Suosituksen tavoitteena on edistää liikunnan käyttöä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa aikuisilla. Lisäksi suosituksessa käsitellään raskaana olevien ja ikääntyneiden liikuntaa.
Liikunnan avulla voidaan ehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa monia pitkäaikaissairauksia, kuten kohonnutta verenpainetta, lihavuutta, tyypin 2 diabetesta, sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa, polven ja lonkan nivelrikkoa, niska- ja alaselkäkipuja, nivelreumaa, keuhkoahtaumatautia, astmaa, masennusta ja syöpäsairauksia. Vähäinen liikunta ja huono kardiorespiratorinen kunto suurentavat ennenaikaisen kuoleman riskiä.
Kaikille aikuisille suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, kuten reipasta kävelyä, 150 minuuttia viikossa tai raskasta liikuntaa, kuten juoksua, 75 minuuttia viikossa sekä lihasvoimaa ja -kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa kahtena päivänä viikossa 30 minuuttia kerralla. Ikääntyneet tarvitsevat kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelun lisäksi nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa, varsinkin jos he ovat kaatumisvaarassa tai heillä on liikkumiskykyyn ja tasapainoon vaikuttavia pitkäaikaissairauksia tai toimintakyvyn rajoitteita.
Lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä on kysyä liikuntatottumuksista ja liikkumisesta, kirjata tiedot ja kannustaa liikkumaan. Lääkäri arvioi liikunnan vasta-aiheet ja sairauksiin liittyvät liikkumisrajoitteet. Niin terveydenhuollon kuin liikunnan ammattilaisten on tärkeää tunnistaa oireilevat potilaat ja ohjata heidät tarvittaessa lääkärin jatkoarvioon ennen liikunnan aloittamista tai jatkamista (ks. interaktiivinen kaavio ). Terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaiset antavat yhteistyössä yksilölliset liikuntaohjeet ja seuraavat liikuntaohjelmien toteutumista. Liikunnalla on oikein toteutettuna vähän terveyshaittoja.
Niin kestävyys- kuin lihasvoimaharjoittelu vaikuttavat edullisesti moniin valtimosairauksien vaaratekijöihin. Kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta alentaa kohonnutta verenpainetta keskimäärin 8/5 mmHg . Muutos on lähes yhtä suuri kuin yhdellä verenpainelääkkeellä voidaan saavuttaa, ja se voi ilmetä jo kuukauden harjoittelun jälkeen. Kestävyysliikunta suurentaa veren HDL-kolesterolipitoisuutta ja pienentää LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksia keskimäärin 5 % .
Tyypin 2 diabetesta sairastavalla kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta- ja lihaskuntoharjoittelu 210 minuuttia viikoittain parantaa glukoositasapainoa ja pienentää HbA1c-pitoisuutta noin 3 mmol/mol (vastaa 0,3:a prosenttiyksikköä).
Sepelvaltimotautia sairastavilla liikuntaharjoittelu vähentää ennenaikaisen kuoleman vaaraa . Lievää ja keskivaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavilla liikuntaharjoittelu vähentää sairaalahoidon tarvetta ja parantaa elämänlaatua .
Polven lievää tai kohtalaista nivelrikkoa sairastavilla liikuntahoito (esim. polven ojennus-koukistusharjoitukset) vähentää koettua kipua ja parantaa polven toimintaa lievää tai kohtalaista nivelrikkoa sairastavilla , joskin molemmat vaikutukset ovat vähäisiä. Lonkkanivelrikossa liikuntahoito antaa vastaavan tuloksen kuin polvinivelrikossa. Pitkäaikaista alaselkäkipua sairastavalla liikuntahoito lieventää kipua ja parantaa toimintakykyä vähintään yhtä hyvin kuin muut konservatiiviset hoidot. Liikuntahoito vaikuttaa parhaiten, kun se on yksilöllisesti suunniteltu, sen toteutumista valvotaan ja se sisältää lihasvoimaharjoittelua ja venyttelyä (ks. ).
Depressiopotilaat saattavat hyötyä säännöllisestä ryhmämuotoisesta liikuntaharjoittelusta .
Liikunnan määrän suuretessa erityisesti rinta- ja paksusuolisyövän riski pienenee. Liikunta pidentää potilaiden elossaoloaikaa erityisesti kolorektaalisyöpää ja postmenopausaalista rintasyöpää sairastavilla. Liikuntaharjoittelu myös edistää syöpäpotilaiden toimintakykyä ja parantaa elämänlaatua.
Terveen äidin säännöllinen raskaudenaikainen kestävyysliikunta saattaa ylläpitää tai parantaa kardiorespiratorista kuntoa vaarantamatta äidin tai sikiön terveyttä , eikä se lisää ennenaikaisia synnytyksiä . Liikunta ei myöskään pienennä lapsen syntymäpainoa .
Liikunta hidastaa lihasvoiman, -tehon ja -kestävyyden pienenemistä, lihaskatoa, luukatoa, aerobisen kestävyyden huononemista, notkeuden vähenemistä ja tasapainon ja kävelykyvyn huononemista. Säännöllinen kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta, lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu ja nivelten liikkuvuusharjoittelu ovat keskeisiä toimintakyvyn ylläpitämisessä. Vielä ikääntyneenäkin aloitettu liikunta hidastaa toiminnanvajausten kehittymistä ja parantaa itsenäistä suoriutumista. Kaatumisten ehkäisemiseksi pääpaino on alaraajojen lihasvoimaa ja tasapainoa parantavassa harjoittelussa. Liikuntaharjoittelu saattaa parantaa useita kognition osa-alueita dementiaan sairastumisriskissä olevilla tai siihen jo sairastuneilla .
Rainer Rauramaa (pj.)
Katriina Kukkonen-Harjula
Jari Arokoski
Hannele Hohtari
Eeva Ketola
Jyrki Kettunen
Pirjo Komulainen
Urho Kujala
Jari Laukkanen
Liisa Pylkkänen
Salla Savela
Kai Savonen
Heikki Tikkanen