronic inhibition of angiotensin-converting enzyme impairs postoperative renal function. Anesth Analg 2001;93:1111-5 «PMID: 11682377»PubMed
  220. Bouri S, Shun-Shin MJ, Cole GD ym. Meta-analysis of secure randomised controlled trials of ß-blockade to prevent perioperative death in non-cardiac surgery. Heart 2014;100:456-64 «PMID: 23904357»PubMed
  221. Auerbach AD, Goldman L. beta-Blockers and reduction of cardiac events in noncardiac surgery: clinical applications. JAMA 2002;287:1445-7 «PMID: 11903032»PubMed
  222. Devereaux PJ, Beattie WS, Choi PT ym. How strong is the evidence for the use of perioperative beta blockers in non-cardiac surgery? Systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ 2005;331:313-21 «PMID: 15996966»PubMed
  223. Durazzo AE, Machado FS, Ikeoka DT ym. Reduction in cardiovascular events after vascular surgery with atorvastatin: a randomized trial. J Vasc Surg 2004;39:967-75; discussion 975-6 «PMID: 15111846»PubMed
  224. Meneghini LF. Perioperative management of diabetes: translating evidence into practice. Cleve Clin J Med 2009;76 Suppl 4:S53-9 «PMID: 19880837»PubMed
  225. Dhatariya K, Levy N, Kilvert A ym. NHS Diabetes guideline for the perioperative management of the adult patient with diabetes. Diabet Med 2012;29:420-33 «PMID: 22288687»PubMed
  226. Marik PE, Varon J. Requirement of perioperative stress doses of corticosteroids: a systematic review of the literature. Arch Surg 2008;143:1222-6 «PMID: 19075176»PubMed
  227. Axelrod L. Perioperative management of patients treated with glucocorticoids. Endocrinol Metab Clin North Am 2003;32:367-83 «PMID: 12800537»PubMed
  228. Krasner AS. Glucocorticoid-induced adrenal insufficiency. JAMA 1999;282:671-6
  229. Rosandich PA, Kelley JT 3rd, Conn DL. Perioperative management of patients with rheumatoid arthritis in the era of biologic response modifiers. Curr Opin Rheumatol 2004;16:192-8 «PMID: 15103244»PubMed
  230. Grennan DM, Gray J, Loudon J ym. Methotrexate and early postoperative complications in patients with rheumatoid arthritis undergoing elective orthopaedic surgery. Ann Rheum Dis 2001;60:214-7 «PMID: 11171680»PubMed
  231. Kawakami K, Ikari K, Kawamura K ym. Complications and features after joint surgery in rheumatoid arthritis patients treated with tumour necrosis factor-alpha blockers: perioperative interruption of tumour necrosis factor-alpha blockers decreases complications? Rheumatology (Oxford) 2010;49:341-7 «PMID: 19965973»PubMed
  232. den Broeder AA, Creemers MC, Fransen J ym. Risk factors for surgical site infections and other complications in elective surgery in patients with rheumatoid arthritis with special attention for anti-tumor necrosis factor: a large retrospective study. J Rheumatol 2007;34:689-95 «PMID: 17117492»PubMed
  233. Konttinen YT, Seitsalo S, Lehto M ym. Current management: Management of rheumatic diseases in the era of biological anti-rheumatic drugs. Acta Orthop 2005;76:614-9 «PMID: 16263606»PubMed
  234. Akkara Veetil BM, Bongartz T. Perioperative care for patients with rheumatic diseases. Nat Rev Rheumatol 2011;8:32-41 «PMID: 22083219»PubMed
  235. Gärtner R, Cronin-Fenton D, Hundborg HH ym. Use of selective serotonin reuptake inhibitors and risk of re-operation due to post-surgical bleeding in breast cancer patients: a Danish population-based cohort study. BMC Surg 2010;10:3 «PMID: 20096133»PubMed
  236. Sayadipour A, Mago R, Kepler CK ym. Antidepressants and the risk of abnormal bleeding during spinal surgery: a case–control study. Eur Spine J 2012;21:2070-8 «PMID: 22290783»PubMed
  237. Kudoh A, Katagai H, Takazawa T. Antidepressant treatment for chronic depressed patients should not be discontinued prior to anesthesia. Can J Anaesth 2002;49:132-6 «PMID: 11823389»PubMed
  238. De Hert S, Imberger G, Carlisle J ym. Preoperative evaluation of the adult patient undergoing non-cardiac surgery: guidelines from the European Society of Anaesthesiology. Eur J Anaesthesiol 2011;28:684-722 «PMID: 21885981»PubMed
  239. Ang-Lee MK, Moss J, Yuan CS. Herbal medicines and perioperative care. JAMA 2001;286:208-16 «PMID: 11448284»PubMed
  240. Heller AR, Fischer S, Rössel T ym. Impact of n-3 fatty acid supplemented parenteral nutrition on haemostasis patterns after major abdominal surgery. Br J Nutr 2002;87 Suppl 1:S95-101 «PMID: 11895160»PubMed
  241. Meredith DS, Kepler CK, Huang RC ym. The effect of omega-3 fatty-acid supplements on perioperative bleeding following posterior spinal arthrodesis. Eur Spine J 2012;21:2659-63 «PMID: 22581258»PubMed
  242. Veljovic M, Mihajlovic I, Subota V ym. Effect of pretreatment with omega-3 polyunsaturated fatty acids (PUfas) on hematological parameters and platelets aggregation in patients during elective coronary artery bypass grafting. Vojnosanit Pregl 2013;70:396-402 «PMID: 23700945»PubMed
  243. Macchia A, Grancelli H, Varini S ym. Omega-3 fatty acids for the prevention of recurrent symptomatic atrial fibrillation: results of the FORWARD (Randomized Trial to Assess Efficacy of PUFA for the Maintenance of Sinus Rhythm in Persistent Atrial Fibrillation) trial. J Am Coll Cardiol 2013;61:463-8 «PMID: 23265344»PubMed
  244. Salisbury AC, Harris WS, Amin AP ym. Relation between red blood cell omega-3 fatty acid index and bleeding during acute myocardial infarction. Am J Cardiol 2012;109:13-8 «PMID: 21944672»PubMed
  245. Villani AM, Crotty M, Cleland LG ym. Fish oil administration in older adults: is there potential for adverse events? A systematic review of the literature. BMC Geriatr 2013;13:41 «PMID: 23634646»PubMed
  246. Ansell GL, Montgomery JE. Outcome of ASA III patients undergoing day case surgery. Br J Anaesth 2004;92:71-4 «PMID: 14665556»PubMed
