Oheiseen taulukkoon «Käypä hoito -suosituksessa käytettyjä termejä, tutkimuksiin liittyvää sanastoa ja lääketieteellisissä teksteissä usein toistuvia käsitteitä aakkosjärjestyksessä....»1 on kerätty
Sanat ja termit esiintyvät taulukossa aakkosjärjestyksessä.
Taulukossa mainittuja lyhenteitä, sanoja ja termejä on tarpeen mukaan muokattu, jotta ne olisivat helpommin ymmärrettäviä.
Tekstin loppuun on listattu käytettyjä lähteitä.
| Sana, lyhenne tai termi | Selite |
|---|---|
| absoluuttinen riskiero | tutkitun tapahtuman lukumääräinen ero tutkimusryhmien välillä. Esimerkiksi kun 50/100 yhdestä ja 25/100 toisesta ryhmästä saa tutkitun tapahtuman, on absoluuttinen ero (50–25)/100 eli 25/100 henkilöä. Jos siis yhdessä ryhmässä 50/100 menehtyy vuoden kuluessa ja toisessa ryhmässä 25/100, on absoluuttinen riski kuolla vuoden kuluessa 25/100 henkilöä suurempi ensimmäisessä ryhmässä verrattuna toiseen. |
| abstrakti | tiivistelmä |
| AGREE | tutkimusryhmä Appraisal of Guidelines for Research and Evaluation (AGREE) on kehittänyt arviointilomakkeen hoitosuosituksien laadun arvioimiseksi |
| akuutti hoito | akuutista hoidosta puhutaan silloin, kun sairastunut henkilö tarvitsee diagnoosin ja hoitoa mahdollisimman pian. Äkillisen sairastumisen aiheuttaman syyn löytämistä ja hoitamista. Hoito on lyhytkestoista. |
| algoritmi | päättelyketju, jossa uusi päätös riippuu edellisestä |
| altistus | joutua alttiiksi jollekin, esimerkiksi määrätylle ympäristötekijälle (säteily, tupakansavu, tms) |
| alttius | (helposti) jonkin vaikutuksen alainen, suojaton jotakin vastaan, vaaran-, uhanalainen |
| alueellinen hoito-ohjelma, hoitoketju | sovittu toimintatapa tiettyä sairautta potevien hoidon ja siihen liittyvän työnjaon järjestämisestä nimetyllä alueella |
| anamneesi, esitiedot | potilaan, hänen omaisensa tai saattajan antamat tai potilasasiakirjoista saadut tiedot muun muassa sairauden alkamisesta ja kulusta sekä muusta oleellisesta sairaushistoriasta |
| avoin tutkimus | ei-sokkoutettu tutkimus, jossa hoidon antaja tietää, mitä hoitoa tutkittava saa |
| biopsykososiaalinen kuntoutus | terveydenhuollon ammattihenkilön tai -henkilöiden tekemiä toimenpiteitä, joissa huomioidaan kokonaisvaltaisesti työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät potilaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Biopsykososiaalisen mallin mukaan monet biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat henkilön sairauteen ja hänen kokemukseensa tilanteesta. |
| Cochrane | kliinisten epidemiologien maailmanlaajuinen yhteistyöverkko, joka julkaisee mm.systemaattisia katsauksia kontrolloitujen, satunnaistettujen kokeiden tuloksista näyttöön perustuvan hoidon perustaksi |
| confidence interval | ks. kohta luottamusväli |
| crossover-tutkimus | vertaileva hoitotutkimus, jossa kukin tutkittava saa peräkkäin kahta tai useampaan hoitoa tai hoitoa ja lumehoitoa eri järjestyksessä |
| demografiset tiedot | väestötieteelliset tiedot, esim. sukupuoli ja ikä |
| diagnoosi | taudinmääritys; taudin olemassaolon ja laadun (tai puuttumisen) määrittävä nimi |
