Takaisin

Akupunktio migreenin estohoidossa

Näytönastekatsaukset
Hannele Havanka
29.4.2015

Näytön aste: C

Akupunktiosta saattaa olla hyötyä migreenin estohoidossa.

Cochrane-katsauksessa «Melchart D, Linde K, Fischer P ym. Acupuncture for...»1 (lyhennelmä «»1, katsaus «»2) oli mukana 26 tutkimusta, joissa oli yhteensä 1 151 potilasta. 16 tutkimusta koski migreenipotilaita ja 6 potilaita, joilla oli jännityspäänsärky. Päätuloksena oli säryttömien päivien lukumäärä kuukaudessa. Valtaosa tutkimuksista oli menetelmien tai raportoinnin suhteen puutteellisia.

8 niistä 16 tutkimuksesta, joissa vertailtiin aitoa akupunktiota lumeakupunktioon, antoi aito akupunktio merkittävästi paremmat tulokset; 4 oli viitteitä aidon akupunktion paremmuudesta ja kahdessa ei tullut esiin eroja.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Linde, Streng ja Jurgens työtovereineen «Linde K, Streng A, Jürgens S ym. Acupuncture for p...»2 vertailivat akupunktion, lumeakupunktion ja toimenpiteettömän seurannan vaikutuksia 302 migreenipotilaalla. 88 % potilaista oli naisia, keskimääräinen ikä oli 43 vuotta. Potilaat hoidettiin 18 avohoitokeskuksessa Saksassa. Potilaat täyttivät päänsärkypäiväkirjaa 4 viikkoa ennen ja 12 viikkoa satunnaistamisen jälkeen ja vielä viikot 21–24. Akupunktio ja lumeakupunktiohoitoa antoivat akupunktiohoitoon erikoistuneet lääkärit. Hoitokertoja oli kullakin potilaalla 12 kahdeksan viikon aikana. Lähtötason ja viikkojen 9–12 välillä keskimääräinen päänsärkypäivien määrä väheni 2,2 päivää lähtötilanteen 5,2 päivästä akupunktioryhmässä, 2,2 päivää lähtötilanteen 5,0 päivästä lumeakupunktioryhmässä ja 0,8 päivää lähtötilanteen 5,4 päivästä toimenpiteettömässä seuranta ryhmässä. Suotuisasti reagoineiden (päänsärkypäivien väheneminen ainakin 50 %) määrä oli 51 % akupunktioryhmässä, 53 % lumeakupunktioryhmässä ja 15 % seurantaryhmässä.

Akupunktiolla ja lumeakupunktiolla ei tutkimuksessa nähty eroja, molemmat olivat tehokkaampia kuin toimenpiteetön seuranta. Tutkijat pohtivat syytä siihen, että tulokset akupunktioryhmässä ja lumeakupunktioryhmässä olivat yhtä hyvät. Mahdollisesti potilaat suhtautuivat akupunktioon positiivisemmin kuin migreenipotilaat yleensä. Potilaat sitoutuivat hoitoon, seurantaryhmässä olevat keskeyttivät tutkimuksen useammin kuin akupunktioryhmissä olevat. Akupunktioryhmissä olevat potilaat käyttivät vähemmät kipulääkkeitä tutkimuksen aikana kuin seuranta ryhmässä olevat potilaat. Seurantatieto vahvistaa näiden ryhmien suotuisan tilanteen jatkumisen myös akupunktiohoitojen jälkeen. Tutkijoiden mielestä heidän tuloksensa osoittavat, että tarkalla pistopaikan valinnalla ei olekaan niin suurta merkitystä, kuin mitä on aikaisemmin ajateltu.