  247. Chung F, Subramanyam R, Liao P ym. High STOP-Bang score indicates a high probability of obstructive sleep apnoea. Br J Anaesth 2012;108:768-75 «PMID: 22401881»PubMed
  248. Davies KE, Houghton K, Montgomery JE. Obesity and day-case surgery. Anaesthesia 2001;56:1112-5 «PMID: 11703247»PubMed
  249. Gross JB, Bachenberg KL, Benumof JL ym. Practice guidelines for the perioperative management of patients with obstructive sleep apnea: a report by the American Society of Anesthesiologists Task Force on Perioperative Management of patients with obstructive sleep apnea. Anesthesiology 2006;104:1081-93; quiz 1117-8 «PMID: 16645462»PubMed
  250. Hofer RE, Kai T, Decker PA ym. Obesity as a risk factor for unanticipated admissions after ambulatory surgery. Mayo Clin Proc 2008;83:908-16 «PMID: 18674475»PubMed
  251. Norman J, Aronson K. Outpatient parathyroid surgery and the differences seen in the morbidly obese. Otolaryngol Head Neck Surg 2007;136:282-6 «PMID: 17275555»PubMed
  252. Awad S, Varadhan KK, Ljungqvist O ym. A meta-analysis of randomised controlled trials on preoperative oral carbohydrate treatment in elective surgery. Clin Nutr 2013;32:34-44 «PMID: 23200124»PubMed
  253. Brady M, Kinn S, Stuart P. Preoperative fasting for adults to prevent perioperative complications. Cochrane Database Syst Rev 2003;(4):CD004423 «PMID: 14584013»PubMed
  254. Clark K, Lam LT, Gibson S ym. The effect of ranitidine versus proton pump inhibitors on gastric secretions: a meta-analysis of randomised control trials. Anaesthesia 2009;64:652-7 «PMID: 19453319»PubMed
  255. Al-Sarraf N, Thalib L, Hughes A ym. Effect of smoking on short-term outcome of patients undergoing coronary artery bypass surgery. Ann Thorac Surg 2008;86:517-23 «PMID: 18640326»PubMed
  256. Chung F, Mezei G, Tong D. Adverse events in ambulatory surgery. A comparison between elderly and younger patients. Can J Anaesth 1999;46:309-21 «PMID: 10232713»PubMed
  257. Fleisher LA, Pasternak LR, Lyles A. A novel index of elevated risk of inpatient hospital admission immediately following outpatient surgery. Arch Surg 2007;142:263-8 «PMID: 17372051»PubMed
  258. Hawn MT, Houston TK, Campagna EJ ym. The attributable risk of smoking on surgical complications. Ann Surg 2011;254:914-20 «PMID: 21869677»PubMed
  259. Kruschewski M, Rieger H, Pohlen U ym. Risk factors for clinical anastomotic leakage and postoperative mortality in elective surgery for rectal cancer. Int J Colorectal Dis 2007;22:919-27 «PMID: 17260142»PubMed
  260. Mattila K, Vironen J, Eklund A ym. Randomized clinical trial comparing ambulatory and inpatient care after inguinal hernia repair in patients aged 65 years or older. Am J Surg 2011;201:179-85 «PMID: 21266215»PubMed
  261. Møller AM, Pedersen T, Villebro N ym. Effect of smoking on early complications after elective orthopaedic surgery. J Bone Joint Surg Br 2003;85:178-81 «PMID: 12678348»PubMed
  262. Psaila J, Agrawal S, Fountain U ym. Day-surgery laparoscopic cholecystectomy: factors influencing same-day discharge. World J Surg 2008;32:76-81 «PMID: 17990027»PubMed
  263. Sinha S, Srinivas G, Montgomery J ym. Outcome of day-case inguinal hernia in elderly patients: how safe is it? Hernia 2007;11:253-6 «PMID: 17406784»PubMed
  264. Sørensen LT, Hørby J, Friis E ym. Smoking as a risk factor for wound healing and infection in breast cancer surgery. Eur J Surg Oncol 2002;28:815-20 «PMID: 12477471»PubMed
  265. Sørensen LT, Jørgensen T, Kirkeby LT ym. Smoking and alcohol abuse are major risk factors for anastomotic leakage in colorectal surgery. Br J Surg 1999;86:927-31 «PMID: 10417567»PubMed
  266. Turan A, Mascha EJ, Roberman D ym. Smoking and perioperative outcomes. Anesthesiology 2011;114:837-46 «PMID: 21372682»PubMed
  267. Bluman LG, Mosca L, Newman N ym. Preoperative smoking habits and postoperative pulmonary complications. Chest 1998;113:883-9 «PMID: 9554620»PubMed
  268. Kuri M, Nakagawa M, Tanaka H ym. Determination of the duration of preoperative smoking cessation to improve wound healing after head and neck surgery. Anesthesiology 2005;102:892-6 «PMID: 15851873»PubMed
  269. Mills E, Eyawo O, Lockhart I ym. Smoking cessation reduces postoperative complications: a systematic review and meta-analysis. Am J Med 2011;124:144-154.e8 «PMID: 21295194»PubMed
  270. Moores LK. Smoking and postoperative pulmonary complications. An evidence-based review of the recent literature. Clin Chest Med 2000;21:139-46, ix-x «PMID: 10763095»PubMed
  271. Myers K, Hajek P, Hinds C ym. Stopping smoking shortly before surgery and postoperative complications: a systematic review and meta-analysis. Arch Intern Med 2011;171:983-9 «PMID: 21403009»PubMed
  272. Myles PS, Iacono GA, Hunt JO ym. Risk of respiratory complications and wound infection in patients undergoing ambulatory surgery: smokers versus nonsmokers. Anesthesiology 2002;97:842-7 «PMID: 12357149»PubMed
  273. Thomsen T, Tønnesen H, Okholm M ym. Brief smoking cessation intervention in relation to breast cancer surgery: a randomized controlled trial. Nicotine Tob Res 2010;12:1118-24 «PMID: 20855414»PubMed
  274. Warner MA, Offord KP, Warner ME ym. Role of preoperative cessation of smoking and other factors in postoperative pulmonary complications: a blinded prospective study of coronary artery bypass patients. Mayo Clin Proc 1989;64:609-16 «PMID: 2787456»PubMed
  275. Møller AM, Pedersen T, Villebro N ym. Impact of lifestyle on perioperative smoking cessation and postoperative complication rate. Prev Med 2003;36:704-9 «PMID: 12744914»PubMed