| elintapahoito | terveyden ja sairauden hoito terveellisillä elintavoilla ja niiden ohjauksella ja neuvonnalla |
| Embase | Erään kaupallisen toimijan tuottama ja ylläpitämä laaja biolääketieteellinen tietokanta |
| erikoissairaanhoito | terveydenhuollon organisaatiotaso, jonka yksiköissä annetaan pääasiallisesti erikoislääkäritasoista hoitoa |
| esiintyvyys, vallitsevuus, prevalenssi, sairastavuus | tautitapausten (sairaiden) osuus jossakin väestössä jonakin ajankohtana (point prevalence) tai ajanjaksona (period prevalence) |
| esitiedot | ks. kohta anamneesi |
| etiologia | 1. syyoppi; sairauksien syitä tutkiva lääketieteen haara |
| faasitutkimus, vaiheet I-, II-, III, IV | uuden hoidon käyttöön, tehoon ja turvallisuuteen eri kehitysvaiheissa käytettävät tutkimukset. Vaihe I: rajoitetut tutkimukset tavallisesti terveillä vapaaehtoisilla, vaihe II: suppeat tutkimukset potilailla, vaihe III: laajat tutkimukset potilailla, vaihe IV: lääkkeen myyntiluvan myöntämisen jälkeen tehtävät tutkimukset |
| farmakogenetiikka | farmakogenetiikka tutkii perintötekijöiden vaikutusta lääkeaineiden aineenvaihduntaan, tehoon ja haittavaikutusriskiin |
| geneettinen diagnostiikka | on olemassa joukko yleensä harvinaisia perinnöllisiä sairauksia, jotka ilmaantuvat silloin, jos henkilöllä on kyseisen sairauden aiheuttama geenivirhe. Tällaisten sairauksien kohdalla voidaan diagnostiikassa käyttää geneettisiä tutkimusmenetelmiä. |
| G-I-N | hoitosuositusorganisaatioiden yhteistyöjärjestö Guidelines International Network (G-I-N) |
| glukokortikoidi | hiilihydraattiaineenvaihduntaan vaikuttavia lisämunuaiskuoren steroidihormoneja (esim. kortisoli), ”stressihormonit” |
| GRADE | tutkimusryhmä The Grading of Recommendations Assessment, Development and Evalution (GRADE) on luonut näytönasteen ja suosituksen vahvuuden arviointiin prosessin, joka pyrkii olemaan mahdollisimman yksiselitteinen, läpinäkyvät, selkeä ja toistettava |
| haittavaikutus, sivuvaikutus | hoidon aiheuttama haitallinen ja tahaton seuraamus |
| hakustrategia, kirjallisuushaku | hakustrategia on tapa, jolla tietoa haetaan tietokannoista. Hakustrategia kertoo, millä termeillä ja miten haku on toteutettu. |
| harha | systemaattinen virhe, tuloksen tilastollinen vinoutuma, joka aiheutuu esim. havaintoaineiston epäedustavuudesta, satunnaistamisen puuttumisesta tai epäonnistumisesta, arvioinnin tai mittaamisen virheistä tai tuntemattomista tekijöistä |
| havainnoiva tutkimus, havaintotutkimus | tutkija havainnoi altistumisen vaikutusta kiinnostuksen kohteena olevan päätetapahtuman suhteen, mutta ei vaikuta aktiivisesti tutkittavien altistumiseen. Päätyypit havainnoivissa tutkimuksissa ovat altistuslähtöinen kohortti- ja tapauslähtöinen tapaus-verrokkitutkimus. |
| hazard ratio | ks. kohta HR |
| hoidon porrastus | hoidon järjestämistä terveydenhuollossa eli eri toimijoiden välinen yhteistyö ja järjestys |
| hoitoaieanalyysi | ks. kohta ITT |
| hoitoketju | ks. kohta alueellinen hoito-ohjelma |