Lumeakupunktioryhmässä käytettiin vähemmän neuloja kuin akupunktioryhmässä, ja neulotettiin eri pisteitä, ei ”oikeita” AKU-pisteitä. Tutkijat arvelevat, että syy siihen, että eroa akupunktion ja lumeakupunktion välillä ei saatu esille, ovat neulotuksen aiheuttamat epäspesifiset fysiologiset vaikutukset tai vahva lumevaikutus.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Endres, Diener ja Maier työtovereineen tutkivat perinteisen kiinalaisen akupunktion, lumeakupunktion ja estolääkityksen tehoa migreenin ja kroonisen tensiopäänsäryn hoidossa «Endres HG, Böwing G, Diener HC ym. Acupuncture for...»3. Tutkimus on osa laajaa saksalaista GERAC-tutkimusta, jossa selvitettiin akupunktion tehoa ja käyttöä. Migreeni tutkimukseen osallistui 158 lääkäriä, ja akupunktioryhmässä oli 290, lumeakupunktioryhmässä 317 ja estolääkeryhmässä 187 potilasta. Akupunktiohoitoja toteutettiin 10–15 kertaa seurannan aikana. Potilaan pitivät kirjaa migreenikohtauksistaan 4 viikon ajan ennen satunnaistamista ja 4 viikon ajan ennen tutkimuksen loppumista kuuden kuukauden jälkeen. Migreenipäivien määrä väheni akupunktioryhmässä 38 %, lumeakupunktioryhmässä 28 % ja estolääkeryhmässä 33 % seurantajakson aikana. Kaikki kolme hoitoa olivat tehokkaita (p = 0,095). Niiden potilaiden määrä, joilla päänsärkypäivät vähenivät vähintään 50 %, oli akupunktioryhmässä 47 %, lumeakupunktioryhmässä 39 % ja estolääkeryhmässä 40 %.

Tutkijat toteavat, että akupunktiohoito tulisi sisällyttää päänsärkyjen hoitosuosituksiin, koska sille on vähän vasta-aiheita ja sillä on vähän haittavaikutuksia. Tutkijat pohtivat perusteellisesti syytä lumeakupunktion tehokkuuteen, ja arvioivat syiksi akupunktiohoidon epäspesifisiä vaikutuksia, muun muassa potilaan positiivisia odotuksia akupunktiohoidosta, negatiivisia odotuksia tavanomaisesta lääkehoidosta, lääkärin lisääntyneestä huomiosta, parantamisrituaalin hyödyistä ja invasiivisen tekniikan käyttämisestä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

A Cochrane review «Linde K, Allais G, Brinkhaus B ym. Acupuncture for...»4 included 22 RCTs with a total of 4419 migraine patients. Six trials (including two large trials with 401 and 1715 patients) compared acupuncture to no prophylactic treatment or routine care. After 3 to 4 months patients receiving acupuncture had higher response rates and fewer headaches. The only study with long-term follow-up saw no evidence that effects dissipated up to 9 months after cessation of treatment. 14 trials compared a 'true' acupuncture intervention with a variety of sham interventions. Pooled analyses did not show a significant superiority for true acupuncture for any outcome in any of the time windows, but the results of single trials varied considerably. Four trials compared acupuncture to proven prophylactic drug treatment.

Overall in these trials acupuncture was associated with slightly better outcomes and fewer adverse effects than prophylactic drug treatment. Two small low-quality trials comparing acupuncture with relaxation (alone or in combination with massage) could not be interpreted reliably.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Melchart D, Linde K, Fischer P ym. Acupuncture for idiopathic headache. Cochrane Database Syst Rev 2001;1:CD001218 «PMID: 11279710»PubMed
  2. Linde K, Streng A, Jürgens S ym. Acupuncture for patients with migraine: a randomized controlled trial. JAMA 2005;293:2118-25 «PMID: 15870415»PubMed
  3. Endres HG, Böwing G, Diener HC ym. Acupuncture for tension-type headache: a multicentre, sham-controlled, patient-and observer-blinded, randomised trial. J Headache Pain 2007;8:306-14 «PMID: 17955168»PubMed
  4. Linde K, Allais G, Brinkhaus B ym. Acupuncture for migraine prophylaxis. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD001218 «PMID: 19160193»PubMed