  276. Paull DE, Updyke GM, Davis CA ym. Complications and long-term survival for alcoholic patients with resectable lung cancer. Am J Surg 2004;188:553-9 «PMID: 15546569»PubMed
  277. McFalls EO, Ward HB, Moritz TE ym. Coronary-artery revascularization before elective major vascular surgery. N Engl J Med 2004;351:2795-804 «PMID: 15625331»PubMed
  278. Monaco M, Stassano P, Di Tommaso L ym. Systematic strategy of prophylactic coronary angiography improves long-term outcome after major vascular surgery in medium- to high-risk patients: a prospective, randomized study. J Am Coll Cardiol 2009;54:989-96 «PMID: 19729114»PubMed
  279. Wijeysundera DN, Wijeysundera HC, Yun L ym. Risk of elective major noncardiac surgery after coronary stent insertion: a population-based study. Circulation 2012;126:1355-62 «PMID: 22893606»PubMed
  280. Duncan AE, Abd-Elsayed A, Maheshwari A ym. Role of intraoperative and postoperative blood glucose concentrations in predicting outcomes after cardiac surgery. Anesthesiology 2010;112:860-71 «PMID: 20216389»PubMed
  281. Gustafsson UO, Thorell A, Soop M ym. Haemoglobin A1c as a predictor of postoperative hyperglycaemia and complications after major colorectal surgery. Br J Surg 2009;96:1358-64 «PMID: 19847870»PubMed
  282. Karkouti K, Wijeysundera DN, Beattie WS ym. Risk associated with preoperative anemia in cardiac surgery: a multicenter cohort study. Circulation 2008;117:478-84 «PMID: 18172032»PubMed
  283. Wijeysundera DN, Bender JS, Beattie WS. Alpha-2 adrenergic agonists for the prevention of cardiac complications among patients undergoing surgery. Cochrane Database Syst Rev 2009;(4):CD004126 «PMID: 19821319»PubMed
  284. Carpenter MT, West SG, Vogelgesang SA ym. Postoperative joint infections in rheumatoid arthritis patients on methotrexate therapy. Orthopedics 1996;19:207-10 «PMID: 8867548»PubMed
  285. Sany J, Anaya JM, Canovas F ym. Influence of methotrexate on the frequency of postoperative infectious complications in patients with rheumatoid arthritis. J Rheumatol 1993;20:1129-32 «PMID: 8371204»PubMed
  286. Cleveland JC Jr, Meldrum DR, Cain BS ym. Oral sulfonylurea hypoglycemic agents prevent ischemic preconditioning in human myocardium. Two paradoxes revisited. Circulation 1997;96:29-32 «PMID: 9236412»PubMed
  287. Yong SL, Marik P, Esposito M ym. Supplemental perioperative steroids for surgical patients with adrenal insufficiency. Cochrane Database Syst Rev 2009;(4):CD005367 «PMID: 19821345»PubMed
  288. Zaghiyan K, Melmed G, Murrell Z ym. Safety and feasibility of using low-dose perioperative intravenous steroids in inflammatory bowel disease patients undergoing major colorectal surgery: A pilot study. Surgery 2012;152:158-63 «PMID: 22503320»PubMed
  289. Kim DH, Daskalakis C, Whellan DJ ym. Safety of selective serotonin reuptake inhibitor in adults undergoing coronary artery bypass grafting. Am J Cardiol 2009;103:1391-5 «PMID: 19427434»PubMed
  290. Loza E, Martinez-Lopez JA, Carmona L. A systematic review on the optimum management of the use of methotrexate in rheumatoid arthritis patients in the perioperative period to minimize perioperative morbidity and maintain disease control. Clin Exp Rheumatol 2009;27:856-62 «PMID: 19917174»PubMed
  291. Sreekumar R, Gray J, Kay P ym. Methotrexate and post operative complications in patients with rheumatoid arthritis undergoing elective orthopaedic surgery--a ten year follow-up. Acta Orthop Belg 2011;77:823-6 «PMID: 22308630»PubMed
  292. Green L, Machin SJ. Managing anticoagulated patients during neuraxial anaesthesia. Br J Haematol 2010;149:195-208 «PMID: 20148886»PubMed
  293. Brown CJ, Buie WD. Perioperative stress dose steroids: do they make a difference? J Am Coll Surg 2001;193:678-86 «PMID: 11768685»PubMed
  294. Glowniak JV, Loriaux DL. A double-blind study of perioperative steroid requirements in secondary adrenal insufficiency. Surgery 1997;121:123-9 «PMID: 9037222»PubMed
  295. Pleym H, Stenseth R, Wahba A ym. Single-dose tranexamic acid reduces postoperative bleeding after coronary surgery in patients treated with aspirin until surgery. Anesth Analg 2003;96:923-8, table of contents «PMID: 12651635»PubMed
  296. Shi J, Wang G, Lv H ym. Tranexamic Acid in on-pump coronary artery bypass grafting without clopidogrel and aspirin cessation: randomized trial and 1-year follow-up. Ann Thorac Surg 2013;95:795-802 «PMID: 22959576»PubMed
  297. Fisher BW, Majumdar SR, McAlister FA. Predicting pulmonary complications after nonthoracic surgery: a systematic review of blinded studies. Am J Med 2002;112:219-25 «PMID: 11893349»PubMed
  298. Guimarães MM, El Dib R, Smith AF ym. Incentive spirometry for prevention of postoperative pulmonary complications in upper abdominal surgery. Cochrane Database Syst Rev 2009;(3):CD006058
  299. Hulzebos EH, Helders PJ, Favié NJ ym. Preoperative intensive inspiratory muscle training to prevent postoperative pulmonary complications in high-risk patients undergoing CABG surgery: a randomized clinical trial. JAMA 2006;296:1851-7 «PMID: 17047215»PubMed
  300. Kundra P, Vitheeswaran M, Nagappa M ym. Effect of preoperative and postoperative incentive spirometry on lung functions after laparoscopic cholecystectomy. Surg Laparosc Endosc Percutan Tech 2010;20:170-2 «PMID: 20551816»PubMed
  301. Adlerberth A, Angerås U, Jagenburg R ym. Urinary excretion of 3-methylhistidine and creatinine and plasma concentrations of amino acids in hyperthyroid patients following preoperative treatment with antithyroid drug or beta-blocking agent: results from a prospective, randomized study. Metabolism 1987;36:637-42 «PMID: 3600277»PubMed