| hoitosuositus | kannanotto, joka sisältää potilaiden hoidon optimoimiseen tähtääviä suosituksia. Suositukset perustellaan näytönastekatsauksilla eli yhteenvedoilla niiden taustalla olevasta näytöstä sekä arvioilla niiden ja vaihtoehtoisten toimien hyödyistäja haitoista. |
| hoitosuunnitelma | suunnitelma potilaan tutkimuksista, hoidosta, kuntoutuksesta ja seurannasta. Hoitosuunnitelma voidaan laatia yhtä terveysongelmaa varten tai siihen voidaan koota tiedot kaikista potilaan terveysongelmista, hänelle suunniteltu hoito, tutkimukset ja lääkinnällinen kuntoutus. |
| hoitovaste | hoidolla saavutettu muutos potilaan tilassa (esimerkiksi syövän hoidossa kasvaimen osittainen pieneneminen tai täydellinen häviäminen) |
| HR, riskitiheyssuhde, hazard ratio | riskitiheyssuhde, hazardisuhde, tutkitun ilmiön ilmaantumisen suhteellinen riski tutkimusryhmien välillä |
| I2 | systemaattiseen katsaukseen sisällytettyjen tutkimusten keskinäistä erilaisuutta eli heterogeenisuutta kuvaava testi, joka ilmaistaan prosentteina. Mitä suurempi prosentti on, sitä erilaisempia tutkimukset tai tutkimusten tulokset ovat, ja sitä varovaisemmin tulee suhtautua systemaattisen katsauksen tuloksiin. |
| indikaatio | aihe, hoidonaihe, (esim. lääkkeen) käyttöaihe |
| interaktio, yhteisvaikutus | kahden tai useamman samanaikaisesti vaikuttavan tekijän (esim. lääkkeiden tai vaaratekijöiden) vaikutus, joka poikkeaa samojen tekijöiden erillisten vaikutusten summasta |
| interventio, väliintulo | toimenpide, jolla pyritään vaikuttamaan yksilön tai ryhmän terveydentilaan tai käyttäytymiseen |
| invalidisoiva (kohtaus) | sairauteen (esim. migreeni) liittyvä kohtaus, joka haittaa potilaan elämää monin tavoin. Kyseisen kohtauksen aikana hänen toimintakykynsä on alentunut tai hän ei ole toimintakykyinen. |
| ITT, intention to treat, hoitoaieanalyysi | lähtöryhmien (mukainen) analyysi; tutkimusaineiston analysoiminen siten, että kaikki lähtöryhmiin kuuluvat otetaan huomioon tuloksissa, vaikka osa heistä olisi poistunut ryhmistä esim. hoidon keskeyttämisen takia tai vaihtanut ryhmää |
| IV-lääkitys, i.v.-lääkitys | lääkkeen antaminen laskimonsisäisesti; i.v. = intravenoosi eli laskimoon annettava |
| jaettu päätöksenteko | hoitoa koskevista valinnoista päättäminen yhdessä potilaan ja hoitohenkilöstön kesken |
| kaksoissokkotutkimus | tutkimus, jossa sekä potilaat että tutkijat ja hoitavat tahot eivät tiedä, mihin ryhmään tutkittava henkilö kuuluu |
| kardiovaskulaaririski | riski sairastua tai kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin |
| kerroinsuhde | ks. kohta OR |
| keskiarvo | lukujoukon keskimääräistä arvoa kuvaava luku (aritmeettinen keskiarvo eli lukujen summa jaettuna niiden lukumäärällä) |
| keskihajonta | ks. kohta SD |
| kirjallisuushaku | ks. kohta hakustrategia |
| kirjallisuuskatsaus | kirjallisuuskatsauksella kartoitetaan sitä, millaista tietoa joltakin tietyltä rajatulta alueelta on olemassa. Yleensä haetaan vastausta johonkin kysymykseen, kuten tutkimusongelmaan. |
| kliininen epäily | tutkimisen jälkeen lääkärillä saattaa olla jo esimerkiksi oireiden tai taudinkuvan perusteella epäilys siitä, mistä potilaan sairauden kohdalla voisi olla kyse |
