Takaisin

Kauran käyttö keliakiaruokavaliossa

Näytönastekatsaukset
Katriina Kukkonen-Harjula ja Jorma Komulainen
18.12.2018

Näytön aste: A

Keliaakikko voi käyttää kauraa.

Tutkimuksen «Janatuinen EK, Pikkarainen PH, Kemppainen TA ym. A...»1 tarkoituksena oli tutkia kauran sopivuus keliaakikon ruokavalioon. Tutkimusryhmänä oli 40 vastatodettua ja 52 hoidettua aikuiskeliaakikkoa. Satunnaistetussa avoimessa tutkimuksessa tutkimuspotilaat söivät noin 50 grammaa kauraa päivässä. Ohutsuolikoepala otettiin tutkimuksen alussa ja lopussa. Lisäksi seurattiin oireita, malabsorption ilmaantumista ja ravitsemustilaa. Tuloksissa ei ollut eroa potilasryhmien välillä.

Kauraa sisältävä ruokavalio ei huonontanut hoidetuilla keliaakikoilla suolinukkaa, ja suolinukan paraneminen oli yhtä hyvä kauraa käyttävillä kuin perinteistä ruokavaliota noudattavilla potilailla. Tutkimuksen mukaan kohtuullinen määrä kauraa sopii useimmille keliaakikoille

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: Ensimmäinen kontrolloitu tutkimus kauran sopivuudesta keliaakikoille. Komplisoitunut keliakia oli poissulkukriteeri. Osalle potilaista tulee oireita kauran käytön yhteydessä, minkä ei ole todettu liittyvän suolinukkavaurioon «Peräaho M, Kaukinen K, Mustalahti K ym. Effect of ...»2. Vain yhdessä tapausselostuksessa on esitetty, että yksittäisen potilaan kohdalla kaura saattoi vahingoittaa suolinukkaa «Lundin KE, Nilsen EM, Scott HG ym. Oats induced vi...»3. Mikäli kaurasta tulee oireita, on sen käytöstä syytä pidättäytyä.

Aaltosen ym. «Aaltonen K, Laurikka P, Huhtala H ym. The Long-Ter...»4 tutkimuksessa selvitettiin poikkileikkausasetelmassa, onko kauran käytöllä (gluteenittoman dieetin lisäksi) vaikutusta sairauden pitkän ajan hoitotuloksiin ja potilaiden itse arvioimaan elämänlaatuun, kun tilannetta verrataan niihin keliakiapotilaisiin, jotka eivät käyttäneet kauraa. Tutkittavat rekrytoitiin lehti-ilmoituksin ja keliakiayhdistyksien kautta. Osallistumiskelpoisia olivat ne, jotka olivat vähintään 16-vuotiaita. Tutkittavan haastatteli strukturoidusti lääkäri tai sairaanhoitaja. Tutkittavat vastasivat 2 kyselylomakkeistoon, joilla selvitettiin ruoansulatuskanavan oireita ja elämänlaatua (SF-36 ja PGWB). Verinäytteistä määritettiin endomysium- ja kudostransglutaminaasivasta-aineet. Potilastietojärjestelmästä selvitettiin potilaan keliakiadiagnoosin yksityiskohtia ja muita kliinisiä tietoja. Potilaat jaettiin 2 ryhmään sen mukaan, käyttivätkö he kauraa vai ei. Tuloksia tarkasteltiin diagnoosin tekoaikana sekä erikseen seuranta-ajan tietoja.

Tutkimukseen osallistui 869 potilasta, joiden mediaani-ikä oli 53 vuotta. Naisia oli 76 %. Keliakiadiagnoosin tekoaikaan 4 % tutkittavista oli alle 16-vuotiaita. 82 % (n = 715) tutkittavista käytti kauraa osana gluteenitonta ruokavaliota. Verrattuna kauraa käyttämättömiin (n = 154) kauraa käyttävät olivat pari vuotta vanhempia diagnoosihetkellä (mediaani 43 vs. 41 vuotta). Kauran käyttöä ennustivat seuraavat tekijät: diagnoosi ennen vuotta 2000 (vs. ennen vuotta 1990 tai vuosina 1990–9), keliakian toteaminen seulontatutkimuksessa, lievät oireet diagnoosihetkellä ja ravitsemusterapeutin antama ohjaus.