  302. Adlerberth A, Stenström G, Hasselgren PO. The selective beta 1-blocking agent metoprolol compared with antithyroid drug and thyroxine as preoperative treatment of patients with hyperthyroidism. Results from a prospective, randomized study. Ann Surg 1987;205:182-8 «PMID: 3545108»PubMed
  303. Halkos ME, Lattouf OM, Puskas JD ym. Elevated preoperative hemoglobin A1c level is associated with reduced long-term survival after coronary artery bypass surgery. Ann Thorac Surg 2008;86:1431-7 «PMID: 19049726»PubMed
  304. Lennquist S, Jörtsö E, Anderberg B ym. Betablockers compared with antithyroid drugs as preoperative treatment in hyperthyroidism: drug tolerance, complications, and postoperative thyroid function. Surgery 1985;98:1141-7 «PMID: 2416071»PubMed
  305. O'Sullivan CJ, Hynes N, Mahendran B ym. Haemoglobin A1c (HbA1C) in non-diabetic and diabetic vascular patients. Is HbA1C an independent risk factor and predictor of adverse outcome? Eur J Vasc Endovasc Surg 2006;32:188-97 «PMID: 16580235»PubMed
  306. Brunelli A, Pompili C, Berardi R ym. Performance at preoperative stair-climbing test is associated with prognosis after pulmonary resection in stage I non-small cell lung cancer. Ann Thorac Surg 2012;93:1796-800 «PMID: 22551844»PubMed
  307. Leichtle SW, Mouawad NJ, Lampman R ym. Does preoperative anemia adversely affect colon and rectal surgery outcomes? J Am Coll Surg 2011;212:187-94 «PMID: 21276532»PubMed
  308. Wyser C, Stulz P, Solèr M ym. Prospective evaluation of an algorithm for the functional assessment of lung resection candidates. Am J Respir Crit Care Med 1999;159:1450-6 «PMID: 10228110»PubMed
  309. Keay L, Lindsley K, Tielsch J ym. Routine preoperative medical testing for cataract surgery. Cochrane Database Syst Rev 2012;(3):CD007293 «PMID: 22419323»PubMed
  310. Munro J, Booth A, Nicholl J. Routine preoperative testing: a systematic review of the evidence. Health Technol Assess 1997;1:i-iv; 1-62 «PMID: 9483155»PubMed
  311. Mantz J, Samama CM, Tubach F ym. Impact of preoperative maintenance or interruption of aspirin on thrombotic and bleeding events after elective non-cardiac surgery: the multicentre, randomized, blinded, placebo-controlled, STRATAGEM trial. Br J Anaesth 2011;107:899-910 «PMID: 21873632»PubMed
  312. Oscarsson A, Gupta A, Fredrikson M ym. To continue or discontinue aspirin in the perioperative period: a randomized, controlled clinical trial. Br J Anaesth 2010;104:305-12 «PMID: 20150346»PubMed
  313. Harries RL, Twine CP, Kugathasan G ym. Prognostic factors for survival following emergency Hartmann's procedure. Postgrad Med J 2012;88:205-9 «PMID: 22366394»PubMed
  314. Tekkis PP, Poloniecki JD, Thompson MR ym. Operative mortality in colorectal cancer: prospective national study. BMJ 2003;327:1196-201 «PMID: 14630754»PubMed
  315. Douketis JD, Woods K, Foster GA ym. Bridging anticoagulation with low-molecular-weight heparin after interruption of warfarin therapy is associated with a residual anticoagulant effect prior to surgery. Thromb Haemost 2005;94:528-31 «PMID: 16268467»PubMed
  316. Pengo V, Cucchini U, Denas G ym. Standardized low-molecular-weight heparin bridging regimen in outpatients on oral anticoagulants undergoing invasive procedure or surgery: an inception cohort management study. Circulation 2009;119:2920-7 «PMID: 19470892»PubMed
  317. Sun JC, Whitlock R, Cheng J ym. The effect of pre-operative aspirin on bleeding, transfusion, myocardial infarction, and mortality in coronary artery bypass surgery: a systematic review of randomized and observational studies. Eur Heart J 2008;29:1057-71 «PMID: 18346962»PubMed
  318. Dunn AS, Turpie AG. Perioperative management of patients receiving oral anticoagulants: a systematic review. Arch Intern Med 2003;163:901-8 «PMID: 12719198»PubMed
  319. Paranjothy S, Griffiths JD, Broughton HK ym. Interventions at caesarean section for reducing the risk of aspiration pneumonitis. Cochrane Database Syst Rev 2010;(1):CD004943 «PMID: 20091567»PubMed
  320. Woods K, Douketis JD, Kathirgamanathan K ym. Low-dose oral vitamin K to normalize the international normalized ratio prior to surgery in patients who require temporary interruption of warfarin. J Thromb Thrombolysis 2007;24:93-7 «PMID: 17380255»PubMed
  321. Bogazzi F, Miccoli P, Berti P ym. Preparation with iopanoic acid rapidly controls thyrotoxicosis in patients with amiodarone-induced thyrotoxicosis before thyroidectomy. Surgery 2002;132:1114-7; discussion 1118 «PMID: 12490863»PubMed
  322. Chang DC, Wheeler MH, Woodcock JP ym. The effect of preoperative Lugol's iodine on thyroid blood flow in patients with Graves' hyperthyroidism. Surgery 1987;102:1055-61 «PMID: 3317958»PubMed
  323. Cooper WA, O'Brien SM, Thourani VH ym. Impact of renal dysfunction on outcomes of coronary artery bypass surgery: results from the Society of Thoracic Surgeons National Adult Cardiac Database. Circulation 2006;113:1063-70 «PMID: 16490821»PubMed
  324. Feek CM, Sawers JS, Irvine WJ ym. Combination of potassium iodide and propranolol in preparation of patients with Graves' disease for thyroid surgery. N Engl J Med 1980;302:883-5 «PMID: 6892650»PubMed
  325. Gibson PH, Croal BL, Cuthbertson BH ym. The relationship between renal function and outcome from heart valve surgery. Am Heart J 2008;156:893-9 «PMID: 19061703»PubMed
  326. Hasselgren PO, Adlerberth A, Angerås U ym. Protein metabolism in skeletal muscle tissue from hyperthyroid patients after preoperative treatment with antithyroid drug or selective beta-blocking agent. Results from a prospective, randomized study. J Clin Endocrinol Metab 1984;59:835-9 «PMID: 6207197»PubMed
  327. Huynh TT, van Eps RG, Miller CC 3rd ym. Glomerular filtration rate is superior to serum creatinine for prediction of mortality after thoracoabdominal aortic surgery. J Vasc Surg 2005;42:206-12 «PMID: 16102615»PubMed