| kliininen lääketutkimus | sairaanhoidollinen, potilaiden tutkimiseen tai hoitoon liittyvä lääketutkimus |
| kliininen tutkimus | lääkärin suorittama potilaan tutkiminen |
| kliinisesti merkittävä, kliininen merkitsevyys | kliinisellä merkittävyydellä tarkoitetaan potilaan hyvinvoinnin, terveyden tai ennusteen kannalta riittävän suurta hoidosta aiheutuvaa hyötyä tai haittaa |
| kognitio | muun muassa havaitsemiseen, tarkkaavuuteen, muistiin, oppimiseen, päättelykykyyn eli toiminnanohjaukseen ja kieleen liittyvät mielen toiminnot |
| kohortti | yhteisen ominaisuuden omaava yksilöjoukko |
| kohorttitutkimus | tutkimus, jossa määriteltyä populaatiota (kohorttia) tutkitaan jonkun tai joidenkin ilmiöiden ilmaantumisen ja esiintyvyyden suhteen |
| kokonaiskuolleisuus | luku kertoo, kuinka paljon ihmisiä kuolee suhteessa koko väestöön tiettynä ajanjaksona tietyllä maantieteellisellä alueella, vaikkapa Suomessa |
| komplikaatio | lisätauti, jälkitauti, (hoidon) haittavaikutus; aikaisempaan tautitilaan tai hoitoon liittyvä uusi häiriö |
| kontraindikaatio | ks. kohta vasta-aihe |
| kontrolliryhmä, verrokkiryhmä | vertailuryhmä |
| kontrolloimaton tutkimus | tutkimus, jossa ei ole vertailuryhmää |
| kontrolloitu tutkimus | tutkimus, jossa on vertailuryhmä |
| korrelaatio | kahden suureen (ilmiön) välinen riippuvuus |
| kroonistunut, pitkäkestoinen (kipu) | krooninen eli pitkäkestoinen kipu on jatkuva ärsytys kipujärjestelmässä. Kipu on pitkittynyttä, kestoltaan yleensä useamman kuukauden kestänyttä kipua. |
| lausuntokierros | ennen julkaisua hoitosuositukseen pyydetään palautetta eri sidosryhmiltä. Tällä pyritään varmistamaan, että terveydenhuollon eri toimijoiden näkökulmat tulevat huomioiduiksi Käypä hoito -suosituksissa. Työryhmä käy lausunnoilla tulleet vastaukset läpi ja muokkaa tarvittaessa suosituksen sisältöä niiden perusteella ennen suosituksen julkaisua. |
| lisätietoaineisto, lisätietomateriaali | hoitosuosituksen yhteydessä oleva lisäaineistomateriaali |
| liitännäistauti, liitännäisoire | kroonisen sairauden kanssa samanaikaisesti (useammin sattumaa) ilmeneviä tiloja (esim. diabetespotilaan verkkokalvomuutos), lisätauti |
| lumehoito, plasebohoito | sokkoutetuissa tutkimuksissa käytettävä, vertailuryhmän saama näennäinen hoito (hoito, jolla ei ole biologista vaikuttavuutta) |
| lumekontrolloitu tutkimus, plasebokontrolloitu tutkimus | lume, plasebo, näennäislääke; tutkimuksessa käytetään ainetta, joka ei sisällä farmakologisesti vaikuttavia aineita. Aine (lume, plasebo, näennäislääke) on tutkimuksessa vaikuttavan aineen vertailukohtana. |
| luottamusväli, 95 % luottamusväli, confidence interval | 95 % luottamusväli. Samalla tavoin tehtyjen tutkimusten tulos asettuisi tälle välille 95 tutkimuksessa sadasta. |
| mediaani | jakauman lukuarvoista suuruusjärjestyksessä keskimmäinen |
| Medline | National Library of Medicinen tuottama ja ylläpitämä laaja lääketieteen tietokanta, johon perustuvat Index Medicus ja MEDLINE |
