Takaisin

Tehostettu hoito-ohjelma (potilaiden informaatio, aktiivisuuden tukeminen, suunnitelmalliset hoitokäytännöt työhön paluun tukemiseksi) tuki- ja liikuntaelinsairauksissa

Näytönastekatsaukset
Helena Liira
18.4.2013

Näytön aste: B

Tehostettu hoito-ohjelma (potilaiden informointi, aktiivisuuden tukeminen, suunnitelmalliset hoitokäytännöt työhön paluun tukemiseksi) näyttää vähentävän työkyvyttömyyspäiviä, pitkäaikaista työkyvyttömyyttä sekä kustannuksia tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa.

Abasolo ym. «Abásolo L, Blanco M, Bachiller J ym. A health syst...»1 vertasivat satunnaistetussa kokeessa työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävää ohjelmaa sekä tavanomaista hoitoa tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa. Tutkimus toteutettiin 1,4 miljoonan asukkaan väestössä, ja sisäänottokriteerinä oli sairausloma TULE-sairauden vuoksi. Noin neljäsosalla yli 13 000 tutkitusta oli yläraajasairaus. Interventioon sisältyi potilaiden informointia, potilasohjeita ja tehostettuja kunkin diagnoosin mukaisia hoito-ohjelmia, joissa tavoitteena oli aktiivisuuden säilyttäminen ja lisääminen, lastojen välttäminen, ergonomian kohentaminen ja optimaalisen rasituksen suosittaminen. Tärkein tulosmuuttuja oli sairauslomapäivien määrä. Lisäksi seurattiin pitkäaikaisten sairauslomien määrää ja kustannuksia. Seuranta jatkui 12 kuukautta.

Sairauslomat olivat interventioryhmässä lyhyempiä kuin verrokeilla (keskiarvo 26 vs 41 päivää; P < 0,001). Interventioryhmässä vähemmän potilaita päätyi hakemaan työkyvyttömyyseläkettä (n = 38 (0,7 %)) kuin verrokkiryhmässä (n = 99 (1,3 %)) (P < 0,005). Suorat ja epäsuorat kustannukset olivat interventioryhmässä pienemmät kuin verrokeilla. Yhden päivän sairausloman estämisen kustannus oli 6 dollaria. Koko ohjelman tuottama nettohyöty oli yli 5 miljoonaa dollaria.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Hollantilaisessa tutkimuksessa «Vermeulen SJ, Anema JR, Schellart AJ ym. A partici...»2 vertailtiin osallistavaa hoito-ohjelmaa tavanomaiseen hoitoon potilailla, jotka olivat olleet 2–8 viikkoa sairauslomalla tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. Interventioon sisältyi työhönpaluusuunnitelman tekeminen ja mahdollisesti työkokeilun käyttö. Työhön paluu tapahtui interventioryhmässä selvästi aikaisemmin kuin hoitoryhmässä (161 päivää vs 299 päivää).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Amerikkalaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa «Feuerstein M, Huang GD, Ortiz JM ym. Integrated ca...»3 vertailtiin yksilöllistä, integroitua, potilaskohtaista, case manager -hoitajien toteuttamaa interventiota (joka sisälsi ergonomiaa ja ongelmien ratkaisuun tähtääviä toimia) tavanomaiseen hoitoon 205 potilaalla, joilla oli työhön liittyviä yläraajaoireita. Tulosmuuttujina olivat potilaiden tyytyväisyys, oireet, toimintakyky ja työhönpaluu.

Koeinterventio lisäsi merkittävästi potilaiden tyytyväisyyttä, mutta työhön paluussa ei havaittu eroa. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että potilaiden tyytyväisyys hoitoon ennusti seurannassa vähäisempiä oireita ja nopeampaa työhönpaluuta. Case manager -hoitajat käyttivät potilaiden kanssa enemmän aikaa (3–4 tuntia) kuin vertailuinterventiossa, minkä katsottiin tuottavan parempaa potilastyytyväisyyttä. Case manager -hoitajat myös ehdottivat 1,5 kertaa enemmän ratkaisuja työjärjestelyiksi kuin vertailuinterventiossa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kirjallisuutta

  1. Abásolo L, Blanco M, Bachiller J ym. A health system program to reduce work disability related to musculoskeletal disorders. Ann Intern Med 2005;143:404-14 «PMID: 16172439»PubMed
  2. Vermeulen SJ, Anema JR, Schellart AJ ym. A participatory return-to-work intervention for temporary agency workers and unemployed workers sick-listed due to musculoskeletal disorders: results of a randomized controlled trial. J Occup Rehabil 2011;21:313-24 «PMID: 21336673»PubMed
  3. Feuerstein M, Huang GD, Ortiz JM ym. Integrated case management for work-related upper-extremity disorders: impact of patient satisfaction on health and work status. J Occup Environ Med 2003;45:803-12 «PMID: 12915782»PubMed