  328. Jansson S, Lie-Karlsen K, Stenqvist O ym. Oxygen consumption in patients with hyperthyroidism before and after treatment with beta-blockade versus thyrostatic treatment: a prospective randomized study. Ann Surg 2001;233:60-4 «PMID: 11141226»PubMed
  329. Kaur S, Parr JH, Ramsay ID ym. Effect of preoperative iodine in patients with Graves' disease controlled with antithyroid drugs and thyroxine. Ann R Coll Surg Engl 1988;70:123-7 «PMID: 2457351»PubMed
  330. Panzer C, Beazley R, Braverman L. Rapid preoperative preparation for severe hyperthyroid Graves' disease. J Clin Endocrinol Metab 2004;89:2142-4 «PMID: 15126532»PubMed
  331. Zonszein J, Santangelo RP, Mackin JF ym. Propranolol therapy in thyrotoxicosis. A review of 84 patients undergoing surgery. Am J Med 1979;66:411-6 «PMID: 433947»PubMed
  332. Burton CA, Grimes DA, March CM. Surgical management of leiomyomata during pregnancy. Obstet Gynecol 1989;74:707-9 «PMID: 2812645»PubMed
  333. Flik K, Anderson K, Urmey W ym. Locked knee during pregnancy. Arthroscopy 2004;20:191-5 «PMID: 14760354»PubMed
  334. Garrison RN, Cryer HM, Howard DA ym. Clarification of risk factors for abdominal operations in patients with hepatic cirrhosis. Ann Surg 1984;199:648-55 «PMID: 6732310»PubMed
  335. Lolis DE, Kalantaridou SN, Makrydimas G ym. Successful myomectomy during pregnancy. Hum Reprod 2003;18:1699-702 «PMID: 12871885»PubMed
  336. Marrocco-Trischitta MM, Melissano G, Kahlberg A ym. Chronic kidney disease classification stratifies mortality risk after elective stent graft repair of the thoracic aorta. J Vasc Surg 2009;49:296-301 «PMID: 19028056»PubMed
  337. Mollica G, Pittini L, Minganti E ym. Elective uterine myomectomy in pregnant women. Clin Exp Obstet Gynecol 1996;23:168-72 «PMID: 8894327»PubMed
  338. Nicoll A. Surgical risk in patients with cirrhosis. J Gastroenterol Hepatol 2012;27:1569-75 «PMID: 22694313»PubMed
  339. Thielmann M, Mechmet A, Neuhäuser M ym. Risk prediction and outcomes in patients with liver cirrhosis undergoing open-heart surgery. Eur J Cardiothorac Surg 2010;38:592-9 «PMID: 20413316»PubMed
  340. Tollefson MK, Boorjian SA, Gettman MT ym. Preoperative estimated glomerular filtration rate predicts overall mortality in patients undergoing radical prostatectomy. Urol Oncol 2013;31:1483-8 «PMID: 22578510»PubMed
  341. Ziser A, Plevak DJ, Wiesner RH ym. Morbidity and mortality in cirrhotic patients undergoing anesthesia and surgery. Anesthesiology 1999;90:42-53 «PMID: 9915311»PubMed
  342. Kim JJ, Liang MK, Subramanian A ym. Predictors of relaparotomy after nontrauma emergency general surgery with initial fascial closure. Am J Surg 2011;202:549-52 «PMID: 21944291»PubMed
  343. Oppedal K, Møller AM, Pedersen B ym. Preoperative alcohol cessation prior to elective surgery. Cochrane Database Syst Rev 2012;(7):CD008343 «PMID: 22786514»PubMed
  344. Shourie S, Conigrave KM, Proude EM ym. The effectiveness of a tailored intervention for excessive alcohol consumption prior to elective surgery. Alcohol Alcohol 2006;41:643-9 «PMID: 16905552»PubMed
  345. Bradley KA, Rubinsky AD, Sun H ym. Alcohol screening and risk of postoperative complications in male VA patients undergoing major non-cardiac surgery. J Gen Intern Med 2011;26:162-9 «PMID: 20878363»PubMed
  346. Gacouin A, Legay F, Camus C ym. At-risk drinkers are at higher risk to acquire a bacterial infection during an intensive care unit stay than abstinent or moderate drinkers. Crit Care Med 2008;36:1735-41 «PMID: 18520640»PubMed
  347. Harris AH, Reeder R, Ellerbe L ym. Preoperative alcohol screening scores: association with complications in men undergoing total joint arthroplasty. J Bone Joint Surg Am 2011;93:321-7 «PMID: 21325583»PubMed
  348. Klasen J, Junger A, Hartmann B ym. Excessive alcohol consumption and perioperative outcome. Surgery 2004;136:988-93 «PMID: 15523391»PubMed
  349. Chin SH, Cristofaro J, Aston SJ. Perioperative management of antidepressants and herbal medications in elective plastic surgery. Plast Reconstr Surg 2009;123:377-86 «PMID: 19116576»PubMed
  350. Garratt KN, Brady PA, Hassinger NL ym. Sulfonylurea drugs increase early mortality in patients with diabetes mellitus after direct angioplasty for acute myocardial infarction. J Am Coll Cardiol 1999;33:119-24 «PMID: 9935017»PubMed
  351. Lindström D, Wladis A, Linder S ym. [Preoperative cessation of smoking seems to reduce the frequency of complications]. Lakartidningen 2004;101:1920-2 «PMID: 15190759»PubMed
  352. Padubidri AN, Yetman R, Browne E ym. Complications of postmastectomy breast reconstructions in smokers, ex-smokers, and nonsmokers. Plast Reconstr Surg 2001;107:342-9; discussion 350-1 «PMID: 11214048»PubMed
  353. Sørensen LT, Jørgensen T. Short-term pre-operative smoking cessation intervention does not affect postoperative complications in colorectal surgery: a randomized clinical trial. Colorectal Dis 2003;5:347-52 «PMID: 12814414»PubMed
  354. Al-Refaie WB, Parsons HM, Henderson WG ym. Major cancer surgery in the elderly: results from the American College of Surgeons National Surgical Quality Improvement Program. Ann Surg 2010;251:311-8 «PMID: 19838107»PubMed
  355. Duncan PG, Pope WD, Cohen MM ym. Fetal risk of anesthesia and surgery during pregnancy. Anesthesiology 1986;64:790-4 «PMID: 3717642»PubMed
  356. Gerstenfeld TS, Chang DT, Pliego AR ym. Nonobstetrical abdominal surgery during pregnancy in Women's Hospital. J Matern Fetal Med 2000;9:170-2 «PMID: 10914625»PubMed
Artikkelin tunnus: hoi50066 (050.066)
© 2020 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Jatka lukemista

