Karman ym. «Karma P, Palva T, Kouvalainen K ym. Finnish approa...»1 katsauksessa raportoitiin Suomessa vuosina 1977–85 tehdyissä tutkimuksissa akuutin otitiin aikana välikorvaeritteistä (n = 3 447) löytyneet bakteerit.
Streptococcus pneumoniae oli selkeästi yleisimmin todettu patogeeni (27–44 %), seuraavina Haemophilus influenzae (5–20 %) ja Moraxella catarrhalis (4–13 %).
Bluestone ym. «Bluestone CD, Stephenson JS, Martin LM. Ten-year r...»2raportoivat Pittsburghissa, Yhdysvalloissa vuosina 1980–89 äkillistä välikorvatulehdusta sairastavien lasten välikorvaeritteistä (n = 2 807) tehdyt bakteerilöydökset.
S. pneumoniae todettiin 35 %:ssa välikorvaeritteistä, H. influenzae 23 %:ssa ja M. catarrhalis 14 %:ssa. Osassa näytteistä todettiin enemmän kuin 1 näistä bakteereista.
Pichichero ja Pichicheron «Pichichero ME, Pichichero CL. Persistent acute oti...»3 tutkimuksessa välikorvaeritteen bakteriologia selvitettiin 111:llä äkillistä välikorvatulehdusta sairastavalla lapsella, joilla ei ollut edeltävää antibioottihoitoa (yhteensä 154 korvaa).
S. pneumoniae löytyi 36 %:lla lapsista, H. influenzae 14 %:lla ja M. catarrhalis 12 %:lla lapsista. 30 %:lla lapsista välikorvaeritteestä ei löytynyt patogeenia bakteeria.
Eskola ym. «Eskola J, Kilpi T, Palmu A ym. Efficacy of a pneum...»4 selvittivät konjugoidun pneumokokkirokotteen tehoa äkilliseen välikorvatulehdukseen. Yhteensä 1 662 lasta satunnaistettiin joko pneumokokki- tai hepatiitti-B-rokoteryhmään. 2 vuoden seuranta-aikana todettiin 2 596 äkillistä välikorvatulehdusta.
Pneumokokkirokote vähensi välikorvatulehduksia 6 %:lla. Rokotteeseen kuuluvien serotyyppien aiheuttamat välikorvatulehdukset vähenivät 57 %:lla, mutta muiden pneumokokin serotyyppien aiheuttamat tulehdukset lisääntyivät 34 %:lla.
Kilven ym. «Kilpi T, Herva E, Kaijalainen T ym. Bacteriology o...»5 tutkimuksessa seurattiin 329 lasta 2 kuukauden iästä 2 vuoden ikään saakka. Välikorvaeritteen bakteeriviljely tehtiin yhteensä 772 äkillisen välikorvatulehduksen yhteydessä.
Eri bakteerien osuudet välikorvaeritteissä olivat seuraavat: Streptococcus pneumoniae 26 %, Haemophilus influenzae 23 % ja Moraxella catarrhalis 23 %. Pneumokokin esiintymishuippu oli 12 kuukauden iässä, Hemofiluksen vasta 20 kuukauden ja Moraxellan jo 6 kuukauden iässä. Hemofilus liittyi muita bakteereja useammin nimenomaan toistuviin välikorvatulehduksiin.
Ruoholan ym. «Ruohola A, Meurman O, Nikkari S ym. Microbiology o...»6 tutkimuksessa analysoitiin välikorvaeritteen mikrobeja 79 äkillistä (< 48 tuntia) välikorvatulehdusta potevalla lapsella, joille oli asetettu tympanostomiaputket.
Vähintään yksi hengitystiepatogeeni löytyi 76 lapselta. Bakteereja löytyi 92 % ja viruksia 70 % tapauksista. Sekä bakteeri että virus löytyi 52 potilaalta. Picorna-virukset olivat yleisimpiä viruslöydöksiä.
Sillanpään ym. «Sillanpää S, Oikarinen S, Sipilä M ym. Moraxella c...»7 tutkimuksessa analysoitiin välikorvaeritteen mikrobeja 90 välikorvaeritteestä 5−39 kuukauden ikäisillä lapsilla. Menetelminä olivat sekä perinteinen bakteeriviljely että PCR-menetelmä.
Bakteeriviljelyssä patogeeni löytyi 47 %:ssa tapauksista, ja PCR:n liittäminen diagnostiikkaan nosti patogeenien toteamisen 77 %:iin. Yleisin PCR-menetelmällä todettu bakteeripatogeeni oli Moraxella catarrhalis.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: