Takaisin

Käden suuren puristusvoiman käyttö rannekanavaoireyhtymän riskitekijänä

Näytönastekatsaukset
Eira Viikari-Juntura
18.4.2013

Näytön aste: B

Käden suuren puristusvoiman käyttö ilmeisesti lisää rannekanavaoireyhtymän riskiä.

Systemoituun katsaukseen «van Rijn RM, Huisstede BM, Koes BW ym. Association...»1 sisällytettiin 44 alkuperäistutkimusta (vuodesta 1966 syyskuuhun 2007), joista 30 oli poikkileikkaustutkimuksia, 9 tapaus-verrokkitutkimuksia ja 5 eteneviä seurantatutkimuksia. Tutkimuksista 22 perustui työkuormituksen arvioinnin ammattinimikkeeseen ja 23 fyysisiin työkuormitustekijöihin. 7 työssä selvitettiin käden voiman käyttöä.

Rannekanavaoireyhtymän riski oli suurin lihan- ja kalanjalostusteollisuudessa, metsäteollisuuden töissä, joissa käytettiin moottorisahaa, ja elektroniikkateollisuuden kokoonpanotöissä. Suuri käden voiman käyttö (4 kg vastaava käden puristusvoima) oli yhteydessä rannekanavaoireyhtymään. Suurella työliikkeiden toistuvuudella ja käden suurella voiman käytöllä oli yhteisvaikutuksia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Edellä mainitun katsauksen jälkeen ilmestyneessä poikkileikkaustutkimuksessa «Shiri R, Miranda H, Heliövaara M ym. Physical work...»2 selvitettiin edustavassa suomalaisessa väestöotoksessa (N = 6 254) kliinisesti diagnostisoidun rannekanavaoireyhtymän työperäisiä riskitekijöitä.

Käden suuren puristusvoiman käyttö oli yhteydessä rannekanavaoireyhtymään (OR 1,7, 95 % luottamusväli 1,2–2,5). Käden toistoliikkeillä ja suuren puristusvoiman käytöllä todettiin yhteisvaikutus (OR 2,1, 95 % luottamusväli 1,5–2,9). Myös tärisevien työkalujen käytöllä ja käden puristusvoiman käytöllä oli yhteisvaikutus (OR 3,3, 95 % luottamusväli 2,0–5,4). Vain viimeaikaisin altistus – mutta eivät altistukset aikaisemmassa töissä – oli yhteydessä rannekanavaoireyhtymään. Viimeksi mainittu löydös viittaa siihen, että työaltistumisen vaikutukset saattavat olla palautuvia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Edellä mainitun katsauksen jälkeen ilmestyneessä yhdysvaltalaisessa 773 eri ammateissa toimivaa työntekijää käsittävässä poikkileikkaustutkimuksessa «Silverstein B, Fan ZJ, Smith CK ym. Gender adjustm...»3 rannekanavaoireyhtymän diagnoosi pohjautui tyypillisiin oireisiin ja hermojohtonopeuksien mittaukseen. Kuormitustekijöiden arviointi perustui edustavista video-otoksista tehtyihin havaintoihin ja mittauksiin sekä nostettavien kappaleiden punnitsemiseen työpaikalla. Analyysissa tarkasteltiin sekä yksittäisiä kuormitustekijöitä että kuormitustekijöiden yhdistelmiä.

Sekä käden puristusvoiman (> 4,5 kg) käyttö että nostaminen (> 4,5 kg) olivat yhteydessä rannekanavaoireyhtymään.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Rannekanavaoireyhtymän riskitekijöitä selvitettäessä pitäisi pyrkiä taudin määritykseen, joka perustuu oireisiin ja hermonjohtonopeuden mittauksiin «Rempel D, Evanoff B, Amadio PC ym. Consensus crite...»4, koska rannekanavaoireyhtymän kliinisessä diagnostiikassa käytettävien testien validiteetti näyttää riittämättömältä.

Kirjallisuutta

  1. van Rijn RM, Huisstede BM, Koes BW ym. Associations between work-related factors and the carpal tunnel syndrome--a systematic review. Scand J Work Environ Health 2009;35:19-36 «PMID: 19277433»PubMed
  2. Shiri R, Miranda H, Heliövaara M ym. Physical work load factors and carpal tunnel syndrome: a population-based study. Occup Environ Med 2009;66:368-73 «PMID: 19451144»PubMed
  3. Silverstein B, Fan ZJ, Smith CK ym. Gender adjustment or stratification in discerning upper extremity musculoskeletal disorder risk? Scand J Work Environ Health 2009;35:113-26 «PMID: 19294319»PubMed
  4. Rempel D, Evanoff B, Amadio PC ym. Consensus criteria for the classification of carpal tunnel syndrome in epidemiologic studies. Am J Public Health 1998;88:1447-51 «PMID: 9772842»PubMed