A

ASAn käyttö ja sydänkirurgia

ASA lisää jonkun verran sepelvaltimoiden ohitusleikkauksiin liittyvää vuotoa, mutta annoksella ≤ 325 mg/vrk ei hoitotoimenpiteitä vaativia vuotoja tai uusintaleikkausten tarvetta.

A

Happamuutta vähentävät tai mahan tyhjenemistä nopeuttavat lääkkeet aspiraatiokeuhkokuumeen ehkäisyssä

Aspiraatiokeuhkokuumeen ehkäisyssä antasidi, H2-salpaaja ja protonipumpun estäjä vähentävät mahanesteen määrää ja sen happamuutta sekä yksin annettuna että käytettynä yhdessä metoklopramidin kanssa.

A

Korkean iän vaikutus leikkaus- ja anestesiariskiin

Korkea ikä lisää leikkauspotilaiden kuolleisuutta.

A

Korkean iän vaikutus leikkauspotilaiden sydän- ja verenkiertokomplikaatioiden sekä aivoverenkiertokomplikaatioiden riskiin

Korkea ikä lisää leikkauspotilaiden sydän- ja verenkiertokomplikaatioiden sekä aivoverenkiertokomplikaatioiden riskiä.

A

Lasten aspiraatioriski vs kirkkaiden nesteiden paaston pituus

Kaikenikäiset lapsipotilaat, joiden aspiraatioriski ei ole kohonnut, voivat nauttia kirkkaita nesteitä kaksi tuntia ennen anestesian aloitusta.

A

Munuaisten vajaatoiminta ja leikkauskuolleisuus

Munuaisten vajaatoiminta (alentunut GFR) lisää leikkauskuolleisuutta suhteessa vajaatoiminnan asteeseen.

A

Preoperatiivinen anemia postoperatiivisten komplikaatioiden ennustekijänä

Preoperatiivinen anemia ilmeisesti lisää postoperatiivista sairastavuutta ja kuolleisuutta, erityisesti sydänsairailla potilailla.

A

Preoperatiivinen nestepaasto aikuispotilailla perioperatiivisten komplikaatioiden ehkäisemiseksi

Kirkkaiden nesteiden ja nauttiminen, kunnes leikkaukseen on kaksi tuntia, ei lisää leikkauksen aikaisia tai sen jälkeisiä komplikaatioita aikuispotilailla.

A

Tupakointi vs tupakoimattomuus ja postoperatiivinen haavan paraneminen

Runsas tupakointi heikentää postoperatiivista haavan paranemista.

A

Tupakointi vs tupakoimattomuus ja postoperatiiviset hengitysongelmat

Runsas tupakointi lisää postoperatiivisia hengitysongelmia.

