Takaisin

Haittavaikutusten estäminen antihistamiinilla

Näytönastekatsaukset
Jussi Liippo, Kaija Lammintausta ja Erkka Valovirta
14.8.2019

Näytön aste: B

Setiritsiini ja terfenadiini ilmeisesti lieventävät pistiäismyrkkysiedätyshoidon haittavaikutuksia ainakin hoidon alkuvaiheen aikana.

Lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa «Divanovic A, Melac M, Herman D. Cetirizine (20 mg/...»1 tutkittiin ennen pistosta ja myös pistoksen jälkeen annetun setiritsiinin (20 mg/päivä) tehoa haittavaikutuksia vaimentavana mehiläismyrkkypikahypohoidon aikana. Lääkitys siirsi haittavaikutusten ilmenemistä 12,2 tuntiin, lumeella todettavia 5,4 tunnin kuluttua. Haittavaikutuksia aiheuttava myrkkyannos oli merkittävästi suurempi, 15,5. µg verrattuna lumeen 8,1 µg, ja kumulatiivinen myrkkyannos oli myös antihistamiiniryhmällä suurempi ennen haittojen ilmaantumista (44,7 µg verrattuna 20,5 µg). Systeemisiä haittavaikutuksia esiintyi 45,9 %:lla molemmissa ryhmissä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Brockow ym. «Brockow K, Kiehn M, Riethmüller C ym. Efficacy of ...»2 seurasi siedätyshoidon sujumista 121 potilaalla, joilla hoito toteutettiin pikahypohoitona. Hoidon aikana 41 potilasta sai terfenadiinia 120 mg, 41 sai 120 mg terfenadiinia ja 300 mg ranitidiinia ja 39 lumelääkkeen. Seitsemän potilaan hoito keskeytettiin haittavaikutusten (yleisreaktion takia), 6 lumeryhmästä (15 %) ja yksi terfenadiiniryhmästä (2 %). Tästä laskien NNT = 7–8. Laajoja paikallisreaktioita oli 29 %:lla terfenadiiniryhmissä verrattuna 49 %:lla lumeryhmästä, mistä seuraa NNT = 5. Kutina oli vähäisempää terfenadiiniryhmissä (13 % ja 11 %) verrattuna lumeryhmään (31 %). Hyöty todettiin 4 ensimmäisen hoitoviikon aikana.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Mehiläissiedätys alettiin pikasiedätysmenetelmällä (ultrarush) 54 mehiläisallergisella «Müller UR, Jutel M, Reimers A ym. Clinical and imm...»3, joista puolet alkoi 2 päivää edeltävästi levosetiritsiinilääkityksen (5 mg päivittäin). Kaksoissokkoutetusti puolet siedätettävistä potilaista otti vastaavasti lumelääkettä. Päivittäistä hoitoa jatkettiin 21. siedätyspäivään, johon mennessä ylläpitoannosteluun oli päästy. Haittavaikutukset annosnostovaiheessa ja reagoinnit pistoaltistuksessa 120 vuorokauden kuluttua analysoitiin vertaillen näissä ryhmissä. Lumelääkitystä saaneilla nostovaiheen sivuvaikutuksia oli merkittävästi enemmän kuin levosetiritsiinä saaneilla ilman, että siedätysteho olisi muuttunut. Jossakin määrin levosetiritsiini vaikutti antigeenispesifien T-solujen sytokiinituotantoon ja niiden histamiinireseptorien ilmentymiseen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kirjallisuutta

  1. Divanovic A, Melac M, Herman D. Cetirizine (20 mg/day) versus placebo in the prevention of reactions secondary to accelerated desensitization to hymenoptera venoms. Rev Fr Allergol 1997;37:741-5
  2. Brockow K, Kiehn M, Riethmüller C ym. Efficacy of antihistamine pretreatment in the prevention of adverse reactions to Hymenoptera immunotherapy: a prospective, randomized, placebo-controlled trial. J Allergy Clin Immunol 1997;100:458-63 «PMID: 9338537»PubMed
  3. Müller UR, Jutel M, Reimers A ym. Clinical and immunologic effects of H1 antihistamine preventive medication during honeybee venom immunotherapy. J Allergy Clin Immunol 2008;122:1001-1007.e4 «PMID: 18845330»PubMed