| merkitsevyys, ei merkitsevyys (tutkimustulos) | tilastollinen merkitsevyys tarkoittaa tilastotieteessä sitä, että on epätodennäköistä, että tulos olisi sattumaa. "Tilastollisesti merkitsevä ero" tarkoittaa ainoastaan, että ero on olemassa, ei sitä, että se olisi erityisen suuri tai muuten merkittävä. |
| meta-analyysi | tutkimusten yhdistäminen niin, että tulokset voidaan analysoida yhdessä kvantitatiivisesti (eri tutkimuksista saatujen tulosten numeerinen analyysi tilastotieteellisiä menetelmiä käyttäen) |
| moniammatillinen yhteistyö, tiimi | prosessi, jossa kaksi tai useampi eri alojen asiantuntija ja ammattilainen käsittelevät samaa ongelmaa |
| monikeskustutkimus | tutkimus, joka on toteutettu useassa organisaatiossa |
| monoterapia | hoito yhdellä lääkeaineella |
| muuttuja, variaabeli | muuttuva suure |
| n, N | tutkittujen henkilöiden lukumäärä |
| nak (lyhenne) | ks. kohta näytönastekatsaus |
| NICE | National Institute for Health and Care Excellence (Iso-Britannia) |
| nix (lyhenne) | ks. kohta lisätietoaineisto |
| NNT, number needed to treat | se potilaiden määrä, joka pitää hoitaa, jotta yksi potilas hyötyisi määritellyllä tavalla hoidosta |
| nosebo-efekti | kielteisten odotusten tuottama hoidolle haitallinen vaikutus, joka voi aiheutua myös lumelääkkeestä |
| number needed to treat | ks. kohta NNT |
| näytön aste | lääketieteelliseen kirjallisuuteen perustuva arvio näytön luotettavuudesta, esim. tietyn hoidon tehosta määriteltyyn sairauteen määritellyssä potilasryhmässä. Näytön aste luokitellaan kirjaimella A, B, C tai D. A edustaa vahvaa näyttöä ja edellyttää vähintään kahta hyvin tehtyä satunnaistettua kontrolloitua koetta, kun D taas edustaa heikkoa näyttöä, jolloin tutkimustietoa on vähän tai ei lainkaan. |
| näytönastekatsaus, nak (lyhenne) | näytönastekatsauksessa (lyhenne nak, englanniksi evidence summary) esitetään tiiviisti aiheeseen liittyvät tärkeimmät katsaukset ja alkuperäistutkimukset, joiden perusteella määritellään näytön aste (A, B, C tai D). Aineiston perusteella tehty johtopäätös tiivistetään ytimekkääksi väittämäksi. Hoitosuositus perustuu näytönastekatsauksiin ja näihin väittämiin. |
| omahoito, itsehoito | oma-aloitteinen ja omatoiminen oman terveyden ja sairauden hoito |
| OR, kerroinsuhde, vedonlyöntisuhde, ristitulosuhde | ilmiön ilmaantumisen todennäköisyyden ja sen ilmaantumattomuuden todennäköisyyden suhde |
| palvelujärjestelmä | se kokonaisuus yhteiskunnassa, jossa määrättyä palvelua, kuten terveydenhoitoa, toteutetaan |
| p-arvo, P-arvo | todennäköisyys sille, että tutkimuksessa havaittu ero ryhmien välillä aiheutuu sattumasta eikä todellisesta erosta |
| perusterveydenhuolto | terveydenhuollon keskeiset toiminnot, jotka ovat yleisesti kaikkien saatavilla ja muodostavat maan terveydenhoitojärjestelmän ytimen |
| PICO | PICO on tutkimuskysymyksen jäsentämiseen tarkoitettu apuväline.- Se koostuu seuraavista osista: P = potilas: terveysongelma ja potilasryhmä, jota tutkitaan; I = interventio: tutkittava interventio tai menetelmä, jolla terveysongelmaan pyritään vaikuttamaan, C = vertailutoimenpide tai ei toimenpidettä: vaihtoehtoinen interventio, johon tutkittavaa interventiota verrataan ja O = outcome: terveystulokset, joita halutaan selvittää. |