B

Akuutti ylähengitystieinfektio peri- ja postoperatiivisten komplikaatioiden ennustekijänä lapsilla

Akuutti ylähengitysinfektio lisännee peri- ja postoperatiivisten haittatapahtumien ilmaantuvuutta lapsilla.

B

Alkoholin liikakäyttö ja peri operatiivisten komplikaatioiden esiintyvyys

Alkoholin liikakäyttö lisää perioperatiivisia komplikaatioita.

B

ASA 3 -luokan vaikutus päiväkirurgisen potilaan leikkausriskiin

Päiväkirurgiaan valittujen ASA 3 -luokan potilaiden postoperatiivisten komplikaatioiden riski vaikuttaa olevan sama kuin ASA-luokkien 1 ja 2.

B

ASAn vaikutus leikkausvuotoon ja tromboottisiin komplikaatioihin ei-sydänkirurgisten leikkausten yhteydessä

ASA ei lisänne merkittäviä vuotoja ei-sydänkirurgisten leikkausten yhteydessä.

B

Kilpirauhasen liikatoimintaa (hypertyreoosi) sairastavan potilaan valmistaminen leikkaukseen ja beetasalpaajahoito

Hypertyreoosia sairastava potilas voitaisiin turvallisesti leikata pelkästään beetasalpaajahoidon aikana, kunhan käytetään riittävän suuria annoksia ja hoitoa jatketaan 5–7 vuorokautta leikkauksen jälkeen, mutta hypertyreoosiin liittyvän katabolian ja lisääntyneen hapenkulutuksen hallinta edellyttää leikkausta edeltävää tyreostaattihoitoa.

B

K-vitamiiniannos ja varfariinivaikutuksen kumoaminen

3 mg:n annos K-vitamiinia riittänee kumoamaan vuorokaudessa hoitotasolla olevan varfariinivaikutuksen leikkauksen edellyttämälle tasolle (INR < 1,5) yli 90 %:lla potilaista. 1 mg:n annos on tällaisessa tilanteessa riittämätön.

B

K-vitamiinin käyttö varfariinivaikutuksen kumoamiseen elektiivisten leikkausten yhteydessä

Jos INR on leikkausta edeltävänä päivänä 1,4–1,9, 1 mg K-vitamiinin antaminen suun kautta johtanee 90 %:lla potilaista riittävään INR-tasoon leikkauksen alkaessa.

B

Lasten aspiraatioriski kiinteän ruuan nauttimisen jälkeen

Kiinteän ruuan nauttiminen 2–4 tuntia ennen anestesian aloitusta saattaa lisätä regurgitaation ja aspiraation riskiä lapsipotilailla.

B

Lasten aspiraatioriski lehmänmaidon nauttimisen jälkeen

Preoperatiivisesti annettu lehmänmaito vaatinee lapsilla pidempää paastoa verrattuna muihin nesteisiin.

B

Leikkausta edeltävä suorituskyvyn arvio ja keuhkoresektioleikkausten jälkeinen ennuste

Suorituskyky lienee merkittävä leikkaustulokseen ennustetekijä keuhkosyöpäpotilailla, joille suoritetaan keuhkojen resektio. Suorituskykyä voidaan arvioida portaiden nousukykyä mittaamalla.

B

Maksan vajaatoiminta ja leikkausriski

Maksan vajaatoiminta lisää leikkausriskiä.

B

Metotreksaattilääkitys ja postoperatiiviset komplikaatiot

Metotreksaattihoidon jatkaminen leikkaukseen saakka ei lisänne postoperatiivisia infektiokomplikaatioita.

B

Perioperatiivinen kortisonikorvaushoito pitkäaikaista kortisonihoitoa saaneella potilaalla

Pitkäaikaista kortisonihoitoa saaneelle potilaalle perioperatiivinen kortisonikorvaushoito on tarpeellinen, mutta tutkimustulokset eivät tue suurten ns. stressiannosten käyttöä.

B

Preoperatiivinen keuhkokuntoutus ja leikkauksen jälkeisten keuhkokomplikaatioiden esiintyminen

Preoperatiivinen hengityslihasten voimaa ja hengityksen dynamiikkaa parantava kannustava fysioterapia (incentive spirometry) ilmeisesti vaikuttaa keuhkokomplikaatioiden esiintyvyyteen kirurgian jälkeen.

B

Raskauden aikainen kiireetön leikkaus vs äidin ja sikiön riskit

Kiireetön leikkaus on raskauden aikana äidin kannalta sinänsä turvallinen, mutta aiheuttanee pienen lisäriskin raskauden jatkumisen kannalta.

B

Raskauden aikaisen leikkauksen ajoitus vs sikiön riski

Embryogeneesin jälkeinen aika eli myöhäinen ensimmäinen raskauskolmannes ja toinen raskauskolmannes (raskausviikot 12–28) lienee turvallisin ajankohta raskaudenaikaisille anestesioille ja leikkauksille.

B

Spirometria ja keuhkokomplikaatio leikkauksen jälkeen

Alentunut keuhkofunktioarvo (FEV1 (< 1 l/sek) ) saattaa ennustaa keuhkokomplikaatioiden riskiä kirurgian jälkeen, mutta spirometriatulos ei ole itsenäinen keuhkokomplikaatioiden ennustekijä.

B

Traneksaamihapon vaikutus ohitusleikkaukseen liittyvään vuotoon ASA-hoidon aikana

Jos asetyylisalisyylihappolääkitystä on jatkettu sepelvaltimoiden ohitusleikkaukseen asti, leikkausvuodon määrää voidaan vähentää antamalla ennen leikkausta traneksaamihappoa.

B

Tupakoinnin lopettaminen ja postoperatiivisten komplikaatioiden esiintyvyys

Tupakoinnin lopettaminen vähintään 4–8 viikkoa ennen leikkausta vähentänee postoperatiivisia komplikaatioita.

