Takaisin

Hiivasienten aiheuttamat primaariset ja sekundaariset kynsi-infektiot

Näytönastekatsaukset
Markku Koskela
9.3.2010

Näytön aste: B

Hiivasienten aiheuttamat kynsi-infektiot esiintyvät lähes poikkeuksetta vaurioituneissa tai muuten altistuneissa (mukaan lukien immunovajavuustilat) sormien kynsissä.

Israelilaisessa tutkimuksessa «Shemer A, Trau H, Davidovici B ym. Onycomycosis du...»1 on selvitetty rakennekynsien vaikutusta varsinaisen kynnen infektioille tutkimalla 68 henkilöltä rakennekynnen poiston jälkeen kynnen proksimaali- ja distaalipäästä otetuista näytteistä mikroskopialla ja viljelyllä sienet ja bakteerit. Potilaista 47:llä oli myös kynsivallintulehdus.

Distaalipäästä otettu näyte oli tilastollisesti parempi (X2, p=0.0001).

Candida albicans oli yleisin löydös (62/67, 91 %), muita Candida-lajeja ja Aspergillus-ajeja löytyi muutamalta potilaalta. Bakteereista Pseudomonas aeruginosa löytyi 10 % potilasnäytteistä.

Pohdinnassa tutkijat toteavat, että lähes kaikista kynsistä löytyi Candida albicans hiiva. Useimmilla potilailla oli myös kynsivallin tulehdus. Vierasesineen liima vaikuttaa/ vaurioittaa alla olevaa luonnollista kynttä ja altistaa kontaktidermatiitille. Lisäksi kynnen puhdistaminen on hankalampaa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa «Daniel CR 3rd, Daniel MP, Daniel CM ym. Chronic pa...»2 selvitettiin vuosina 1982–95 44:n kroonista kynsivallin ja 93:n kynnen onykolyysia sairastavan potilaan taudin kliiniset piirteet ja sieniviljelytulokset.

Krooninen kynsivallin tulehdus esiintyi em. 44:llä potilaalla vain sormien kynsissä. Potilaista naisia oli 40 (91 %) ja miehiä 4 (9 %). Kynsivalleihin kohdistuvaa kontaktiärsytystä todettiin 41 potilaalla (93 %), ärsytystä ja traumaa kahdella (5 %) ja vain trauma yhdellä potilaalla. Sienitutkimuksia varten näytteet otettiin kynsivallin alapinnalta ja vastaavasta kohdasta kynnestä. Natiivi tutkittiin 28 näytteestä, joista 27 (96 %) oli negatiivisia ja yhdessä näytteessä nähtiin hiivasientä kynnessä. Sieniviljely tehtiin 31:n potilaan näytteistä. Hiivasieni todettiin 25:llä (81 %), dermatofyytti yhdellä (3 %) ja Aspergillus sp. 3:lla (10 %) potilaalla.

Onykolyysi oli 91 potilaalla sormien kynsissä ja vain kahdella potilaalla varpaiden kynsissä. Potilaista naisia oli 86 (93 %) ja miehiä 7 (7 %). Kontaktiärsytys todettiin 89:llä (96 %), trauma 2:lla (2 %), Raynaud´n oire ja kontaktiärsytys 1:llä (1 %) ja dyshidroosi ja kontaktiärsytys 1:llä (1 %). Natiivi tutkittiin 73 näytteestä, joista negatiivisia oli 71 (93 %), 1:ssä todettiin hiivasoluja ja 1:ssä hiivasoluja ja rihmaa. Sieniviljely tutkittiin 79 näytteestä, joista 67 :ssä (85 %) todettiin hiiva, kahdessa (3 %) dermatofyytti, yhdessä (1 %) dermatofyytti ja hiiva ja kolmessa (4 %) homeita. Tutkimus osoitti, että kontaktiärsytykset ja vammat ovat primaarisia aiheuttajia kroonisessa kynsivallintulehduksessa ja kynnen onykolyysissä. Molemmissa muutoksissa kontaktiärsykkeiden välttäminen on oleellista. Natiivitutkimuksissa yhteensä 101 näytteestä kynnestä hiivarihmaa todettiin vain yhdellä potilaalla ja kahdella pelkästään hiivasoluja, vaikka hiivasientä todettiin usein sieniviljelyssä sekundaarisena kasvuna.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Shemer A, Trau H, Davidovici B ym. Onycomycosis due to artificial nails. J Eur Acad Dermatol Venereol 2008;22:998-1000 «PMID: 18355194»PubMed
  2. Daniel CR 3rd, Daniel MP, Daniel CM ym. Chronic paronychia and onycholysis: a thirteen-year experience. Cutis 1996;58:397-401 «PMID: 8970776»PubMed