Takaisin Tulosta

Ektooppinen (kohdunulkoinen) raskaus

Käyvän hoidon tiivistelmät
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä
23.10.2014

Käypä hoito -suositus «Ektooppinen (kohdunulkoinen) raskaus»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Ectopic pregnancy»2

Mitä uutta päivityksessä?

  • Työryhmä suosittaa, että kohdunulkoinen raskaus -termin asemasta aletaan vastedes käyttää ektooppinen raskaus -termiä, sillä kohdunulkoinen raskaus ei sisällä tapauksia, joissa raskausmuodostuma sijaitsee kohdunkaulassa, -sarvessa tai sektioarvessa.
  • Raskaustesti tulee tehdä seerumista kvantitatiivisesti heti, kun se on mahdollista. Virtsan kvalitatiivinen testi voi antaa väärän negatiivisen tuloksen, jos virtsa on laimeaa.
  • Hoidon painopiste on siirtynyt kirurgiasta metotreksaatin käyttöön.
  • Ektooppisen raskauden harvinaisemmat paikat tulee muistaa. Etenkin keisarileikkausten määrän lisääntyessä lisääntyy myös niiden leikkausarpiin kiinnittyvien arpiraskauksien määrä.
  • Uudistetut vuokaaviot: Ektooppisen (kohdunulkoisen) raskauden vuokaavio avohoidossa «Ektooppisen raskauden vuokaavio avohoidossa»1 ja Ektooppisen (kohdunulkoisen) raskauden vuokaavio «Ektooppisen raskauden vuokaavio sairaalahoidossa»2 sairaalahoidossa.
Kuva 1.

Ektooppisen raskauden vuokaavio avohoidossa. © Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 2.

Ektooppisen raskauden vuokaavio sairaalahoidossa. © Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Yleistä

Ektooppinen raskaus on tila, jossa raskausmuodostuma sijaitsee muualla kuin kohtuontelossa. Noin 95–97 %:ssa näistä tapauksista raskausmuodostuma sijaitsee munanjohtimessa. Ektooppiseen raskauteen sairastuu hieman alle 1:1000 fertiili-ikäistä (15–44-vuotiasta) suomalaisnaista vuodessa (noin 1–2 % kaikista raskauksista). Aktiivinen epäily, varhainen taudinmääritys ja nopea hoitoonohjaus vähentävät ektooppisesta raskaudesta aiheutuvia komplikaatioita ja tukevat hedelmällisyyden säilymistä.

Oireet

Ektooppista raskautta on syytä epäillä, kun fertiili-ikäisellä naisella on alavatsakipua ja ylimääräistä veristä vuotoa. Oirekirjo vaihtelee lähes oireettomasta sokkiin. Yleisiä oireita ovat alavatsakivut ja verinen emätinvuoto (raskausviikoilla 7–9). Vakavia oireita ovat hartiakipu ja pyörtyminen. Jos oirekuva on akuutti vatsa, potilas tarvitsee päivystyslähetteen erikoissairaanhoitoon. Lieväoireisia voidaan seurata ja lähettää myöhemmin, elleivät oireet pahene.

Diagnoosi

Raskaustesti on ensisijainen tutkimus, ja se tulee tehdä seerumista kvantitatiivisesti heti, kun se on mahdollista. Virtsan kvalitatiivinen testi voi antaa väärän negatiivisen tuloksen, jos virtsa on laimeaa. Jos raskaustestin tulos on positiivinen, vatsakipuisen naisen raskausmuodostuman paikka tulee selvittää gynekologisella kaikututkimuksella (kaavio «Ektooppisen raskauden vuokaavio avohoidossa»1). Erotusdiagnostiikkaan kuuluvat poissulkututkimuksina CRP-pitoisuuden määritys, perusverenkuva, virtsan kemiallinen seulonta ja klamydiatesti.

Hoito

Akuutti tilanne (epävakaa hemodynamiikka) vaatii päivystysleikkauksen (kaavio «Ektooppisen raskauden vuokaavio sairaalahoidossa»2), joka nykyään toteutetaan ensisijaisesti laparoskooppisesti. Vähäoireisella potilaalla pyritään polikliiniseen seurantaan tai metotreksaattihoitoon. Metotreksaattihoito annetaan kerta-annoksena lihakseen (1 mg/kg). Foolihapposuojaa ei tarvita. Kirurgisessa hoidossa munanjohdin joko avataan tai poistetaan sen mukaan, millaisessa kunnossa vastakkainen munanjohdin on ja millaisia toiveita potilaalla on tulevista raskauksista.

Jatkoehkäisy ja myöhemmät raskaudet

Jatkoehkäisyyn sopivat kaikki menetelmät. Naisilla, jotka ovat aiemmin sairastaneet ektooppisen raskauden, raskausmuodostuman oikea sijainti on uuden raskauden yhteydessä varmistettava viimeistään raskausviikolla 7. Ektooppisen raskauden uusiutumisriski on 10–15 %. Metotreksaattihoidon jälkeen uutta raskautta ei suositella seuraavien 12 viikon aikana. Tällöin tulee huolehtia raskauden ehkäisystä.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä

Juha Mäkinen (pj.)

Mira Töyli

Marko Niemimaa

Pekka Kulju

Tarja Sokka

Piia Vuorela (KH-toimittaja)