C

Alfa2-agonistihoidon antaminen leikkauksen yhteydessä ja leikkauskuolleisuus

Alfa2-agonistilääkityksen antaminen leikkauksen yhteydessä saattaa vähentää vakavia sydänkomplikaatioita suurten ei-sydänkirurgisten leikkausten yhteydessä.

C

Antidepressiivisen lääkityksen käytön jatkaminen anestesian yhteydessä

Antidepressiivistä lääkitystä ei liene tarpeen lopettaa preoperatiivisesti.

C

ASA-luokitus kuolleisuuden ja komplikaatioiden ennustamisessa (ei sydänkirurgia)

ASA-luokitus kuvaa potilaan sairastavuutta. Sitä voitaneen käyttää myös kuolleisuus- ja komplikaatiovaaran ennustamiseen ei-sydänkirurgiassa.

C

Diabeteksen hoitotasapaino ja elektiivinen leikkaus

Preoperatiivinen diabeteksen huono hoitotasapaino glykosyloituneen hemoglobiinin määrällä arvioituna ennustanee merkittäviä sydän- ja infektiokomplikaatioita.

C

Kiinteän ruoan nauttiminen ennen leikkausta

Näyttäisi siltä, että kiinteää ruokaa ei tulisi nauttia kuuteen tuntiin ennen leikkausta, mutta luotettava tutkimusnäyttö asiasta puuttuu.

C

Kilpirauhasen liikatoimintaa sairastavan potilaan valmistaminen leikkaukseen ja jodihoito

Leikkausta edeltävää jodihoitoa ei tarvittane kilpirauhasen liikatoiminnan leikkausta edeltävänä hoitona muuten kuin poikkeustapauksissa.

C

Korkea ikä riskitekijänä päiväkirurgisessa hoidossa

Korkea ikä yksin ei liene este päiväkirurgiselle hoidolle, jos mahdolliset perussairaudet ovat hallinnassa.

C

Obesiteetti riskitekijänä päiväkirurgisessa hoidossa

Obesiteetti yksin ei liene este päiväkirurgiselle toimenpiteelle.

C

Oraalisten diabeteslääkkeiden tauotus ennen leikkausta

Oraalisia diabeteslääkkeitä ei tarvinne tauottaa ennen leikkausta, mutta niitä ei kannattane määrätä leikkauspäiväksi.

C

Preoperatiivisen sepelvaltimoidenpallolaajennuksen tai stenttauksen vaikutus periopeoratiivisiin komplikaatioihin

Sepelvaltimoiden pallolaajennus ja stenttaus altistavat potilaan perioperatiivisille sydänkomplikaatioille pallolaajennuksen ja erityisesti stentin tyypistä riippuvaksi ajanjaksoksi.

C

Preoperatiivisten hiilihydraattijuomien vaikutus leikkauksen jälkeiseen toipumiseen

Preoperatiiviset hiilihydraattijuomat lyhentänevät sairaalassaoloaikaa sekä vähentänevät insuliiniresistenssin kehittymistä vaativien vatsanalueen leikkausten jälkeen.

C

Profylaktisen sepelvaltimo-ohitusleikkauksen tai PCI-toimenpiteen vaikutus ennusteeseen myöhemmin tehtävässä ei-sydänkirurgisessa leikkaustoimenpiteessä

Profylaktinen sepelvaltimo-ohitusleikkaus tai PCI ennen suurta elektiivistä verisuonikirurgista toimenpidettä ei vähentäne perioperatiivisen sydän- ja verisuonitapahtuman tai sydänperäisen kuoleman vaaraa stabiilia koronaarioireyhtymää sairastavilla potilailla, joilla on hyvä vasemman kammion funktio ilman merkittävää aortaläpän ahtaumaa.

C

Rutiinimaisten preoperatiivisten tutkimusten hyöty leikkauspotilaan valmistamisessa

Rutiinitutkimuksista ei liene hyötyä terveiden tai hyvässä hoitotasapainossa olevien potilaiden preoperatiivisessa arvioinnissa ainakaan ennen pienen riskin kirurgiaa.

C

Spinaali- ja epiduraalipuudutuksen käyttö antitromboottista lääkehoitoa saavilla potilailla

Varfariinihoitoa saavalla potilaalla spinaalipuudutus voitaneen pistää turvallisesti, jos INR-arvo ei ole suurempi kuin 1,8–2, ja epiduraalipuudutus, jos INR arvo ei ole suurempi kuin 1,5.

C

Suun kautta nautitun nesteen määrän vaikutus aspiraatioriskiin lapsipotilailla

Preoperatiivisesti nautitun nesteen määrällä ei liene merkitystä regurgitaation ja aspiraation riskin kannalta.

C

Varfariinin keskeyttäminen ja siltahoito

Pienen tukosvaaran potilaan varfariinihoito voitaneen keskeyttää 4-5 vuorokautta ennen suunniteltua leikkausta ilman merkittävää tromboottisen tapahtuman riskiä. Jos potilaalla on keskisuuri tai suuri riski tromboottisen tapahtuman ilmenemiseen, hänelle tulee harkita subkutaanisen pienimolekylaarisen hepariinihoidon tai laskimonsisäisen hepariinihoidon aloittamista siksi aikaa, kunnes INR-arvo on hoitotason alapuolella.

D

Obstruktiivista uniapneaa sairastavan potilaan soveltuvuus päiväkirurgiaan

Obstruktiivinen uniapnea ei liene este päiväkirurgiaan soveltuvien toimenpiteiden jälkeen leikkauspäivänä kotiutumiselle, jos potilaan hoitotasapaino on hyvä ja hän on sitoutunut CPAP-hoitoon, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu.

Verihiutaleiden estäjien tauotus leikkauksen yhteydessä

Muut versiot

PDF

Opi ja ota käyttöön

Miten käytän Käypä hoito -suositusta?
Anna palautetta suosituksesta

Aiheeseen liittyviä suosituksia