Takaisin Tulosta

Perifeerisen veren morfologiaa

Kuvatietokanta
Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta
12.6.2012 • Uusi artikkeli

PUNASOLUT JA NIIDEN MUUTOKSET

Normaali perifeerinen veri

Kuva 1.

Normaali perifeerisen veren sivelyvalmiste. Punasolut normokromisia ja normosytäärisiä. 1) Trombosyytti. 2) Liuskatumainen neutrofiili.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Raudanpuuteanemia

  • Mikrosytoosi
  • Hypokromia
  • Anisosytoosi
  • Trombosyyttitaso koholla
  • Voi olla lievä retikulosytoosi.
  • Erotusdiagnoosina vaikeassa mikrosytoosissa voi olla talassemia.
  • Tutki S-Ferritiini, S-Fe, transferriini ja S%.
Kuva 2.

Graavi raudanpuuteanemia. Hb 23, Hkr 0.06, MCV 47, Retik 3.2, Leuk 10.1 Trom 846.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 3.

Graavi raudanpuuteanemia. Hb 23, Hkr 0.06, MCV 47, Retik 3.2, Leuk 10.1, Trom 846. 1) Vahvasti hypokromisia punasoluja. Runsaasti trombosyyttejä.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 4.

Graavi raudanpuuteanemia. Hb 35, MCV 55.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 5.

Graavi raudanpuuteanemia. 1) Mikrosyyttejä.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 6.

Graavi raudanpuuteanemia. Hypokromiaa ja mikrosyyttejä. Lisääntynyt määrä retikulosyyttejä. 1) Retikulosyytti.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 7.

Graavi raudanpuuteanemia. 1) Mikrosyytti. 2) Retikulosyytti. Melkein kaikki punasolut hypokromisia.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 8.

Aivan poikkeuksellisen graavi raudanpuuteanemia ja mikrosytoosi. Hb alle 20. Verinäytekin oli kuin ”laimeaa puolukkamehua”. Raudanpuuteanemian kehittyessä hitaasti potilaan kunto ei romahda, vaan tämäkin lapsi oli vain hiukan väsähtänyt, vahankalpea. Hitaasti kehittynyt anemia tulee myös korjata hitaasti, ja sydämen dekompensaatio tulee estää inotroopeilla. Tämän potilaan anemia korjattiin nopein ja runsain verensiirroin, ja potilas menehtyi.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kongenitaalinen sferosytoosi

  • Sferosyyttejä paljon, jos perna on poistettu
  • Diagnoosivaiheessa sferosyyttejä ei yleensä ole runsaasti.
  • Erotusdiagnoosina morfologisesti AIHA, missä voi myös olla runsaasti sferosyyttejä ja retikulosyyttejä.
  • Kongenitaalinen sferosytoosi on Coombs-negatiivinen.
Kuva 9.

Kongenitaalinen sferosytoosi. 1) Sferosyytti.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 10.

Kongenitaalinen sferosytoosi. Sferosyyttejä runsaasti, retikulosyytit koholla.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 11.

Kongenitaalinen sferosytoosi. Sferosyyttejä runsaasti, retikulosyytit koholla. 1) Sferosyytti. 2) Retikulosyytti.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 12.

Kongenitaalinen sferosytoosi. Sferosyyttejä runsaasti, retikulosyytit koholla.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 13.

Kongenitaalinen sferosytoosi. Sferosyyttejä runsaasti, retikulosyytit koholla. 1) Sferosyytti. 2) Retikulosyytti.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Sirppisoluanemia

  • Esiintyy Suomessa mustaihoisilla maahanmuuttajilla.
  • Alatyyppejä
    • SS (kliinisesti vaikein)
    • Sickle trait
    • Sickle-thalassemia
  • Hypoksiassa HbS polymerisoituu sauvoiksi, ja solut sirppiintyvät.
Kuva 14.

Sirppisoluanemia. 1) Sirppisolu.

Kuvat:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Punasolufragmentit

  • Syntyvät intravaskulaarisessa hemolyysissä
    • Hemolyyttis-ureeminen syndrooma (HUS)
    • Tromboottinen mikroangiopatia
    • Muut mekaaniset hemolyysit
Kuva 15.

Punasolufragmentteja useita näkökentässä. 1) Punasolufragmentti.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvaa lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 16.