Seurantatietojen mukaan tutkittavat olivat olleet gluteenittomalla ruokavaliolla noin 10 vuotta (mediaani; kauraa käyttävät 9 vs. käyttämättömät 13 vuotta). Gluteenittoman dieetin noudattamisessa ei ollut eroa ryhmien välillä. Kauraa käyttävät olivat harvemmin tupakoijia kuin kauraa käyttämättömät. Ryhmien välillä ei ollut eroa seurantabiopsian (noin 1 vuoden kuluttua) histologisissa tuloksissa tai keliakiavasta-ainetestien positiivisten vastauksien osuuksissa. Ryhmien välillä ei myöskään ollut eroa osteoporoosin, luunmurtumien tai pahanlaatuisten kasvaimien prevalenssissa tai keliakiaan liittyvien sairauksien tai muiden pitkäaikaisten sairauksien prevalenssissa. Ryhmien välillä ei ollut eroa oireiden esiintymisessä (nykytilanne), eikä myöskään itsearvioidussa GI-oirekyselyssä tai hyvinvointikyselyssä (PGWB) ollut eroja. Elämänlaatukyselyssä (SF-36) kauraa käyttävillä oli paremmat tulokset alaosioissa fyysisen roolin rajoitukset ja yleinen terveys.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: Laaja potilasaineisto, pitkäaikainen gluteeniton ruokavalio. Kauraa käyttävien ja käyttämättömien potilaiden oireet (haastattelu ja strukturoitu kysely), keliakiaserologia ja ohutsuolen limakalvovauriot (1 vuoden kuluttua) eivät eronneet toisistaan. Löydökset tukevat pitkäaikaisen kauran käytön turvallisuutta. Kauran käytöllä voidaan lisätä ruokavalion monipuolisuutta ja kuidun saantia.

Hardmanin ym. «Hardman CM, Garioch JJ, Leonard JN ym. Absence of ...»5 tutkimuksessa tarkoituksena oli tutkia, sopiiko kaura ihokeliaakikolle. Kyseessä oli avoin, kontrolloimaton tutkimus. Tutkimuspotilaina oli 10 ihokeliakiaa sairastavaa potilasta, jotka käyttivät 12 viikkoa kauraa. Keliakiavasta-aineet, ohutsuolen villusrakenne ja epiteelinsisäiset lymfosyytit, iho-oireet ja ihon IgA tutkittiin ennen kaura-altistusta ja sen jälkeen. Kauralla ei ollut haitallista vaikutusta mihinkään mitattavaan parametriin.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: Suhteellisen lyhyt, pienellä potilasmäärällä tehty avoin tutkimus. Tukee aiempia käsityksiä kauran sopivuudesta keliaakikoille.

Reunalan ym. «Reunala T, Collin P, Holm K ym. Tolerance to oats ...»6 tutkimuksessa selvitettiin kauran sopivuutta ihokeliakiassa. Potilaina oli 22 ihokeliaakikkoa. Koeryhmässä 11 potilasta noudatti kauraa (50 g/vrk) sisältävää gluteenitonta ruokavaliota puoli vuotta ja vertailuryhmä (11 potilasta) jatkoi tavanomaista gluteenitonta ruokavaliota. Keliakiavasta-aineet tutkittiin. Ohutsuolikoepalasta tutkittiin villusmorfologia ja intraepiteliaaliset lymfosyytit. Iho-oireita seurattiin ja tehtiin ihon immunohistokemiallinen tutkimus ennen kauran käyttöä ja sen jälkeen.

Seurannassa 8 koeryhmän potilasta pysyi oireettomana koko kaura-altistuksen ajan. 2:lla oli ohimenevä ihoreaktio, ja 1 keskeytti kauran käytön iho-oireiden takia. Ohimenevää iho-oiretta esiintyi myös 3 verrokilla, jotka käyttivät perinteistä gluteenitonta ruokavaliota. Ohutsuolen ja ihon koepaloissa ei havaittu muutoksia kauran käytön aikana.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: Tutkimuksen mukaan valtaosa ihokeliaakikoista sietää kohtuullisia määriä kauraa.

Kauran turvallisuutta keliakiaa sairastavien henkilöiden ruokavaliossa selvitettiin meta-analyysissä, johon sisällytettiin 6 satunnaistettua koetta, 2 ei-satunnaistettua kontrolloitua koetta ja 20 havainnoivaa tutkimusta «Pinto-Sánchez MI, Causada-Calo N, Bercik P ym. Saf...»7. Yhteensä mukana oli 661 potilasta.