| piste-estimaatti | numeerinen arvo, joka saadaan arvioitavalle tulosmittarille (mitattavalle suureelle) tutkimusaineistosta |
| plasebo, lume | lumelääke, näennäislääke: aine, joka ei sisällä farmakologisesti vaikuttavia aineita ja jota käytetään vaikuttavan aineen vertailuaineena tutkimuksissa |
| poikkileikkausasetelma | tutkimus, jossa kaikki tieto on yhdestä aikapisteestä |
| polyterapia, monilääkehoito, yhdistelmälääkehoito, yhdistelmälääkitys | kahden tai useamman lääkkeen tarkoituksenmukainen, samaan sairauteen kohdistuva samanaikainen käyttö |
| potilasasiakirja | kirjallinen tai sähköinen tallenne, jossa on potilasta, hänen terveydentilaansa ja sairauksiaan koskevia tietoja, esim. potilaskortti, sairauskertomus, hoitosuunnitelma tai lähete |
| prevalenssi | ks. kohta esiintyvyys |
| primaaripreventio, primaariehkäisy | terveisiin ihmisiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään estämään sairastuminen tai ainakin lykkäämään sitä myöhemmäksi |
| prospektiivinen tutkimus | tutkimus, jossa tietoa kerätään ajassa eteenpäin |
| psykososiaalinen tuki | kokonaisvaltainen psyykkinen, sosiaalinen ja henkinen tuki, jolla pyritään edistämään henkilön selviytymistä akuutissa kriisissä tai sairauden eri vaiheissa. Psykososiaalinen tuki ei ole mitään yksittäisiä toimenpiteitä, vaan kokonaisuus, jota voivat antaa sekä ammattilaiset (esim. terapia) että erilaiset sosiaaliset verkostot ja vapaaehtoiset (esim. vertaistuki). |
| Pubmed | hakukone ja viitetietokanta, joka kattaa biolääketieteelliseen MEDLINE-viitetietokantaan. Tietokanta sisältää biotieteellisiä julkaisuja ja elektronisia teoksia. |
| päätetapahtuma, tulostapahtuma | kliinisissä ja epidemiologisissa tutkimuksissa tutkimuksen kohteena oleva tapahtuma (esim. paraneminen, sairastuminen tutkittavaan tautiin tai kuolema seuranta-aikana) |
| RCT-tutkimus, randomized controlled trial | satunnaistettu kontrolloitu tutkimus |
| red flag / yellow flag | käytetään kuvaamaan varoitusmerkkeinä oireiden mahdollisesta vakavuudesta |
| rekisteripohjainen tutkimus, rekisteritutkimus | tutkimus pohjautuu rekisteritietoon. Jos rekisteri on kattava, tieto on usein riittävän luotettavaa, mutta rekisteriä ei välttämättä ole laadittu tutkimustarkoituksiin. |
| rektaalinen lääkitys | peräsuolen kautta annettava lääkitys, jota voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun lääkkeen antaminen suun kautta ei onnistu |
| relatiivinen riskiero, suhteellinen riskiero | tutkitun tapahtuman suhteellinen ero tutkimusryhmien välillä; esimerkiksi kun 50/100 yhdestä ja 25/100 toisesta ryhmästä saa tutkitun tapahtuman, on suhteellinen riskiero 50 % / 25 % = 2. Jos siis yhdessä ryhmässä 50/100 menehtyy vuoden kuluessa ja toisessa ryhmässä 25/100, on suhteellinen riski ensimmäisessä ryhmässä kuolla vuoden kuluessa 2 verrattuna riskiin toisessa ryhmässä. |
| remissio | taudin oireiden tai löydösten (mahdollisesti väliaikainen) väheneminen tai taudin oireiden muuttuminen ”näkymättömäksi” |
| retrospektiivinen tutkimus | tutkimus, jossa tietoa kerätään takautuvasti |