Vaikea HUS, erittäin runsaasti punasolufragmentteja.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvaa lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 17.

Runsaasti punasolufragmentteja.1) Punasolufragmentti. 2) Retikulosyytti.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvaa lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 18.

Runsaasti punasolufragmentteja.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvaa lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

AIHA (autoimmunohemolyyttinen anemia)

  • Immunohemolyysi
  • Coombs positiivinen
  • ”Verta ei saada ristattua”
  • Retikulosyytit koholla, jos kestänyt 2–3 päivää
  • IgG-välitteinen (warm-reactive) AIHA: runsaasti sferosyyttejä
    • Perna haukkaa paloja IgG-päällystetystä punasolumembraanista, tuloksena sferosyytti.
  • IgM-välitteinen (cold-reactive) AIHA: punasoluagglutinaatiota, näkyy ”raharullamuodostuksena” sivelylasilla
Kuva 19.

Vaikea IgG-välitteinen AIHA. Erittäin runsaasti retikulosyyttejä ja sferosyyttejä.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvaa lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 20.

Vaikea IgG-välitteinen AIHA. Runsaasti retikulosyyttejä ja sferosyyttejä. 1) Sferosyytti. 2) Retikulosyytti.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvaa lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 21.

Vaikea IgG-välitteinen AIHA. Runsaasti retikulosyyttejä ja sferosyyttejä.

Kuvat:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 22.

Punasolujen raharullamuodostusta sopien IgM-AIHAan.

Kuvat:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 23.

IgM-AIHA. 5-vuotias poika, 2 vrk infektio-oireita, tullut keltaiseksi, kuumetta 39 °C. Hb 48, Leuk 13, Trom 400, Retik 2.5 %, Coombs posit. Veren sivelyvalmisteessa punasolujen raharullamuodostusta.

Kuvat:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Tumallisia punasoluja perifeerisessä veressä

  • Merkki ekstramedullaarisesta hematopoieesista
    • Beta-thalassemia major
    • Erythroblastosis fetalis eli vastasyntyneen hemolyyttinen tauti (Rh-immunisaatio, muut harvinaisemmat kuten anti-c-immunisaatio)
Kuva 24.

Beta-thalassemia major. Noin 1-vuotias pakolaistyttö Vietnamista. Punasolusiirtojen varassa, massiivinen perna. 1) Erytroblasti. 2) Retikulosyytti. Runsaasti erittäin pieniä mikrosyyttejä, talassemialle tyypillisesti.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvaa lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 25.

Beta-thalassemia major. Noin 1-vuotias pakolaistyttö Vietnamista. Punasolusiirtojen varassa, massiivinen perna. 1) Tumallisia punasolujen esiasteita.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvaa lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 26.

Erythroblastosis fetalis eli vastasyntyneen hemolyyttinen tauti. Vaikea anti-c-immunisaatio. Runsaasti tumallisia punasolujen esiasteita perifeerisessä veressä. 1) Erytroblasti. 2) Normoblasti.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvaa lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 27.

Erythroblastosis fetalis eli vastasyntyneen hemolyyttinen tauti. Vaikea anti-c-immunisaatio. Runsaasti tumallisia punasolujen esiasteita perifeerisessä veressä. 1) Proerytroblasti. 2) Erytroblasti. 3) Normoblasti. 4) Retikulosyytti.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvaa lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 28.

Erythroblastosis fetalis eli vastasyntyneen hemolyyttinen tauti. Vaikea anti-c-immunisaatio. Runsaasti tumallisia punasolujen esiasteita perifeerisessä veressä.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvaa lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

VALKOSOLUT JA NIIDEN MUUTOKSET

Normaaleja veren valkosoluja

Kuva 29.

Normaaleja perifeerisen veren valkosoluja. Basofiili.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvaa lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 30.

Normaaleja perifeerisen veren valkosoluja. Eosinofiilinen granulosyytti.

Kuvat:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 31.

Normaaleja perifeerisen veren valkosoluja. Monosyytti.

Kuvat:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Neutrofiilien tumien hypersegmentaatio

  • Jos tuman lohkoja on 7 tai enemmän
  • Esiintyy foolihapon puutteessa
  • Sytostaattihoito, MTX
Kuva 32.

