Takaisin

Perheterapeuttiset menetelmät lasten lihavuuden hoidossa

Näytönastekatsaukset
Susanna Anglé
25.4.2012

Näytön aste: D

Perheterapeuttisten menetelmien yhdistäminen elintapaohjaukseen saattaa vaikuttaa suotuisasti lasten ja nuorten painoon, mutta näyttö tästä on vähäistä.

Ruotsalaistutkimus «Nowicka P, Höglund P, Pietrobelli A ym. Family Wei...»1 selvitti perheterapiaan ja ratkaisukeskeiseen psykoterapiaan pohjautuvan ”Family Weight School”-hoitomallin tehokkuutta hyvin lihavilla, 12–19-vuotiailla nuorilla. Interventioryhmä muodostui lasten lihavuuden hoitoyksikköön ohjatuista nuorista (n = 72) ja heidän perheistään. Vuoden mittaiseen interventioon sisältyi neljä nelituntista tapaamista nuorten iän ja kotipaikan mukaan jaetuissa perheryhmissä. Intervention tavoitteena oli vahvistaa perheen voimavaroja ja edistää nuorta tukevaa emotionaalista ilmapiiriä, ja sen toteutti moniammatillinen tiimi. Verrokkeina toimivat hoitoon pääsyä odottavat nuoret (n = 23). Koko hoito-ohjelman kävi läpi 90 % aloittaneista.

Niillä nuorilla, joiden BMI z-score oli tutkimuksen alussa alle 3.5, paino laski intervention aikana enemmän interventioryhmässä kuin verrokeilla. Painavimpien nuorten osalta (BMI z-score > 3.5) painon laskussa ei havaittu vastaavaa merkitsevää eroa ryhmien välillä.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Perheterapian tehokkuutta lasten lihavuuden hoidossa selvitettiin ruotsalaistutkimuksessa «Flodmark CE, Ohlsson T, Rydén O ym. Prevention of ...»2, jonka tutkittavat, lihavat (BMI yli 23) lapset värvättiin kouluista 10–11 vuoden iässä ja satunnaistettiin perheineen kahteen ryhmään: perheterapiaa perinteisen lihavuuden hoidon lisäksi saavaan (n = 24) ja vain perinteistä hoitoa saavaan (n = 19). Kolmantena eli vertailuryhmänä toimi 59 lihavaa lasta, joita ei hoidettu. Interventiot kestivät 14–18 kuukautta. Lihavien lasten kuudesta istunnosta koostuvan yksilöllisen perheterapian tiheys oli aluksi kolmen viikon välein, myöhemmin 2–3 kuukauden välein. Se perustui systeemisen perheterapian, strategisen perheterapian ja ratkaisukeskeisen psykoterapian periaatteille; lyhyesti tavoitteena oli kohentaa perheen hierarkian ja kommunikoinnin toimivuutta ja lisätä perheen omaa kyvykkyyttä ja vastuuta elintapamuutoksista.

Intention to treat -analyysien mukaan hoidon päättyessä lasten BMI oli noussut vähemmän perheterapiaa saaneessa ryhmässä verrattuna perinteistä hoitoa saaneisiin (p = 0.04). Vuoden kuluttua hoidon päättymisestä, lasten ollessa noin 14-vuotiaita, perheterapiaryhmässä keskimääräinen BMI oli alhaisempi kuin verrokkiryhmässä (p < 0.05), samoin niiden lasten osuus, joiden BMI oli yli 30 (p = 0.02). Verrattuna perinteistä hoitoa saaneiden ryhmään, lapsilla, jotka olivat saaneet lisäksi perheterapiaa, oli tapahtunut selvempiä suotuisia muutoksia mitatuissa ihonalaisen rasvakudoksen suhteellisissa osuuksissa sekä fyysisessä kunnossa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Nowicka P, Höglund P, Pietrobelli A ym. Family Weight School treatment: 1-year results in obese adolescents. Int J Pediatr Obes 2008;3:141-7 «PMID: 18608623»PubMed
  2. Flodmark CE, Ohlsson T, Rydén O ym. Prevention of progression to severe obesity in a group of obese schoolchildren treated with family therapy. Pediatrics 1993;91:880-4 «PMID: 8474806»PubMed