Käypä hoito -suositus «Ektooppinen (kohdunulkoinen) raskaus»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Ectopic pregnancy»2
Ektooppisen raskauden vuokaavio avohoidossa. © Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Ektooppisen raskauden vuokaavio sairaalahoidossa. © Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Ektooppinen raskaus on tila, jossa raskausmuodostuma sijaitsee muualla kuin kohtuontelossa. Noin 95–97 %:ssa näistä tapauksista raskausmuodostuma sijaitsee munanjohtimessa. Ektooppiseen raskauteen sairastuu hieman alle 1:1000 fertiili-ikäistä (15–44-vuotiasta) suomalaisnaista vuodessa (noin 1–2 % kaikista raskauksista). Aktiivinen epäily, varhainen taudinmääritys ja nopea hoitoonohjaus vähentävät ektooppisesta raskaudesta aiheutuvia komplikaatioita ja tukevat hedelmällisyyden säilymistä.
Ektooppista raskautta on syytä epäillä, kun fertiili-ikäisellä naisella on alavatsakipua ja ylimääräistä veristä vuotoa. Oirekirjo vaihtelee lähes oireettomasta sokkiin. Yleisiä oireita ovat alavatsakivut ja verinen emätinvuoto (raskausviikoilla 7–9). Vakavia oireita ovat hartiakipu ja pyörtyminen. Jos oirekuva on akuutti vatsa, potilas tarvitsee päivystyslähetteen erikoissairaanhoitoon. Lieväoireisia voidaan seurata ja lähettää myöhemmin, elleivät oireet pahene.
Raskaustesti on ensisijainen tutkimus, ja se tulee tehdä seerumista kvantitatiivisesti heti, kun se on mahdollista. Virtsan kvalitatiivinen testi voi antaa väärän negatiivisen tuloksen, jos virtsa on laimeaa. Jos raskaustestin tulos on positiivinen, vatsakipuisen naisen raskausmuodostuman paikka tulee selvittää gynekologisella kaikututkimuksella (kaavio «Ektooppisen raskauden vuokaavio avohoidossa»1). Erotusdiagnostiikkaan kuuluvat poissulkututkimuksina CRP-pitoisuuden määritys, perusverenkuva, virtsan kemiallinen seulonta ja klamydiatesti.
Akuutti tilanne (epävakaa hemodynamiikka) vaatii päivystysleikkauksen (kaavio «Ektooppisen raskauden vuokaavio sairaalahoidossa»2), joka nykyään toteutetaan ensisijaisesti laparoskooppisesti. Vähäoireisella potilaalla pyritään polikliiniseen seurantaan tai metotreksaattihoitoon. Metotreksaattihoito annetaan kerta-annoksena lihakseen (1 mg/kg). Foolihapposuojaa ei tarvita. Kirurgisessa hoidossa munanjohdin joko avataan tai poistetaan sen mukaan, millaisessa kunnossa vastakkainen munanjohdin on ja millaisia toiveita potilaalla on tulevista raskauksista.
Jatkoehkäisyyn sopivat kaikki menetelmät. Naisilla, jotka ovat aiemmin sairastaneet ektooppisen raskauden, raskausmuodostuman oikea sijainti on uuden raskauden yhteydessä varmistettava viimeistään raskausviikolla 7. Ektooppisen raskauden uusiutumisriski on 10–15 %. Metotreksaattihoidon jälkeen uutta raskautta ei suositella seuraavien 12 viikon aikana. Tällöin tulee huolehtia raskauden ehkäisystä.
Juha Mäkinen (pj.)
Mira Töyli
Marko Niemimaa
Pekka Kulju
Tarja Sokka
Piia Vuorela (KH-toimittaja)