Takaisin Tulosta

Sähköinen rytminsiirto

Kuvatietokanta
Käypä hoito -työryhmä Eteisvärinä
11.1.2011

Sähkövirta ohjautuu parhaiten sydämen läpi, jos toinen defibrillaatioelektrodeista asetetaan potilaan selkäpuolelle (apex-posterior tai anterior-posterior). Ellei käytössä ole elektrodia, joka voidaan asettaa potilaan selkäpuolelle, on suositeltavaa asettaa toinen elektrodi sydämen kärjen seutuun ja toinen ylös, hiukan rintalastan oikealle puolelle (apex-anterior). Naisilla elektrodia ei saa asettaa rinnan päälle. Elektrodien alle on laitettava riittävästi pastaa, ja käsielektrodeja on painettava tarpeeksi voimakkaasti. Bifaasista defibrillaattoria käytettäessä aloitusenergia on 100 J ja monofaasista laitetta käytettäessä 200 J. Jos eteisvärinä pysähtyy hetkeksi, rytminsiirtoyritys toistetaan samalla energialla (iskutehon suurentaminen lisää pysähdyksen jälkeistä sähköistä epävakaisuutta), mutta jos eteisvärinä ei pysähdy lainkaan, energiaa kannattaa suurentaa asteittain laitteen maksimitehoon asti. Uusi rytminsiirtoyritys voidaan tehdä heti verenpaineen ja eteisvärinärytmin vakiinnuttua eli käytännössä noin minuutin kuluttua edellisestä yrityksestä. Kun rytminsiirtoa tehdään tahdistinpotilaalle, elektrodit sijoitetaan siten, että niiden välinen akseli sijaitsee poikittain tahdistimen ja sydämen kärjen akseliin nähden. Rytmihäiriötahdistinpotilaille eteisvärinän rytminsiirto on turvallisinta tehdä ohjelmoimalla laite antamaan synkronoitu isku sydämensisäisesti kevyessä anestesiassa. Ellei tämä tehoa, rytminsiirto tehdään kuten tahdistinpotilaalle. Kuvan lähde: Heikkilä J ym. (toim.) Kardiologia. Kustannus Oy Duodecim 2008, s. 544.