| riski | jonkin epäedullisen tapahtuman mahdollisuus, uhka, riski, vaara |
| riskinarvio | selvitetään tiettyyn sairauteen liittyvät tekijät ja missä määrin yksilö altistuu niille, ja tehdään näiden perusteella arvio henkilön riskistä sairastua kyseiseen sairauteen |
| riskisuhde, riski ratio, relative risk | ks. kohta RR |
| riskitiheyssuhde | ks. kohta HR |
| riskitulossuhde | ks. kohta OR |
| RR, riskisuhde, risk ratio, relative risk | kuoleman, haitan tai vaurion todennäköisyys haittatekijälle altistuneessa väestössä suhteessa altistumattoman väestön vastaavaan todennäköisyyteen |
| sairastavuus | ks. kohta esiintyvyys |
| satunnaistettu tutkimus | tutkimus, jossa tutkittavat on satunnaisesti jaettu eri ryhmiin |
| SD, standardipoikkeama, keskihajonta | standard deviation, SD; normaalijakauman havaintoarvojen hajontaa kuvaava tilastollinen tunnusluku |
| sekundaaripreventio, sekundaarinen ehkäisy | sekundaarinen ehkäisy koskee jo sairastuneita, ja se tähtää taudin pahenemisen, uusien tautikohtausten ja ennenaikaisen kuoleman välttämiseen |
| sensitiivisyys | herkkyys; diagnostisessa kokeessa saatujen oikeiden positiivisten tulosten osuus kaikista sairaista tutkittavista (joiden osalta tuloksen olisi pitänyt olla positiivinen) eli todennäköisyys, jolla sairas todetaan sairaaksi (lähde: Terveyskirjasto) |
| siedettävyys | miten potilas kykenee käyttämään hoitoa |
| SIGN | Scottish Intercollegiate Guidelines Network |
| sivuvaikutus | ks. kohta haittavaikutus |
| sosiaalihuolto | organisoitu toiminta, jonka tarkoituksena on taata yhteiskunnan jäsenille riittävät sosiaalipalvelut ja toimeentuloturvaan kuuluvat taloudelliset avustukset |
| sosioekonomiset tekijät | sosiaalis-taloudelliset tiedot, esim. tulot, koulutus, ammattiasema |
| spesifisyys | tarkkuus; diagnostisessa kokeessa saatujen oikeiden negatiivisten tulosten osuus kaikista terveistä tutkittavista (joiden osalta tuloksen olisi pitänyt olla negatiivinen) eli todennäköisyys, jolla terve todetaan terveeksi (lähde: Terveyskirjasto) |
| standardihoitojakso | hoitojakso, jolloin potilas on saanut sairauteensa tavanomaista, yleisesti käytettyä hoitoa |
| standardipoikkeama | ks. kohta SD |
| suhteellinen riskiero | ks. kohta relatiivinen riskiero |
| systemaattinen katsaus | järjestelmällinen katsaus määriteltyä aihetta käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta. Usean tutkimuksen järjestelmällisesti koottu yhdistäminen. |
| tapaus-verrokkitutkimus | tapaus-verrokkitutkimukseen kerätään joukko tutkittavaa tautia sairastavia potilaita ja heille verrokit (henkilöitä, jotka eivät sairasta tutkittavaa tautia), joihin verrataan kiinnostuksen kohteena olevan altistuksen suhteen |
| teho | hoidon tai toimenpiteen vaikutus optimioloissa (esim. kokeessa) |
| titraus | lääkehoidossa lääkkeen annoksen yksilöllinen asettaminen sellaiseksi, että saadaan toivotut hyödyt, mutta vältytään ei-toivotuilta haitoilta |
| toiminnanvajaus | sairauden aiheuttama toimintakyvyn rajoittuminen |
