Saudiarabialaisessa satunnaistetussa, kaksoissokkotutkimuksessa «Alhashemi JA. Dexmedetomidine vs midazolam for mon...»1 verrattiin suonensisäistä demedetomidinea midatsolaamilla aikaansaatuun sedaatioon invasiivisessa (peribulbaari) puudutuksessa tehtävässä kaihileikkauksessa. Potilaat satunnaistettiin 2 ryhmään: 1. ryhmä sai dexamedetomidinea (n = 22), 2. ryhmä midatsolaamia (n = 22). Sedaatio tasoksi molemmissa ryhmissä asetettiin Ramsayn sedaatioluokka 3.
Demedetomidinea saavien potilaiden ryhmässä todettiin tilastollisesti merkittävästi enemmän ei-silmäperäisiä anestesiakomplikaatioita: verenpaineen lasku p < 0,05, pulssi lasku p < 0,05, kasvojen ihon punastuminen p < 0,01.
Suomessa tehdyssä prospektiivisessa tutkimuksessa «Välimäki JO. Is intracameral lidocaine really effe...»2 selvitettiin etukammiopuudutteen hyödyllisyyttä kaihileikkauksen aikaisen kivun hoidossa pintapuudutetuilla potilailla (n = 96) erityisesti silloin, jos potilas halusi suonensisäisesti sedatoivaa lääkettä ennen toimenpidettä. Potilaat satunnaistettiin 2 ryhmään: etukammiopuudutetta saavien ryhmästä (n = 48) 24 potilasta halusi suonensisäistä sedaatiota (midatsolaami) ja lumetta (balansoitua suolaliuosta, BSS) saavien ryhmästä 16 potilasta halusi sedaatiota. Ryhmät eivät eronneet toisistaan iän, sukupuolen, leikkausta edeltävän keskimääräisen silmänpaineen, leikkauksen jälkeisen keskimääräisen silmänpaineen, leikkausta edeltävän sedaation tai leikkauksessa käytetyn keskimääräisen fakoenergian suhteen.
Leikkauksen aikainen kipu oli molemmissa ryhmissä vähäistä: 83 % lumeryhmän potilaista ja 93 % lidokaiiniryhmän potilaista ilmoitti, ettei tuntenut kipua lainkaan tai vain vähäistä epämiellyttävää tunnetta. Logistinen regressioanalyysi osoitti, että potilaiden leikkauksen aikana tuntevan epämiellyttävän tunteen/kivun ja sedaation välillä olevan yhteyden (p = 0,02) niin, että niillä potilailla, jotka eivät saaneet sedaatiota, oli 5,1-kertainen riski kokea kipua verrattuna potilaisiin, jotka saivat sedaatioita; 95 % luottamusväli 1,29–20,41). Sillä, käytettiinkö etukammiopuudutetta, ei todettu olevan merkitystä kiputuntemusten ilmaantuvuuden suhteen.
Brasilialaisessa prospektiivisessa tutkimuksessa «Bertrand RH, Garcia JB, de Oliveira CM ym. Topical...»3 312 potilasta sai suonensisäisen midatsolaami-alfentanil
-sedaation ennen pintapuudutuksessa tehtävää kaihileikkausta. Tällä sedaatiolla tutkijat raportoivat ilmaantuneen hyvin vähäisiä ei-silmäperäisiä komplikaatioita leikkauksen aikana, suurimpana ryhmänä bradykardia 2,6 %:lla potilaista.
Englannissa tehdyssä tutkimuksessa «Habib NE, Mandour NM, Balmer HG. Effect of midazol...»4 100 pintapuudutuksessa leikattavaa kaihipotilasta satunnaistettiin 2 hoitoryhmään. 1. ryhmän potilaat saivat midatsolaamia suonensisäisesti (n = 50), ja 2. ryhmän potilaat eivät saaneet minkäänlaista sedaatiota tai saivat lumetta (n = 50). Ryhmät eivät eronneet toisistaan iän tai sukupuolen suhteen.
Potilaat, jotka saivat midatsolaamia, olivat kliinisesti vähemmän jännittyneitä kuin toisen ryhmän potilaat, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä, kun jännitystason arvioinnissa käytettiin STAI-asteikkoa.
Kommentti: Kyseessä päivitys edelliseen näytönastekatsaukseen. Näytön aste pysyy samana edellisen katsauksen tasokkaiden tutkimusten pohjalta.