Neutrofiilien tumien hypersegmentaatio.

Kuvat:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Atyyppiset lymfosyytit

  • Atyyppiset/stimuloidut/reaktiiviset
  • Sytoplasma reunoilta basofiilinen
  • Pehmeitä soluja, joihin punasolut tekevät painaumia
  • Useita eri morfologisia tyyppejä (Downey)
  • Voivat joskus erehdyttävästi olla malignin näköisiä
  • Esiintyvät virusinfektioissa, tyyppiesimerkki Epstein-Barr/mononukleoosi
Kuva 33.

Stimuloituja/atyyppisiä lymfosyyttejä, joihin punasolut ”uppoavat”.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvaa lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 34.

Atyyppinen, helposti muovautuva lymfosyytti.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvaa lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 35.

Atyyppinen, helposti muovautuva lymfosyytti, johon punasolut uppoavat.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvaa lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 36.

Atyyppisiä lymfosyyttejä.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvaa lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

NK-solut (luonnolliset tappajasolut)

  • LGL = large granular lymphocytes
  • NK-solut = natural killer cells
  • CD56+
  • Lisääntyneet mm. virusinfektioissa
Kuva 37.

NK-solu: lymfosyytti, jossa harvaa isokokoista punaista granulaa.

Kuvat:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Vakuolisolut

  • Lymfosyyteissä kirkkaita vakuoleja = kertymälysosomeja
  • Esiintyy useissa lysosomaalisissa kertymätaudeissa.
    • INCL, JNCL, AGU, mannosidoosi, mukolipidoosit
Kuva 38.

Vakuolisolu: lymfosyytti, jossa kirkkaita vakuoleja.

Kuvat:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 39.

Vakuolisolu. Inclusion-cell (I-cell) disease (mukolipidoosi).

Kuvat:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 40.

Vakuolisolu. Juveniili neuronaalinen seroidilipofuskinoosi (JNCL). Aikuinen, 23 v.

Kuvat:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Lymfoblasteja perifeerisessä veressä: tuore ALL

Kuva 41.

Lymfoblasteja runsaasti perifeerisessä veressä. Tuore ALL.

Kuvat:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

TROMBOSYYTIT JA NIIDEN MUUTOKSET

Pseudotrombosytopenia

  • EDTA klottaa trombosyytit kasoiksi, tuloksena laskennallisesti trombosytopenia.
  • Tätä epäiltäessä tutkittava sitraattinäyte.
  • Ilmiö esiintyy pienellä osalla (<< 10 %) normaaliväestöä.
  • Ei ole ”sairaus”.
Kuva 42.

Pseudotrombosytopenia. Isoja trombosyyttikasoja sivelyvalmisteessa.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvaa lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 43.

Pseudotrombosytopenia. Iso trombosyyttikasauma.

Kuvat:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 44.

Pseudotrombosytopenia. Isoja trombosyyttikasoja. Trombosyyttikasautumat löytyvät parhaiten sivelyvalmisteen päästä.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvaa lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Familiaalinen jättitrombosytemia NUD (”hereditary giant platelet syndrome”)

Trombosytopenia, isot trombosyytit, alentunut funktio

Kuva 45.

Familiaalinen jättitrombosytemia. Valtavan suuria trombosyyttejä, punasolua isompia.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvaa lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 46.

Familiaalinen jättitrombosytemia. Valtavan suuria trombosyyttejä, punasolua isompia. 1) Jättiläiskokoinen trombosyytti.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvaa lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 47.

Familiaalinen jättitrombosytemia. Valtavan suuria trombosyyttejä, punasolua isompia. 1) Jättiläiskokoinen trombosyytti, vieressä olevan lymfosyytin kokoinen.

Kuva:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvaa lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Kuva 48.

Familiaalinen jättitrombosytemia. 1) Valtavan suuria trombosyyttejä, punasolua isompia.

Kuvat:Ulla Pihkala, Minna Koskenvuo, Jouni Pesola ja Susanna Ranta. Kuvattu 6/2011 HYKS/Lastenklinikan potilaiden 30 vuoden arkistomateriaalista. Kuvia lainattaessa on lähde ja tekijät mainittava.

Artikkelin tunnus: ima02248 (150.003)
© 2025 Kustannus Oy Duodecim