| tutkimuksen laatu | näytönastekatsaukseen sisällytetyt tutkimukset jaetaan laadun mukaan kolmeen kategoriaan, joista valitaan yksi: tasokas, kelvollinen tai heikko. Tutkimuksen laatuun vaikuttaa muun muassa se, millä menetelmillä tutkimus on toteutettu. |
| tutkimuksen sovellettavuus | arvio tutkimuksen sovellettavuudesta Suomessa. Näytönastekatsaukseen sisällytetyt tutkimukset jaetaan sovellettavuuden mukaan kolmeen kategoriaan, joista valitaan yksi: hyvä, kohtalainen tai heikko tai vaihtoehtoisesti annetaan sanallinen kuvaus siitä, millaiselle potilasjoukolle tulokset ovat sovellettavissa. |
| tutkimustulosten heterogeenisuus (systemaattisessa katsauksessa) | systemaattinen katsaus, johon on yhdistetty toisistaan eroavia potilaita tai hoitoja niin, että tuloksen luotettavuus on epävarmaa; arvioidaan yleensä siihen kehitetyin tilastomenetelmin |
| vallitsevuus | ks. kohta esiintyvyys |
| variaabeli | ks. kohta muuttuja |
| vasta-aihe, kontraindikaatio, käytön este | lääkkeen tai muun hoidon käyttöä vastaan puhuva syy. Vasta-aihe voi olla absoluuttinen (ei koskaan saa käyttää yhdessä) tai suhteellinen (voi käyttää yhdessä määritellyissä tilanteissa). |
| vedonlyöntisuhde | ks. kohta OR |
| verrokki | ks. kohta kontrolliryhmä |
| vertaisarvioitu tutkimus | vertaisarviointi on tieteen oma laadunvarmistuskeino. Sillä tarkoitetaan menettelyä, jossa tutkimustuloksia julkaiseva taho pyytää tieteenalan asiantuntijoita suorittamaan ennakkoarvioinnin julkaistavaksi tarjottujen artikkelien tieteellisestä julkaisukelpoisuudesta. |
| vs. tai versus | jotakin vastaan, johonkin verrattuna |
| väestötutkimus | tutkimuksia, joiden kohteena on määritelty väestö tai osa siitä (otos). Kyselytutkimuksina toteutettavat väestötutkimukset perustuvat tutkittavien itsensä ilmoittamaan tietoon. Osa väestötutkimuksista sisältää lisäksi terveystarkastuksista saatavaa tietoa. Näissä tutkimuksissa kyselylomakkeiden lisäksi tutkimushoitaja tekee tutkittaville mittauksia. |
| väittämä | näytönastekatsauksesta tehtävä johtopäätös, jonka luotettavuus arvioidaan asteikolla A–D. Väittämä sisällytetään myös hoitosuositustekstiin lauseena, eikä se saa olla ristiriidassa näytönastekatsauksen väittämän kanssa. Esimerkki: Gabapentiini lievittää diabeettista neuropaattista kipua ja vyöruusun jälkisärkyä (A). |
| väliintulo | ks. kohta interventio |
| ydinkysymys | hoitosuositustyön alussa määritellyt keskeiset kysymykset, joihin hoitosuosituksessa pyritään vastaamaan |
| yhteisvaikutus | ks. kohta interaktio |
Lähteinä on käytetty lähteitä «Hoitosuositustyöryhmien käsikirja: https://www.kay...»1, «Terveysportti, Lääketieteen termit: https://www.te...»2, «Terveyskirjasto, Lääketieteen sanasto: https://www...»3, «Kielitoimiston (Kotus) sanakirja: https://www.kiel...»4, «Lääketutkimukset: www.lääketutkimukset.fi ...»5, «Lääketutkimuksiin liittyvää sanastoa: http://www.l...»6, «Tilastokeskus, Tietoa tilastoista, Käsitteet: http...»7 ja «Malmivaara A, Komulainen J. Luotettavaa vaikuttavu...»8. Lisäksi lähteinä ovat olleet Hoitosuositustyöryhmien käsikirja ja Käypä hoito -toimitus.
Termien selityksiä on joissakin tapauksissa etsitty myös Wikipediasta tai Google-haulla.