Vuoden mittainen kauran käyttö ei vaikuttanut oireisiin, histologisiin löydöksiin tai serologisten testien tuloksiin. Myöskään eroa aikuisten ja lasten välillä ei todettu.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: Meta-analyysiin sisältyneiden tutkimusten laatuongelmista johtuen näyttö kauran turvallisuudesta on tutkijoiden mukaan puutteellista, ja suuria satunnaistettuja tutkimuksia tarvittaisiin.

Satunnaistettuun lumekontrolloituun cross-over -tutkimukseen «Lionetti E, Gatti S, Galeazzi T ym. Safety of Oats...»8 valittiin 4–14 -vuotiaita lapsia, jotka olivat olleet gluteenittomalla ruokavaliolla edeltävästi vähintään 2 v. Dieetin noudattaminen varmistettiin verikokeilla. 306 keliakiaa sairastavaa lasta saivat kauraa sisältävää tai kauratonta ruokavaliota 6 kuukauden jaksoissa, joiden välissä oli 3 kuukauden tauko. Tutkittavat ja tutkijat olivat sokkoutettuja eivätkä tutkimuksen aikana tienneet, ketkä saivat kauraa sisältäviä elintarvikkeita ja ketkä eivät. Tutkimuksen tavoitteena oli verrata, miten kauraa sisältävä tai tavanomainen gluteiiniton ruokavalio pystyivät ylläpitämään keliakian remission. Tutkimuksen keskeytti 129 potilasta, joten loppuanalyysissa oli mukana 177 potilasta. Tutkimusryhmien välillä ei ollut eroa keskeyttämisissä, jotka olisivat liittyneet tutkimusprotokollaan (erilainen dieetti). Keskeyttämiset liittyivät useammin siihen, että tutkittavat eivät pystyneet osallistumaan tutkimuskäynteihin tai heillä oli vaikeuksia syödä tutkittavia tuotteita ohjeiden mukaisia määriä.

97 % mukana olleista tutkittavista pystyi syömään vaaditun määrän kauratuotteita.

Kliinisissä, serologisissa ja suolen läpäisevyyttä mittaavissa parametreissa ei ollut eroja ryhmien välillä tutkimusjaksojen jälkeen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Janatuinen EK, Pikkarainen PH, Kemppainen TA ym. A comparison of diets with and without oats in adults with celiac disease. N Engl J Med 1995;333:1033-7 «PMID: 7675045»PubMed
  2. Peräaho M, Kaukinen K, Mustalahti K ym. Effect of an oats-containing gluten-free diet on symptoms and quality of life in coeliac disease. A randomized study. Scand J Gastroenterol 2004;39:27-31 «PMID: 14992558»PubMed
  3. Lundin KE, Nilsen EM, Scott HG ym. Oats induced villous atrophy in coeliac disease. Gut 2003;52:1649-52 «PMID: 14570737»PubMed
  4. Aaltonen K, Laurikka P, Huhtala H ym. The Long-Term Consumption of Oats in Celiac Disease Patients Is Safe: A Large Cross-Sectional Study. Nutrients 2017;9: «PMID: 28617328»PubMed
  5. Hardman CM, Garioch JJ, Leonard JN ym. Absence of toxicity of oats in patients with dermatitis herpetiformis. N Engl J Med 1997;337:1884-7 «PMID: 9407155»PubMed
  6. Reunala T, Collin P, Holm K ym. Tolerance to oats in dermatitis herpetiformis. Gut 1998;43:490-3 «PMID: 9824575»PubMed
  7. Pinto-Sánchez MI, Causada-Calo N, Bercik P ym. Safety of Adding Oats to a Gluten-Free Diet for Patients With Celiac Disease: Systematic Review and Meta-analysis of Clinical and Observational Studies. Gastroenterology 2017;153:395-409.e3 «PMID: 28431885»PubMed
  8. Lionetti E, Gatti S, Galeazzi T ym. Safety of Oats in Children with Celiac Disease: A Double-Blind, Randomized, Placebo-Controlled Trial. J Pediatr 2018;194:116-122.e2 «PMID: 29478494»PubMed